Hyppää pääsisältöön

Salla Simukan Lumikki seikkailee Tampereella

Nuortenkirjailija Salla Simukka (s. 1981) julkaisi esikoisromaaninsa vain 21 vuoden iässä, minkä jälkeen romaaneja alkoi ilmestyä noin yksi vuodessa. Tuotteliaan Simukan kansainvälinen läpimurto oli vuosina 2013 ja 2014 ilmestynyt Lumikki-trilogia, jossa kirjailija yhdisti dekkareille ja nuortenromaaneille tyypillisiä piirteitä.

Tietolaatikko

Salla Simukka (s. 1981) on tamperelainen nuortenkirjailija ja suomentaja. Hän on kirjoittanut nuortenromaaneja ja yhden nuorten lyhytproosakokoelman ja suomentanut niin aikuisten romaaneja, lastenkirjoja kuin näytelmiäkin.

Salla Simukan kirjapari Jäljellä ja Toisaalla sai Topelius-palkinnon vuoden 2012 parhaana nuortenkirjana.

Tuotanto:

Kun enkelit katsovat muualle, WSOY 2002
Minuuttivalssi, WSOY 2004
Viimeiset, WSOY 2005
Kipinä (Tapio ja Moona 1), WSOY 2006
Virhemarginaali (Tapio ja Moona 2), WSOY 2007
Takatalvi (Tapio ja Moona 3), WSOY 2008
Meno-paluu (Tapio ja Moona 4), WSOY 2009
Ylivalotus (Tapio ja Moona 5), WSOY 2011
Jäljellä, Tammi 2012
Toisaalla, Tammi 2012
Punainen kuin veri, Tammi 2013

Mummo marjassa – Kolmannen vuosituhannen huonoimmat vitsit, yhdessä Karo Hämäläisen kanssa, WSOY 2007
Mummoista mummoin, yhdessä Karo Hämäläisen kanssa, WSOY 2008
Luokkakuva, yhdessä Karo Hämäläisen kanssa, Tammi 2009

Lähde: lumikkitrilogia.wordpress.com

Tamperelainen nuortenkirjailija Salla Simukka kertoo Aamun kirjassa tajunneensa saksalaisessa kirjakaupassa, että Suomesta puuttuu kokonaan nuorille aikuisille suunnattu dekkarikirjallisuus. Kirjoittaessaan oman jännitystrilogiansa ensimmäistä osaa Punainen kuin veri Simukka ei kuitenkaan liiemmin ajatellut, kirjoittiko nimenomaan nuorille vai aikuisille.

Trilogian päähenkilö on nuortenromaaneille tyypillisesti nuori 17-vuotias lukiolaistyttö, ja kirjan nimelle uskollisesti tytön nimi on Lumikki. Saduista tuttuja hahmoja vilahtaa muutenkin, esimerkiksi Punahilkka ja Ihmemaan Liisa. Trilogian ensimmäisessä osassa Lumikki joutuu keskelle tamperelaista huumebisnesvyyhtiä.

Lumikki-trilogian Simukka kirjoitti kuten aiemmatkin kirjansa: ripeästi. Kun kirjailija on vuodesta 2002 asti julkaissut noin yhden romaanin per vuosi, kursi hän Lumikit kasaan vieläkin nopeammin: kirjat ilmestyivät puolen vuoden välein. Vieraillessaan kirjailijamiehensä Karo Hämäläisen kanssa Aamu-tv:ssä hän kertoo kirjoittavansa joka päivä edes vähän, kun taas Hämäläinen tunnustaa kirjoittavansa harvemmin, mutta isompina annoksina. Samassa haastattelussa Hämäläinen lupaa ottaa lisää imurointivuoroja kotona, jos hänen vaimonsa kiertelee ulkomailla markkinoimassa Lumikki-trilogiaansa – kirjasarjan oikeudet oli ohjelman aikaan myyty yli 30 maahaan.

Vaikka suurin puhina Simukan ympärillä on käynyt tuoreimman kirjasarjan myötä, on nainen noteerattu nuortenkirjailijana aiemminkin. Kirja A&Ö:ssä 21-vuotias Simukka keskustelee nuorille kirjoittamisesta alan veteraanien kanssa. Samana vuonna hän antoi Tiikerissä vinkkejä aloitteleville kirjoittajille. Vuonna 2012 hän sai Topelius-palkinnon kirjaparistaan Jäljellä ja Toisaalla.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto