Hyppää pääsisältöön

Salla Simukan Lumikki seikkailee Tampereella

Nuortenkirjailija Salla Simukka (s. 1981) julkaisi esikoisromaaninsa vain 21 vuoden iässä, minkä jälkeen romaaneja alkoi ilmestyä noin yksi vuodessa. Tuotteliaan Simukan kansainvälinen läpimurto oli vuosina 2013 ja 2014 ilmestynyt Lumikki-trilogia, jossa kirjailija yhdisti dekkareille ja nuortenromaaneille tyypillisiä piirteitä.

Tietolaatikko

Salla Simukka (s. 1981) on tamperelainen nuortenkirjailija ja suomentaja. Hän on kirjoittanut nuortenromaaneja ja yhden nuorten lyhytproosakokoelman ja suomentanut niin aikuisten romaaneja, lastenkirjoja kuin näytelmiäkin.

Salla Simukan kirjapari Jäljellä ja Toisaalla sai Topelius-palkinnon vuoden 2012 parhaana nuortenkirjana.

Tuotanto:

Kun enkelit katsovat muualle, WSOY 2002
Minuuttivalssi, WSOY 2004
Viimeiset, WSOY 2005
Kipinä (Tapio ja Moona 1), WSOY 2006
Virhemarginaali (Tapio ja Moona 2), WSOY 2007
Takatalvi (Tapio ja Moona 3), WSOY 2008
Meno-paluu (Tapio ja Moona 4), WSOY 2009
Ylivalotus (Tapio ja Moona 5), WSOY 2011
Jäljellä, Tammi 2012
Toisaalla, Tammi 2012
Punainen kuin veri, Tammi 2013

Mummo marjassa – Kolmannen vuosituhannen huonoimmat vitsit, yhdessä Karo Hämäläisen kanssa, WSOY 2007
Mummoista mummoin, yhdessä Karo Hämäläisen kanssa, WSOY 2008
Luokkakuva, yhdessä Karo Hämäläisen kanssa, Tammi 2009

Lähde: lumikkitrilogia.wordpress.com

Tamperelainen nuortenkirjailija Salla Simukka kertoo Aamun kirjassa tajunneensa saksalaisessa kirjakaupassa, että Suomesta puuttuu kokonaan nuorille aikuisille suunnattu dekkarikirjallisuus. Kirjoittaessaan oman jännitystrilogiansa ensimmäistä osaa Punainen kuin veri Simukka ei kuitenkaan liiemmin ajatellut, kirjoittiko nimenomaan nuorille vai aikuisille.

Trilogian päähenkilö on nuortenromaaneille tyypillisesti nuori 17-vuotias lukiolaistyttö, ja kirjan nimelle uskollisesti tytön nimi on Lumikki. Saduista tuttuja hahmoja vilahtaa muutenkin, esimerkiksi Punahilkka ja Ihmemaan Liisa. Trilogian ensimmäisessä osassa Lumikki joutuu keskelle tamperelaista huumebisnesvyyhtiä.

Lumikki-trilogian Simukka kirjoitti kuten aiemmatkin kirjansa: ripeästi. Kun kirjailija on vuodesta 2002 asti julkaissut noin yhden romaanin per vuosi, kursi hän Lumikit kasaan vieläkin nopeammin: kirjat ilmestyivät puolen vuoden välein. Vieraillessaan kirjailijamiehensä Karo Hämäläisen kanssa Aamu-tv:ssä hän kertoo kirjoittavansa joka päivä edes vähän, kun taas Hämäläinen tunnustaa kirjoittavansa harvemmin, mutta isompina annoksina. Samassa haastattelussa Hämäläinen lupaa ottaa lisää imurointivuoroja kotona, jos hänen vaimonsa kiertelee ulkomailla markkinoimassa Lumikki-trilogiaansa – kirjasarjan oikeudet oli ohjelman aikaan myyty yli 30 maahaan.

Vaikka suurin puhina Simukan ympärillä on käynyt tuoreimman kirjasarjan myötä, on nainen noteerattu nuortenkirjailijana aiemminkin. Kirja A&Ö:ssä 21-vuotias Simukka keskustelee nuorille kirjoittamisesta alan veteraanien kanssa. Samana vuonna hän antoi Tiikerissä vinkkejä aloitteleville kirjoittajille. Vuonna 2012 hän sai Topelius-palkinnon kirjaparistaan Jäljellä ja Toisaalla.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.