Hyppää pääsisältöön

Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa monia oireita

Palelua, lihomista, uupumusta, unettomuutta, lapsettomuutta, särkyjä, ihon kuivumista… Klpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa tällaisia oireita tai sitten jotain ihan muuta. Kilpirauhanen vaikuttaa lähes kaikkeen kehon toiminnassa ja siksi oireetkin voivat olla mitä moninaisimmat. Suomessa sairaus on yleinen – sitä sairastaa lähes 270 000 ihmistä – mutta siitä huolimatta lääkärien on joskus vaikea tunnistaa sitä.

Elina Holstila on kolmen lapsen äiti ja yrittäjä Lempäälästä. Hän joutui taistelemaan pahojen oireiden kanssa vuosia, ennen kuin sai lopulta diagnoosiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan.

–Muutuin parikymppisenä urheilullisesta naisesta väsyneeksi ja saamattomaksi. Kiloja tuli lisää, eikä mikään laihdutuskeino auttanut. Ihmeellisiä särkyjä, poskiontelotulehduksia, päänsärkyjä, unettomuutta. Sain lapsia, tosin monien epätoivoisten keskenmenojen jälkeen, ja raskausajat pahensivat oireita. Lopulta olin niin väsynyt, että en päässyt sängystä ylös. Masennusta epäiltiin, mutta omasta mielestäni olin vain väsynyt enkä masentunut! Elina muistelee.

Puolitoista vuotta sitten selitys löytyi, tosin kivuliaan kiertotien kautta. Elinan iholle ja limakalvoille alkoi ilmestyä kivuliaita pieniä näppyjä. Niitä tuli niin paljon, että nestemäisenkin ruuan syöminen oli tuskallista.

–Kävin varmaan Taysin kaikki osastot läpi ja lopulta sain tietää, että sairastan harvinaista autoimmuunisairautta Bechetin tautia. Kuvittelin, että nyt tuli selitys tähän kaikkeen ja että vihdoin alan voida paremmin. Lääkkeillä saatiinkin Bechetin oireet kuriin, mutta muutoin kaikki muut oireet jatkuivat.

Lopulta oikea diagnoosi

–Tuskailuni keskellä ystäväni otti esille kilpirauhasen vajaatoiminnan, sillä hän oli myös käynyt pitkän tien ennen kuin sairaus oli löydetty. Ystäväni vinkistä menin funktionaalisen lääkärin vastaanotolle ja siellä sain vihdoin apua. Löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta ja sain lääkkeeksi tyroksiinia eli T4-hormonia. Oireet alkoivat väistyä jo parin viikon kuluessa.

Bechetin tauti ja kilpirauhasen vajaatoiminta ovat molemmat autoimmuunisairauksia ja jos ihminen saa yhden, hänellä on alttiutta sairastua toiseenkin autoimmuunisairauteen. Ihmisellä saattaa olla perinnöllinen taipumus reagoida virheellisesti immunologisiin reaktioihin omia kudoksia kohtaan.

Nykyään Elina treenaa kuusi kertaa viikossa ja paino on pudonnut kymmeniä kiloja. Poissa ovat nukkumisongelmat ja säryt.

–En ole särkylääkettäkään joutunut ottamaan pitkiin aikoihin, se on uskomatonta! Elina sanoo.

Vuosien varrella Elinalta oli kyllä otettu kilpirauhastestejä, mutta arvot olivat olleet viitearvojen sisällä.

–Myöhemmin selvisi, että arvoni olivat olleet koko ajan kovin alakanttiset, Elina kertoo.

Tyroksiinikoehoito usein paikallaan

Endokrinologi Matti Välimäellä, joka on hoitanut kilpirauhaspotilaita 40 vuotta, on tähän liittyen selvä viesti terveyskeskuslääkäreille:

–Mikäli potilaalla on kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ja verikokeen arvot ovat alakanttiset, vaikkakin viitearvojen sisällä, niin kannattaa aloittaa tyroksiinihoito koemielessä.

Välimäen mukaan on jopa käsittämätöntä, että tyroksiinin aloittamista saatetaan miettiä vuosia.

Välimäen mukaan on jopa käsittämätöntä, että tyroksiinin aloittamista saatetaan miettiä vuosia.

–Tyroksiinia pidetään virheellisesti jotenkin vaarallisena ja sitten taas esimerkiksi kolesterolilääkettä, joka aiheuttaa hyvin helposti sivuvaikutuksia, kirjoitetaan varsin helposti, ihmettelee Välimäki.

Hän myös kritisoi Endokrinolgiyhdistyksen antamaa lausuntoa, jossa muun muassa sanotaan, että kilpirauhashormonia ei pidä käyttää masennuksen tai jaksamattomuuden hoitoon, mikäli potilas on biokemiallisessa eutyreoosissa (kilpirauhasarvot normaalit). Tämä Välimäen mukaan tarkoittaa terveyskeskuslääkärille juuri sitä, että vaikka potilaan arvot olisivat alakantissa, mutta normaalin sisällä, niin toimenpiteisiin ei pidä ryhtyä.

–Pitää ajatella potilasta kokonaisuutena eikä katsoa pelkkiä verikokeiden arvoja, Matti Välimäki korostaa.

Elina Holstila lisää, että tähän kokonaisuuteen liittyy myös juuri itselle sopiva ruokavalio. Tähän kiinnitetäänkin funktionaalisten lääkärien vastaanotolla huomiota.

–Minä jätin viljat pois ja rajoitin sellaisia ruoka-aineita, jotka eivät minulle sovi. Käytän monenlaisia ravintolisiä. Henkinen puoli on myös tärkeä, sillä stressi voi aiheuttaa häiriötä kilpirauhasen toiminnassa. Sain lääkäriltä neuvon karsia elämästäni negatiivisia ja stressaavia asioita. Nykyään pystyn nauttimaan arjesta ihan eri tavalla kuin ennen! Elina iloitsee.

Entä jos tyroksiini ei auta?

Suurin osa kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivistä saa avun tyroksiinista. Mutta eivät kaikki. Yksi heistä on kampaaja ja opiskelija Nina Saine. Hänellä oli lukioiästä alkaen pahoja oireita, joiden takia hän joutui keskeyttämään lukion ja joutui myöhemmin kuudeksi vuodeksi työkyvyttömäksi.

–Tuntui, että muutuin yhtäkkiä ihmisenä. Kognitiiviset taitoni rapistuivat, olin kuin aivosumussa. Sain masennuspotilaan leiman otsaani ja pahimmillaan olin neljä kuukautta psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana.

Kun lopulta kilpirauhasen vajaatoiminta löydettiin, sitä yritettiin hoitaa normaaliin tapaan tyroksiinilla. Tämä kuitenkin vain pahensi oireita.

–Annosta sitten nostettiin ja jälleen oloni paheni. Aloin lopulta itse ottaa asioista netistä ja vertaistukiryhmistä selvää ja teetin yksityisellä puolella rT3-testin. Sitä kautta selvisi, että minulla on inaktiivinen rT3-hormoni koholla suhteessa T3-hormoniin. Kyse on siitä, että T-hormoni ei muutu tehokkaasti kehossani aktiiviseksi T3-hormoniksi, joka puolestaan on se hormoni, joka hoitaa kudostasolla kilpirauhashormonin tehtäviä, Nina selittää.

Tätä niin kutsuttua rT3-dominanssia ei koululääketiede tällä hetkellä tunnusta, eikä siihen liittyvää laboratoriotestiä tehdä julkisella puolella.

Ninalle sopiva lääkitys löytyi kokeilujen kautta T3-hormonista, jota pitää ottaa useamman kerran päivässä ja jonka annostuksen on oltava erityisen tarkkaa, sillä T3 voi aiheuttaa mm sydänoireita, mikäli annostus on liian suuri.
–T3-lääke herätti minut takaisin elämään. Pystyn taas opiskelemaan, asiat jäävät päähäni ja pystyn olemaan virkeänä ja jalkeilla aamusta iltaan. Masennus jäi pois ja vihdoin ja viimein kivut loppuivat. Minulla kun oli ollut selittämättömiä kipuja kehossani pitkän aikaa, Nina kertoo.

Elina ja Nina kertovat tarinansa Inhimillisessä tekijässä (ensiesitys 2.5.2014), joka on nähtävissä Yle Areenassa.

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys