Hyppää pääsisältöön

Päivä kivikauden kylässä

Kala, liha, sienet ja marjat olivat kivikauden ihmisen ravintoa. Asutus keskittyi vesistöjen äärelle, ja kalaa oli tarjolla paljon. Peuran-, hirven- ja hylkeenliha antoivat voimaa päivän askareisiin.

Saarijärven kivikautisessa kylässä vuonna 1985 kuvattu ohjelma kertoo, miten Suomessa elettiin ja asuttiin, kun mannerjää väistyi ja kun ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomen kamaralle vajaat 10 000 vuotta sitten.

Saarijärven kunnan asukkaat sekä Leuhun, Tarvaalan ja Kolkanlahden koulujen oppilaat päästävät ohjelmassa mielikuvituksensa irti ja elävät kivikauden elämää kuvitteellisen päivän.

Kivikauden ihmiset saivat ravintonsa metsästämällä ja kalastamalla. Myös marjat, sienet, mukulat ja juurekset kuuluivat ruokavalioon. Suomen korkeuksilla asti kasvoi vesipähkinöitä, joita myös kerättiin ravinnoksi.

Ruokaa säilöttiin kuivattamalla, hapattamalla ja savustamalla. Tarve-esineet valmistettiin kivestä, puusta, luusta, nahasta ja savesta. Kirveet, taltat, puukot, nuolenkärjet ja kaapimet tehtiin iskostamalla joko piikivestä tai kvartsista.

Kivikaudella Suomen alueen asutus oli harvaa. Asukkaita oli korkeintaan muutama tuhat. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomen kamaralle etelästä ja idästä mannerjään sulamisen ja vetäytymisen myötä.

Ensimmäiset ihmisasutuksen merkit on Suomessa löydetty Askolasta Porvoonjoen tienoilta. Tätä kivikautista kulttuuria kutsutaan Askolan kulttuuriksi.

Suomesta löydetty vanhin esine on ns. Antrean kalaverkko, jolla on ikää reilusti yli 9 000 vuotta. Verkko on valmistettu pajuniinistä ja sen kohoina on käytetty männyn kaarnaa. Muita vanhimpia esineitä ovat Kirkkonummelta löydetty hirvenluinen jäätuuraa ja Heinolasta löydetty reenjalas.

Asuinpaikat valittiin kalastus- ja metsästyspaikkojen perusteella. Saarijärven kivikautinen kylä ja museoalue sijaitsevat Summassaaressa.

Vuonna 1980 yleisölle avattu Saarijärven kivikauden kylä on ensimmäinen kivikautisten asuinpaikkojen ennallistamiseen perustuva kohde Suomessa. Pohjois-Suomen kivikautista asutusta esittelevä museoalue on Kierikkikeskus Iiijoen varressa. Kierikin museoalue avattiin vuonna 2001.

Teksti: Reijo Perälä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto