Hyppää pääsisältöön

Könnit – kellonrakentajasuku Pohjanmaalta

Suomen Television vuonna 1963 valmistamassa dokumenttiohjelmassa tutustumme ilmajokelaisen Könnin kellonrakentajasuvun vaiheisiin ja maankuuluun Könnin kelloon. Ohjelma tuo esille suvun jäsenten monitaitoisen lahjakkuuden, jota voi ihailla vaikka Helsingin tuomiokirkon kellotauluista.

Ilmajoki on suomalaisen kulttuurihistorian rintamaita ja kotimaisen käsiteollisuuden kotialuetta. Könnin tapaisen rakentajasuvun löytyminen täältä latolakeuden keskeltä ei ollut sattumaa.

Könnin sukuhistoria on täynnä kansamme kohtaloiden varjohetkiä nuijasodan, isonvihan, Suomen sodan ja nälkävuosien hävityksistä. Tie menestykseen kulki kahden Könnien perusominaisuuden kautta: heillä oli poikkeuksellista teknistä lahjakkuutta ja heidät tunnettiin sisukkaina vaikeuksista piittaamattomina työn ponnistelijoina.

Könnin mestarien historia alkaa 1700-luvun puolivälissä. Mestarien jälkipolvi on ryhtynyt tallettamaan ja säilyttämään menneiden sukupolvien töitä ja muistoa. Tärkein aikaansaannos on sukukirja. Tässä ohjelmassa suvun jälkipolven edustajat Kosti Könni ja Yrjö Könni kertovat värikkäästi neljän sukupolven mestareiden vaiheista ja Könnin kellojen tuotannon kehittymisestä tehdasmaiseksi.

Kansan keskuudessa Könnin kellot tulivat nopeasti tunnetuiksi luotettavina kelloina. Pienimmät kelloista olivat taskukelloja, tunnetuimmat kaappikelloja. Niistä tunnetuin oli muodokas ”mamsellikaappi”. Suurimmat kelloista olivat tornikelloja. Huomattavimpia olivat valtioneuvoston linnan sisääntulopäätyyn ja Nikolainkirkkoon eli nykyiseen Helsingin tuomiokirkkoon asennetut tornikellot. Könnit saattoivat valmistaa myös pelkän kellonkoneiston ja paikallinen nikkari valmisti siihen kaapin.

Könnin mestarit olivat erinomaisen taitavia seppiä. Tuotantoon kuuluivat muun muassa aseet, monihaittaiset lukot, kirurgin välineet, kangaspuut ja kirkkojen kynttiläkruunut sekä kärryjen ja rekien valmistus. Erilaisilla vipulaitteilla voitiin tehdä vaativia kirkkojen korjauksia.

Neljännen polven könnimestarin Juho Jaakonpoika Könnin (1798-1865) aikana kellotuotanto laajeni tehdasmaiseksi.

”Aikalaiset sanoivatkin, että kaikkialta maasta, mutta varsinkin Hämeestä hänen kellonsa panivat kukon pois ajankulun ilmoittajan virasta”, kertoo ohjelman selostaja Kauko Saarentaus.

Könnin mestarien kausi kesti sata vuotta päättyen 1800-luvun puolivälissä. Tähän vaikuttivat ulkomaisen tuonnin laajeneminen, ”kukkuvan kellon kausi” ja Könnin isästä poikaan -perinteen päättyminen.

Teksti: Teuvo Niiranen

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.