Hyppää pääsisältöön

Päivä kivikauden kylässä

Kala, liha, sienet ja marjat olivat kivikauden ihmisen ravintoa. Asutus keskittyi vesistöjen äärelle, ja kalaa oli tarjolla paljon. Peuran-, hirven- ja hylkeenliha antoivat voimaa päivän askareisiin.

Saarijärven kivikautisessa kylässä vuonna 1985 kuvattu ohjelma kertoo, miten Suomessa elettiin ja asuttiin, kun mannerjää väistyi ja kun ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomen kamaralle vajaat 10 000 vuotta sitten.

Saarijärven kunnan asukkaat sekä Leuhun, Tarvaalan ja Kolkanlahden koulujen oppilaat päästävät ohjelmassa mielikuvituksensa irti ja elävät kivikauden elämää kuvitteellisen päivän.

Kivikauden ihmiset saivat ravintonsa metsästämällä ja kalastamalla. Myös marjat, sienet, mukulat ja juurekset kuuluivat ruokavalioon. Suomen korkeuksilla asti kasvoi vesipähkinöitä, joita myös kerättiin ravinnoksi.

Ruokaa säilöttiin kuivattamalla, hapattamalla ja savustamalla. Tarve-esineet valmistettiin kivestä, puusta, luusta, nahasta ja savesta. Kirveet, taltat, puukot, nuolenkärjet ja kaapimet tehtiin iskostamalla joko piikivestä tai kvartsista.

Kivikaudella Suomen alueen asutus oli harvaa. Asukkaita oli korkeintaan muutama tuhat. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomen kamaralle etelästä ja idästä mannerjään sulamisen ja vetäytymisen myötä.

Ensimmäiset ihmisasutuksen merkit on Suomessa löydetty Askolasta Porvoonjoen tienoilta. Tätä kivikautista kulttuuria kutsutaan Askolan kulttuuriksi.

Suomesta löydetty vanhin esine on ns. Antrean kalaverkko, jolla on ikää reilusti yli 9 000 vuotta. Verkko on valmistettu pajuniinistä ja sen kohoina on käytetty männyn kaarnaa. Muita vanhimpia esineitä ovat Kirkkonummelta löydetty hirvenluinen jäätuuraa ja Heinolasta löydetty reenjalas.

Asuinpaikat valittiin kalastus- ja metsästyspaikkojen perusteella. Saarijärven kivikautinen kylä ja museoalue sijaitsevat Summassaaressa.

Vuonna 1980 yleisölle avattu Saarijärven kivikauden kylä on ensimmäinen kivikautisten asuinpaikkojen ennallistamiseen perustuva kohde Suomessa. Pohjois-Suomen kivikautista asutusta esittelevä museoalue on Kierikkikeskus Iiijoen varressa. Kierikin museoalue avattiin vuonna 2001.

Teksti: Reijo Perälä

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.