Hyppää pääsisältöön

Päivä kivikauden kylässä

Kala, liha, sienet ja marjat olivat kivikauden ihmisen ravintoa. Asutus keskittyi vesistöjen äärelle, ja kalaa oli tarjolla paljon. Peuran-, hirven- ja hylkeenliha antoivat voimaa päivän askareisiin.

Saarijärven kivikautisessa kylässä vuonna 1985 kuvattu ohjelma kertoo, miten Suomessa elettiin ja asuttiin, kun mannerjää väistyi ja kun ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomen kamaralle vajaat 10 000 vuotta sitten.

Saarijärven kunnan asukkaat sekä Leuhun, Tarvaalan ja Kolkanlahden koulujen oppilaat päästävät ohjelmassa mielikuvituksensa irti ja elävät kivikauden elämää kuvitteellisen päivän.

Kivikauden ihmiset saivat ravintonsa metsästämällä ja kalastamalla. Myös marjat, sienet, mukulat ja juurekset kuuluivat ruokavalioon. Suomen korkeuksilla asti kasvoi vesipähkinöitä, joita myös kerättiin ravinnoksi.

Ruokaa säilöttiin kuivattamalla, hapattamalla ja savustamalla. Tarve-esineet valmistettiin kivestä, puusta, luusta, nahasta ja savesta. Kirveet, taltat, puukot, nuolenkärjet ja kaapimet tehtiin iskostamalla joko piikivestä tai kvartsista.

Kivikaudella Suomen alueen asutus oli harvaa. Asukkaita oli korkeintaan muutama tuhat. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomen kamaralle etelästä ja idästä mannerjään sulamisen ja vetäytymisen myötä.

Ensimmäiset ihmisasutuksen merkit on Suomessa löydetty Askolasta Porvoonjoen tienoilta. Tätä kivikautista kulttuuria kutsutaan Askolan kulttuuriksi.

Suomesta löydetty vanhin esine on ns. Antrean kalaverkko, jolla on ikää reilusti yli 9 000 vuotta. Verkko on valmistettu pajuniinistä ja sen kohoina on käytetty männyn kaarnaa. Muita vanhimpia esineitä ovat Kirkkonummelta löydetty hirvenluinen jäätuuraa ja Heinolasta löydetty reenjalas.

Asuinpaikat valittiin kalastus- ja metsästyspaikkojen perusteella. Saarijärven kivikautinen kylä ja museoalue sijaitsevat Summassaaressa.

Vuonna 1980 yleisölle avattu Saarijärven kivikauden kylä on ensimmäinen kivikautisten asuinpaikkojen ennallistamiseen perustuva kohde Suomessa. Pohjois-Suomen kivikautista asutusta esittelevä museoalue on Kierikkikeskus Iiijoen varressa. Kierikin museoalue avattiin vuonna 2001.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto