Hyppää pääsisältöön

Jämijärven lento-onnettomuus

Pääsiäissunnuntaina 20. huhtikuuta 2014 laskuvarjohyppääjiä kuljettanut lentokone syöksyi maahan Jämijärven lentokentän läheisyydessä Satakunnassa. Onnettomuudessa kuoli kahdeksan ihmistä. Turmakone oli itse rakennettu. Onnettomuus aloitti keskustelun ilmailuharrastuksen valvonnasta ja harrastajien koulutuksesta Suomessa.

Turmalennolla oli mukana yksitoista ihmistä. Kolmen ihmisen onnistui pelastautua hyppäämällä laskuvarjoilla koneen pudotessa. Koneen lentäjä oli yksi pelastautuneista.

Laskuvarjohypyissä käytettyyn koneeseen oli tullut tekninen ongelma lähellä hyppykorkeutta. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan koneessa oli ilmennyt ongelmia sen liikettä ylös- ja alaspäin säätelevässä pituusohjauksessa. Pienkoneen siipi murtui koneen maahansyöksyssä, tutkijoiden mukaan siivet olivat kiinni koneessa koko lennon ajan.

Lentoturma käynnisti keskustelun harrasteilmailun turvallisuudesta. Turmakone oli tarkastettu elokuussa 2012, jolloin sille myönnettiin lentokelpoisuus kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Turman johdosta pohdittiin, oliko kolmen vuoden välein tehtävä lentokelpoisuustarkastus riittävä. Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) kuitenkin ilmoitti, ettei se aio valmistella pienille lentokoneille ylimääräisiä turvallisuustarkastuksia.

Onnettomuustutkintakeskus päätti lento-onnettomuuden alustavan tutkinnan 25. huhtikuuta 2014. Syyskuussa onnettomuustutkintakeskus kertoi, että lentokoneen oikean siiven tuki katkesi ilmassa hallitsemattoman lentoliikkeen aikana.

Suomessa oli keväällä 2014 arviolta satakunta omatekoista lentokonetta, jotka olivat vain ilmailukerhojen käytössä. Jämijärven turmakone oli mallia Comp Air 8 ja se oli Suomen suurin harrastajien itse rakentama kone.

Teksti: Ville Matilainen

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto