Hyppää pääsisältöön

Tee oma digikasvio

Oravanmarja on myrkyllinen.
Oravanmarja on myrkyllinen. Kuva: Yle/Jari Flinck oravanmarja

Oravanmarja, litulaukka vai kielo? Milloin kukkii ja missä kasvaa? Kun seuraavan kerran menet ulos luontoon, ota kuva jostain sellaisesta kasvista, jota et vielä tunnista.

Kasviota tekemällä oppii lajeja

On helppoa lähteä luontoon ja napata näkemistään kasveista kuvia. Vähän vaikeampaa on ottaa selvää, mikä kasvi on kyseessä. Se vaatii viitseliäisyyttä ja hieman vaivannäköäkin, mutta uuden oppiminen tuottaa iloa. Lisäksi valokuvatessa kasveista erottaa hienoja yksityiskohtia, joita pelkästään ohi kulkiessa ei näe.

Digikasvion laatiminen on helpompaa kuin kasvien kerääminen, prässääminen ja kiinnittäminen perinteiseen kasvioon. Tähän harrastukseen on helppo hurahtaa.

Kasvien tunnistusta netissä

Luontoretkillä on hyvä olla mukana kasvien tunnistusopas. Paras opas on tietysti joku toinen henkilö, joka tietää paljon kasveista ja osaa kertoa mielenkiintoisia juttuja. Kannattaakin kysellä, löytyisikö omalta paikkakunnalta valmiita opastettuja retkiä, joille voi osallistua.

Omatoimiseen kasvien tunnistukseen on perinteisten kasvikirjojen ohella saatavilla myös digioppaita.

Helsingin yliopiston Pinkka-verkko-oppimisympäristössä voi hakea lajeja nimen perusteella ja tutustua niihin valokuvien avulla. Piilottamalla kasvien nimet voi harjoitella lajien tunnistamista. Aloita harjoittelu vaikkapa Ulos luontoon –sarjan Kimmon löytämistä kasvilajeista.

Myös Luontoportti–sivustolla voi selata kasvilajeja nimen mukaan ja hakea niitä erilaisilla hakusanoilla. Tunnistustyökalun avulla voi etsiä nimeä lajille, jonka nimeä ei tiedä tai muista.

Kasvien tunnistusta kännykällä

NatureGate -sovelluksessa voi valita kukan päävärin.
NatureGate -sovelluksessa voi tunnistaa kasveja esimerkiksi valitsemalla kukan päävärin. NatureGate -sovelluksessa voi valita kukan päävärin. Kuva: Kuvakaappaus naturegate

NatureGate –sovelluksessa on kasvintunnistustyökalu ja mahdollisuus pitää omaa luontopäiväkirjaa. Havaintoihin voi liittää vapaamuotoisen kuvauksen ja paikan päällä otetun kuvan.

Havainnot näytetään myös kartalla ja ne voi jakaa muiden käyttäjien kanssa. Sovelluksen voi ladata Apple- tai Android-laitteille.

Kasvien tunnistustyökalu on ilmainen. Lintujen, kalojen ja päiväperhosten tunnistamistyökalut ovat maksullisia.

Voit toki tallentaa kuvasi myös johonkin internetin kuvagalleriaan, perustaa oman blogin tai tehdä vaikkapa perinteisen PowerPoint -esityksen. Vaihtoehtoja on lukuisia.

Kuvaa muutakin kuin kukkaa

Kuvaa kasvit niiden kukintavaiheessa. Älä kuvaa pelkästään kukkaa, vaan ota lähikuvia yksityiskohdista. Kurkista myös kasvin taakse, tutki millainen kasvin lehti on, miltä lehden alapinta näyttää, millainen varsi kasvilla on. Voit myös ottaa yleiskuvan kasvin elinympäristöstä.

Merkitse ylös kasvin nimi, tieteellinen nimi, kuvauspäivä, kasvupaikka ja paikkakunta.

Nöyrä kuvaaja saa parhaat kuvat

Ulos luontoon –sarjan Kimmo Ohtonen aloitti oman digikasvion laatimisen yhdessä Helsingin yliopiston kasvitieteen professorin Jouko Rikkisen kanssa. Sadesää ei haitannut – pikemminkin sadepisarat toivat kuviin tunnelmaa eikä tuulikaan haitannut.

Kimmon mielestä haasteellista kasvien kuvauksessa oli oikean kuvakulman löytäminen. Maassa möyriminen ja konttaaminen palkittiin, alaviistosta kuvatut kuvat näyttivät parhaimmilta.

Muista jokamiehenoikeudet

Kasvien kerääminen ja kuvaaminen on sallittua, mutta kannattaa muistaa, että sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta ei saa ottaa. Rauhoitetut kasvit on jätettävä rauhaan. Kun liikut luonnonsuojelualueella, kaikkien kasvien tai niiden osien kerääminen on kiellettyä. Kotirauhaa pitää kunnioittaa ja viljelyksessä olevilla pelloilla liikkuminen on kiellettyä. Lue lisää jokamiehen oikeuksista Ympäristö.fi –sivustolta.

Esimerkkejä lajeista omaan digikasvioon

Valitse kasvioosi 15-20 lajia, mielellään mahdollisimman monta sellaisia, joita et vielä tunnista. Tässä joitakin esimerkkejä:

Puut: hieskoivu, rauduskoivu, metsäkuusi, lehtikuusi, metsähaapa, metsävaahtera, metsämänty, kotipihlaja, lehtosaarni, metsätammi, tervaleppä, tuomi

Pensaat: lehtokuusama, metsäkataja, näsiä, vadelma

Ruohovartiset: hiirenvirna, juolavehnä, järviruoko, keltakannusruoho, keto-orvokki, ketunleipä , kevätpiippo , kielo, pikälehtikihokki, pyöreälehtikihokki, kissankello, koiranheinä, koiranputki, kultapiisku, maariankämmekkä, mesiangervo, metsälauha, metsätähti, metsäkurjenpolvi, niittyleinikki, oravanmarja, peltokorte, puna-apila, päivänkakkara, syysmaitiainen, tupasvilla, voikukka

Sammalet ja jäkälät: karhunsammal, metsäkerrossammal, kangasrahkasammal, poronjäkälä, seinäsammal

Varvut: kanerva, isokarpalo, mustikka, puolukka, sianpuolukka, suokukka, vaivaiskoivu, vanamo, variksenmarja

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto