Hyppää pääsisältöön

Värikäs Itä-Afrikka lähetystyön harteilla

"Tämä on Afrikka. Maanosa, joka jo luontonsa puolesta poikkeaa kaikista muista maanosista", selostaa Osmo Visuri Tulta tuomaan -dokumentissaan. Filmi esittelee Itä-Afrikan perinteistä elämää sekä lähetystyön historiaa ja tulevaisuuden haasteita alueella.

Filmi alkaa Njassajärven eli Malawijärven rannalta. Livingstonevuorten takaisella alueella oli yhtyes ulkomaailmaan jäänyt vielä 1960-luvun puolivälissä kovin vähäiseksi.

Alueen kyläläisten päivillä on oma rytminsä ja omat äänensä, ihmisten ja luonnon aikaansaamina. Kelloa ei ole. Vuosien kierron voi havaita nuorissa pojissa, jotka tiettyyn ikään päästyään ajetaan rakentamaan omia kyliään. Niistä kehittyy vähitellen omia yhdyskuntia alueelle.

"Vanhat kertovat tarinaa siitä, kuinka tuli tuotiin Kondemaahan. Valloittajat tulivat järveä pitkin ja uuden päällikön tuomasta soihdusta sytytettiin tulet kaikkien majojen edustalle. Siitä lähtien on tulen siementä säilytetty hiilloksessa. Siitä se on joka aamu viritetty keittovalkeaksi", Osmo Visuri maalailee filmin selostuksessa.

"Onnellisia ihmisiä luonnon paratiisissa."

Kyläläisten yksinkertaisesta arjesta siirrytään Itete-kylän lähetyssairaalaan, jossa haastellaan suomalaista sairaanhoitajaa.

"Afrikan väestön suojelemisen täydelliseltä tuholta aloitti kristillinen lähetystyö", Visuri julistaa.

Lähetystyön toiminta on toki kehut ansainnut. Alueen koulut ja sairaanhoito on lähes täysin lähetystyön harteilla. Sairaudet ovat aina olleet maanosan riesa ja taikausko elää vahvana 1960-luvun Itä-Afrikassa.

Värifilmille kuvatun dokumentin on tuottanut Suomen Lähetyseura. Se esitettiin televisiossa vuonna 1965 eikä sitä ole nähty värillisenä elokuvateattereiden ulkopuolella.

Teksti: Ville Matilainen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto