Hyppää pääsisältöön

Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa monia oireita

Palelua, lihomista, uupumusta, unettomuutta, lapsettomuutta, särkyjä, ihon kuivumista… Klpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa tällaisia oireita tai sitten jotain ihan muuta. Kilpirauhanen vaikuttaa lähes kaikkeen kehon toiminnassa ja siksi oireetkin voivat olla mitä moninaisimmat. Suomessa sairaus on yleinen – sitä sairastaa lähes 270 000 ihmistä – mutta siitä huolimatta lääkärien on joskus vaikea tunnistaa sitä.

Elina Holstila on kolmen lapsen äiti ja yrittäjä Lempäälästä. Hän joutui taistelemaan pahojen oireiden kanssa vuosia, ennen kuin sai lopulta diagnoosiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan.

–Muutuin parikymppisenä urheilullisesta naisesta väsyneeksi ja saamattomaksi. Kiloja tuli lisää, eikä mikään laihdutuskeino auttanut. Ihmeellisiä särkyjä, poskiontelotulehduksia, päänsärkyjä, unettomuutta. Sain lapsia, tosin monien epätoivoisten keskenmenojen jälkeen, ja raskausajat pahensivat oireita. Lopulta olin niin väsynyt, että en päässyt sängystä ylös. Masennusta epäiltiin, mutta omasta mielestäni olin vain väsynyt enkä masentunut! Elina muistelee.

Puolitoista vuotta sitten selitys löytyi, tosin kivuliaan kiertotien kautta. Elinan iholle ja limakalvoille alkoi ilmestyä kivuliaita pieniä näppyjä. Niitä tuli niin paljon, että nestemäisenkin ruuan syöminen oli tuskallista.

–Kävin varmaan Taysin kaikki osastot läpi ja lopulta sain tietää, että sairastan harvinaista autoimmuunisairautta Bechetin tautia. Kuvittelin, että nyt tuli selitys tähän kaikkeen ja että vihdoin alan voida paremmin. Lääkkeillä saatiinkin Bechetin oireet kuriin, mutta muutoin kaikki muut oireet jatkuivat.

Lopulta oikea diagnoosi

–Tuskailuni keskellä ystäväni otti esille kilpirauhasen vajaatoiminnan, sillä hän oli myös käynyt pitkän tien ennen kuin sairaus oli löydetty. Ystäväni vinkistä menin funktionaalisen lääkärin vastaanotolle ja siellä sain vihdoin apua. Löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta ja sain lääkkeeksi tyroksiinia eli T4-hormonia. Oireet alkoivat väistyä jo parin viikon kuluessa.

Bechetin tauti ja kilpirauhasen vajaatoiminta ovat molemmat autoimmuunisairauksia ja jos ihminen saa yhden, hänellä on alttiutta sairastua toiseenkin autoimmuunisairauteen. Ihmisellä saattaa olla perinnöllinen taipumus reagoida virheellisesti immunologisiin reaktioihin omia kudoksia kohtaan.

Nykyään Elina treenaa kuusi kertaa viikossa ja paino on pudonnut kymmeniä kiloja. Poissa ovat nukkumisongelmat ja säryt.

–En ole särkylääkettäkään joutunut ottamaan pitkiin aikoihin, se on uskomatonta! Elina sanoo.

Vuosien varrella Elinalta oli kyllä otettu kilpirauhastestejä, mutta arvot olivat olleet viitearvojen sisällä.

–Myöhemmin selvisi, että arvoni olivat olleet koko ajan kovin alakanttiset, Elina kertoo.

Tyroksiinikoehoito usein paikallaan

Endokrinologi Matti Välimäellä, joka on hoitanut kilpirauhaspotilaita 40 vuotta, on tähän liittyen selvä viesti terveyskeskuslääkäreille:

–Mikäli potilaalla on kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ja verikokeen arvot ovat alakanttiset, vaikkakin viitearvojen sisällä, niin kannattaa aloittaa tyroksiinihoito koemielessä.

Välimäen mukaan on jopa käsittämätöntä, että tyroksiinin aloittamista saatetaan miettiä vuosia.

Välimäen mukaan on jopa käsittämätöntä, että tyroksiinin aloittamista saatetaan miettiä vuosia.

–Tyroksiinia pidetään virheellisesti jotenkin vaarallisena ja sitten taas esimerkiksi kolesterolilääkettä, joka aiheuttaa hyvin helposti sivuvaikutuksia, kirjoitetaan varsin helposti, ihmettelee Välimäki.

Hän myös kritisoi Endokrinolgiyhdistyksen antamaa lausuntoa, jossa muun muassa sanotaan, että kilpirauhashormonia ei pidä käyttää masennuksen tai jaksamattomuuden hoitoon, mikäli potilas on biokemiallisessa eutyreoosissa (kilpirauhasarvot normaalit). Tämä Välimäen mukaan tarkoittaa terveyskeskuslääkärille juuri sitä, että vaikka potilaan arvot olisivat alakantissa, mutta normaalin sisällä, niin toimenpiteisiin ei pidä ryhtyä.

–Pitää ajatella potilasta kokonaisuutena eikä katsoa pelkkiä verikokeiden arvoja, Matti Välimäki korostaa.

Elina Holstila lisää, että tähän kokonaisuuteen liittyy myös juuri itselle sopiva ruokavalio. Tähän kiinnitetäänkin funktionaalisten lääkärien vastaanotolla huomiota.

–Minä jätin viljat pois ja rajoitin sellaisia ruoka-aineita, jotka eivät minulle sovi. Käytän monenlaisia ravintolisiä. Henkinen puoli on myös tärkeä, sillä stressi voi aiheuttaa häiriötä kilpirauhasen toiminnassa. Sain lääkäriltä neuvon karsia elämästäni negatiivisia ja stressaavia asioita. Nykyään pystyn nauttimaan arjesta ihan eri tavalla kuin ennen! Elina iloitsee.

Entä jos tyroksiini ei auta?

Suurin osa kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivistä saa avun tyroksiinista. Mutta eivät kaikki. Yksi heistä on kampaaja ja opiskelija Nina Saine. Hänellä oli lukioiästä alkaen pahoja oireita, joiden takia hän joutui keskeyttämään lukion ja joutui myöhemmin kuudeksi vuodeksi työkyvyttömäksi.

–Tuntui, että muutuin yhtäkkiä ihmisenä. Kognitiiviset taitoni rapistuivat, olin kuin aivosumussa. Sain masennuspotilaan leiman otsaani ja pahimmillaan olin neljä kuukautta psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana.

Kun lopulta kilpirauhasen vajaatoiminta löydettiin, sitä yritettiin hoitaa normaaliin tapaan tyroksiinilla. Tämä kuitenkin vain pahensi oireita.

–Annosta sitten nostettiin ja jälleen oloni paheni. Aloin lopulta itse ottaa asioista netistä ja vertaistukiryhmistä selvää ja teetin yksityisellä puolella rT3-testin. Sitä kautta selvisi, että minulla on inaktiivinen rT3-hormoni koholla suhteessa T3-hormoniin. Kyse on siitä, että T-hormoni ei muutu tehokkaasti kehossani aktiiviseksi T3-hormoniksi, joka puolestaan on se hormoni, joka hoitaa kudostasolla kilpirauhashormonin tehtäviä, Nina selittää.

Tätä niin kutsuttua rT3-dominanssia ei koululääketiede tällä hetkellä tunnusta, eikä siihen liittyvää laboratoriotestiä tehdä julkisella puolella.

Ninalle sopiva lääkitys löytyi kokeilujen kautta T3-hormonista, jota pitää ottaa useamman kerran päivässä ja jonka annostuksen on oltava erityisen tarkkaa, sillä T3 voi aiheuttaa mm sydänoireita, mikäli annostus on liian suuri.
–T3-lääke herätti minut takaisin elämään. Pystyn taas opiskelemaan, asiat jäävät päähäni ja pystyn olemaan virkeänä ja jalkeilla aamusta iltaan. Masennus jäi pois ja vihdoin ja viimein kivut loppuivat. Minulla kun oli ollut selittämättömiä kipuja kehossani pitkän aikaa, Nina kertoo.

Elina ja Nina kertovat tarinansa Inhimillisessä tekijässä (ensiesitys 2.5.2014), joka on nähtävissä Yle Areenassa.

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.

  • Kesän liikuntatauko ei ole katastrofi – Kunto säilyy vähemmälläkin

    Miten hyvän kunnon voi säilyttää kesälomalla?

    Kesän ei tarvitse olla älytöntä tykitystä lenkkipoluilla tai jatkuvaa punttijumppaa salilla. Metsäretket, soutelu järvellä ja mökkijumppa sopivat oikein hyvin lomailijan kesäliikunnaksi, eikä turhaa stressiä liikuntatauosta kannata ottaa. Kunto ei romahda hetkessä ja vähäiselläkin liikunnalla kunto pysyy tasollaan yllättävän vähällä.

  • Suojaako kerran sairastettu borrelioosi uusilta tartunnoilta? Testaa tietosi punkeista.

    Testaa tietosi punkeista.

    Kesä tekee tuloaan. Pihamaan pitkässä nurmessa odottaa kulkijaa mikroskooppisen pieni vihulainen, punkki. Punkkien välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Testaa tietosi punkkien torjunnasta ja nauti kesästä turvallisin mielin. Muistathan jokailtaisen punkkisyynin sekä ihmisille että lemmikeille, jos liikut luonnossa!

  • Mitä rusketus on? Miksi iho palaa? Testaa tietosi ruskettumisesta.

    Testaa tietosi ihon palamisesta ja ruskettumisesta.

    Ruskettunut iho on nykykäsityksen mukaan kauniin ja terveen näköinen, mutta pinnan alla piilee vaara. Ihon ruskettuminen altistaa okasolusyövälle ja sen esiasteille, aurinkokeratoosille sekä tyvisolusyövälle. Ihotautilääkärit varoittavat erityisesti ihon palamisesta.

  • Lihavuustutkija Hannele Harjunen: Hyvinvoinnilla ja terveydellä tehdään bisnestä, ihmisten epävarmuudella rahastetaan

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään.

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään. Puhutaan paljon terveydestä ja hyvän fyysisen kunnon merkityksestä, mutta totuus on usein muuta. Terveyden tavoittelun sijaan monen juoksulenkin, salitreenin ja laihdutuskuurin takana on ulkonäköpaineet. Individualistisessa kulttuurissa itse itsensä käyntikorttina oleminen on yleistynyt ajatus. "Meillä on kauhean tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, urheilullinen, hyväkuntoinen tai viehättävä, ja tätä väärää kuvaa pitää saada aktiivisesti murrettua", sanoo lihavuustutkija Hannele Harjunen.

  • Borrelioosin diagnoosi viivästyi - kivut ovat osa Katjan päivittäistä arkea

    Punkin aiheuttamaa borrelioosia on hankala diagnosoida.

    Katja Nevalaisen perheessä sekä äiti että tytär ovat vuorollaan sairastuneet borrelioosiin. Katjan sairautta ei voida enää parantaa, mutta tyttären borrelioosi hoidettiin ajoissa antibiooteilla. Perheessä punkkisyynejä tehdään päivittäin sekä lapsille että lemmikeille. Siperiankissa Pomosta Katja nyppi eräänä kesäisenä aamuyönä irti lähes sata punkkia.

  • Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin

    Opettele kuuntelemaan oman kehosi tarpeita ja merkkejä.

    Nälkä kurnii vatsassa, mutta ravinto-ohjelman mukaan ruoka-aika on vasta kahden tunnin päästä. Ei auta kuin kärvistellä nälissään. Näin moni ajattelee. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppisen mielestä ulkoapäin annettujen ohjeiden sijaan kannattaisi opetella kuuntelemaan oman kehon tarpeita ja merkkejä. Omat tarpeet huomioiden ja ruokailuun keskittyen voi löytää rennon syömisen sekä vapauden nauttia ruoasta ja syömisestä.

  • Alzheimerin tauti mullisti Annen elämän kahdessa kuukaudessa

    Muistihäiriö muutti elämäni täysin.

    59-vuotias Anne Vihakara oli kiireinen nainen. Ajomatkaa työpaikalle Turun yliopistoon kertyi kauppatieteiden lehtorille päivittäin 250 kilometriä. Kotona päivä jatkui Kiina-aiheisella tutkimuksella ja toisella puolella työpöytää odotti satojen opiskelijoiden tenttivastauspino. Perhe, puutarha, harrastukset. Ja sitten täysin yllättäen elämä pysähtyi.

  • Anne Kukkohovi kannustaa unohtamaan ulkoiset paineet: "Elämä on liian lyhyt itsensä vähättelyyn"

    Anne Kukkohovi kannustaa etsimään sisäistä hehkua.

    Anne Kukkohovi on nähnyt Vuosia nuoremmaksi -ohjelman juontajana suuria tunteita ja muuttuneita ihmisiä. Kun muuttuja, joka ei aluksi pysty katsomaan itseään peilistä, pyörähtelee jo parin viikon päästä peilin edessä iloisesti naurahdellen, on juontajankin pidäteltävä kyyneliään. Pääasia ole upea mekko tai uusi kampaus, vaan sisäisen hehkun löytyminen ja itsevarmuuden herääminen.

  • Lääkäri: Endometrioosi on yhtä yleinen kuin astma ja diabetes

    Yleisyydestään huolimatta endometrioosista puhutaan vähän.

    Endometrioosi on yleinen hedelmällisessä iässä olevien naisten krooninen sairaus, jolla on vaikutusta läpi naisen elämänkaaren aina nuoruudesta vaihdevuosi-ikään asti. Yleisyydestään huolimatta sairaudesta puhutaan vähän – naiset eivät osaa hakeutua lääkäriin ajoissa, eivätkä kaikki lääkärit osaa diagnosoida sairautta oireiden perusteella ajoissa.