Hyppää pääsisältöön

Muurahaisella ei ole pomoa

Muurahainen lehdellä
Muurahainen lehdellä Kuva: Yle/Risto Salovaara muurahaiset

Kun muurahainen näkee tekemättömän työn, se menee ja tekee. Hommat hoituvat ilman esimiehiä. Mitä muuta muurahaisilta voisi oppia?

Muurahaiset ovat selviytyjiä

Mene, laiskuri, muurahaisen luo,
katso sen aherrusta ja ota opiksesi.
Ei sillä ole ketään käskijää, ei herraa eikä hallitsijaa,
ja silti se kerää kesällä ruokansa
ja täyttää varastonsa korjuun aikaan.
(Sananl. 6:6-8)

Muurahaisten maailma on kiinnostanut ihmisiä kaikkina aikoina. Niiden aherrusta onkin helppo seurata - muurahaisia on niin paljon ettei niiden löytäminen yleensä ole vaikeaa.

On ihmeellistä, että laji on säilynyt niin elinvoimaisena meidän päiviimme asti. Muurahaiset ovat eläneet maapallolla jo 100 miljoonaa vuotta, kauan ennen ihmisiä.

Muurahaiset muodostavat suurin piirtein 10% tavallisen suomalaisen havumetsän eläinbiomassasta. Niitä voikin pitää evoluution menestystarinana.

Menestyksen salaisuus on yhteistyössä

On huikeaa ajatella, että muurahainen on keksinyt suurimman osan nyky-yhteiskunnan piirteistä jo miljoonia vuosia ennen meitä. Muurahaisten on todettu esimerkiksi viljelevän maata , käyvän sotia ja käyttävän lypsykarjaa.

Muurahaisten yhteisöt poikkeavat ihmisten yhteisöistä siinä mielessä, että niissä kukaan ei päätä mitään toisten puolesta. Kuitenkin täydellinen demokratia toimii eikä kukaan laiskottele.

Yksittäinen työläinen katselee ympärilleen, ja kun se huomaa mitkä työt ovat tekemättä, se menee ja tekee ne.

Jokaisella on oma tehtävänsä

Muurahainen lypsää kirvaa.
Muurahainen lypsää kirvaa. Muurahainen lypsää kirvaa. Kuva: Yle/Risto Salovaara muurahaiset

Jonkinlaista työnjakoa on muurahaistenkin keskuudessa todettu. Kun nuoremmat yksilöt työskentelevät keon sisällä, vanhemmat elinkaarensa loppupuolella olevat yksilöt hakevat ruokaa ulkoa.

Muurahaisten herkkua on mesikaste, joka on lehtikirvojen erittämää sokeripitoista ulostetta.

Ravinnon hankkiminen on hengenvaarallista puuhaa, mutta vanhemmat muurahaiset osaavat reitit metsässä ja tietävät mistä ruokaa löytyy.

Muurahaiset osaavat käyttää näköaistiaan, ne tunnistavat oksien muodoista samat hyvät kirvapaikat seuraavillakin hakukerroilla.

Liukuhihnahommia ja kotitöitä

Ulkotöissä olevat muurahaiset hakevat ja kuljettavat ravinnon keon luokse, jossa on kavereita vastaanottamassa ja ojentamassa ruokaa keon sisällä työskenteleville muurahaisille.

Sisätyöläiset ottavat ruoan vastaan sekä ruokkivat ja hoitavat toukkia. Jos työt keon sisällä vähenevät, sisätyöläisetkin lähtevät ulos ravinnon hakuun.

Toimittaja Minna Pyykkö kyseli Helsingin yliopiston professorilta ja muurahaistutkijalta Lotta Sundströmiltä muurahaisten elämästä ja muurahaistutkijoiden oivalluksista.

Muurahaisia tutkimaan

Ulos luontoon: Kevätseuranta ottaa selvää, onko muurahaisten aherruksessa mitään tolkkua. Yle TV1 sunnuntaina 18.5. klo 18.15

Elävä arkisto: Kuinka monta keikkaa muurahaiset tekevät päivän aikana pesästä pois ja takaisin?
Toimittaja Risto Astikainen tekee tutkimuksia muurahaistutkija Rainer Rosengrenin kanssa.
Yle Areena: Muurahaiset ja me
Yle Oppiminen: Muurahaiset ovat ekosysteemin kannalta tärkeitä

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.