Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Mitä netti meistä tietää?

Sanoma Median tietosuojavastaava Riikka Turunen ja toimittaja Kaisu Nevasalmi tutkivat verkkosivua.
Sanoma Median tietosuojavastaava Riikka Turunen ja toimittaja Kaisu Nevasalmi tutkivat verkkosivua. Kuva: Yle sanomatalo

Nettisivuja selaillessaan verkon käyttäjä jättää itsestään koko ajan tietoa nettisivun omistajalle.

Pelkästään se, millä nettisivuilla käy, millaisia hakuja tekee, miten kauan yksittäistä artikkelia lukee tai millaisia videoita katsoo, - piirtää käyttäjästä yllättävän tarkan kuvan. Selailutottumusten perusteella voidaan päätellä käyttäjästä esimerkiksi ikä ja sukupuoli, ammatti, kiinnostuksen kohteet, äidinkieli, asuinpaikka tai vaikka seksuaalinen suuntautuminen.

- Kun miettii, että päivästä toiseen käy samalla sivulla, ja klikkailee artikkeleita, niin siitä tulee aika tarkka käsitys ihmisen profiilista, sanoo teknologiajohtaja Pekka Sillanpää tietoturvakonsultointiyritys Nixusta.

Jos käyttäjä käy tekniikkablogeissa, lukee autoaiheisia juttuja ja seuraa SM-liigaa, niin silloin on todennäköisesti mies. Jos käy sisustusblogeissa tai muotiblogeissa, niin on todennäköisesti nainen.

Yrityksille tämä tieto on arvokasta. Verkon käyttäjille kohdennetaan esimerkiksi mainontaa selailun yhteydessä kerätyn tiedon perusteella. Kun eri verkkopalveluiden keräämää tietoa yhdistellään, käyttäjän tietämättään jälkeensä jättämä digitaalinen jalanjälki on yllättävän suuri.

Käyttäjä profiloidaan nettikkäyttäytymisen perusteella

Sanoma Median tietosuojavastaava Riikka Turunen.
Sanoma Median tietosuojavastaava Riikka Turunen. Sanoma Median tietosuojavastaava Riikka Turunen. Kuva: Yle riikka turunen

Muun muassa mediatoimistot, mainostajat ja mediatalot keräävät tietoja nettikävijöistä. Sanoma Media Finlandin tietosuojavastaava Riikka Turunen painottaa, että kerätyn tiedon perusteella ei kuitenkaan voida tunnistaa yksittäisiä käyttäjiä.

- Kerätty data on siinä mielessä anonyymiä.

Turusen mukaan tietokoneen laskentamalli tekee kuitenkin kerättyjen tietojen avulla tarkkoja arvauksia käyttäjästä. Niitä käytetään apuna mm. mainonnan kohdentamisessa, sekä sivuston käytettävyyden parantamisessa. Käytännössä eri käyttäjät näkevätkin samoilla sivuilla erilaisia mainoksia.

Myös Yleisradio kerää tietoja verkkosivujensa käyttäjistä.

- Ylen verkko- ja mobiilipalveluiden käyttötieto on anonyymia, eikä sisällä käyttäjää yksilöiviä henkilötietoja. Yle seuraa siis käytännössä päätelaitteita ja selaimia, ei ihmisiä, kertoo Ylen asiakkuuspäällikkö Leevi Kokko.

- Käyttödatan perusteella on melko vaivatonta arvioida eri laitteiden käyttäjäkuntaa, esimerkiksi tabletti jolta katsotaan Game of Thronesia, Uutta päivää ja Late Lammasta on todennäköisesti lapsiperheen käytössä.

Käytännön esimerkki löytyy vaikkapa Yle Areenan etusivun "Sinua saattaisi kiinnostaa" -laatikosta, jonka sisältö valitaan perustuen kyseisen selaimen Areena-selailuhistoriaan.

Ylen keräämän tiedon perusteella seurataan, miten paljon Ylen verkko- ja mobiilipalveluita käytetään. Kerättyä tietoa myös hyödynnetään Ylen verkko- ja mobiilipalveluiden kehittämisessä.

Lisäksi tietojen avulla kohdennetaan kyseiselle selaimelle sen käyttäjää mahdollisesti kiinnostavia sisältöjä.

- Käytännön esimerkki tästä löytyy vaikkapa Areenan etusivun "Sinua saattaisi kiinnostaa" -laatikosta, jonka sisältö valitaan perustuen kyseisen selaimen Areena-selailuhistoriaan, sanoo Leevi Kokko.

Tietoa käyttäjästä saadaan monin tavoin

Käyttäjän tietokoneen tai mobiililaitteen IP-osoite on käytännössä numerosarja, joka määrittelee yksittäisen laitteen sijainnin internetissä. Esimerkiksi nettisivujen käyttäjämäärät lasketaan IP-osoitteiden perusteella. IP-osoitteen perusteella voi selvittää myös tietokoneen maantieteellisen sijainnin.

Evästeet eli cookiet ovat selainohjelmaan tallentuvia pieniä tekstitiedostoja. Ne ovat tunnisteita, jotka asentuvat nettisivuilla liikuttaessa. Useat sivut tarvitsevat evästeitä toimiakseen, tai ne helpottavat sivuston käyttöä. Evästeet mahdollistavat esimerkiksi sen, että käyttäjän ei tarvitse aina kirjautua uudestaan palveluihin, vaan sivu "muistaa" käyttäjän edellisen vierailun.

Eväste lähettää tietoa käyttäjän tietokoneesta nettisivun ylläpitäjälle, joka voi lähettää tietoja myös ns. kolmansille osapuolille, eli esim. mainostajille, sosiaalisen median palveluille tai erilaisiin analysointi- ja profilointipalveluihin.

Sama kolmas osapuoli voi olla eri sivustojen taustalla. Tällöin se voi yhdistää yhden käyttäjän jälkeensä jättämiä tietoja eri sivustoilta yhteen.

Käyttäjästä saadaan teknistä tietoa myös suoraan selaimesta. Mitä uniikimpi selain, sitä helpommin voidaan tunnistaa saman käyttäjän liikkeet verkossa. Selaimen "uniikkiuden" määrittää käytössä olevan selainohjelman lisäksi siihen asennetut päivitykset ja lisäosat, sekä tietokoneen tai mobiililaitteen käyttöjärjestelmä.

Tietojen kerääminen hyödyttää myös käyttäjää

Käyttäjän kannalta tietojen keräämisen hyötyjä ovat nettipalveluiden käytön helpottuminen. Käyttäjä näkee juri hänelle kohdennettua sisältöä mediassa ja mainonnassa. Teinipoika välttyy vaippamainoksilta, verkkokaupan ostoskorin sisältö ei katoa koneen kaatuessa, ja Facebook muistaa sisäänkirjautumisen. Verkon käyttö helpottuu.

Teinipoika välttyy vaippamainoksilta, verkkokaupan ostoskorin sisältö ei katoa koneen kaatuessa ja Facebook muistaa sisäänkirjautumisen.

Sanoma Median tietosuojavastaavan Riikka Turusen mukaan yhtiön verkkopalveluiden käyttäjien tietoja kerätään neljään käyttötarkoitukseen:

  1. Mainontaa kohdennetaan käyttäjille paremmin.
  2. Mainontaa mitataan.
  3. Palveluista tehdään käyttäjäystävällisempiä.
  4. Kerätyn tiedon avulla voidaan muistaa esimerkiksi verkkokaupan ostoskorin sisältö

.

Turunen alleviivaa, että evästeitä ei voi käyttää mielivaltaisesti. Sivuston käyttäjille pitää kertoa niistä ja pyytää tämän suostumus niiden käyttämiseen.

- Mainontaa on ollut lehdissä aina, ja tämä verkossa tehtävä mainonta on sofistikoituneempi tapa toteuttaa sitä, Turunen sanoo.

Tietojen yhdistely eri lähteistä yksityisyyden uhkana

Mitä helpommin asiat toimivat verkossa meille itsellemme, sitä helpompi on myös jonkun ei-toivotun henkilön päästä tietoihimme käsiksi.

Nixu Oy:n teknologiajohtaja Pekka Sillanpää.
Pekka Sillanpää on Nixu Oy:n teknologiajohtaja. Nixu Oy:n teknologiajohtaja Pekka Sillanpää. Kuva: Yle pekka sillanpää

Tietoturvayhtiö Nixun Pekka Sillanpää näkee tietojen keräämisessä myös ongelmia.

Vaikka alun perin käyttäjistä kerättyä dataa ei voida yksilöidä tiettyyn henkilöön, on hänen mukaansa mahdollista tunnistaa käyttäjä yhdistelemällä verkon eri tietokantoja. Sillanpään mielestä on huolestuttavaa, että ihmiset eivät tiedosta sitä, kuinka heidän tietojaan käytetään. Käyttäjän tiedot päätyvät usein myös ulkomaille.

Verkossa ei voi saada kaikkea. Jokaisen verkon käyttäjän onkin tehtävä oma kompromissi internetin helppokäyttöisyyden ja omien tietojen luovuttamisen välillä.

Kaisu Nevasalmi, Kuningaskuluttaja
Airi Saastamoinen, Kuningaskuluttaja

Tutustu myös:

Näin turvaat selustasi verkossa

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.