Hyppää pääsisältöön

Ylen arkistosta löytyi Mika Waltarin radiokäsikirjoituksia

Yle Arkiston radiokäsikirjoituksia
Yle Arkiston radiokäsikirjoituksia Kuva: Uula Kontio käsikirjoitus

Joulukuussa 2013 istuin kämmenet hikoillen työhaastattelussa harjoittelupaikkaa varten. Kirkkohistorian pääaineopiskelijalle omaa asiantuntemusta sivuavat työharjoittelumahdollisuudet ovat kiven alla. Yle Arkiston esimiehen mielestä hänellä olisi ohjelmadokumentoinnin osastolla töitä harjoittelijalle. Kun kysyin työn laatua, katsahtivat arkiston ja osaston esimiehet toisiinsa merkitsevästi. ”No olisihan meillä se yksi projekti…”.

Tehtäväkseni tuli Yleisradion Esitelmäosaston käsikirjoituskokoelman luettelointi ja vieminen hakutietokantaan. Materiaali käsittäisi vuodet 1934–1966. Kukaan ei osannut sanoa sen sisällöstä mitään.

Kokoelma jonka sisällöstä ei ole tietoja ja jota kukaan ei oikein ehdi varsinaisen työn ohella hoitaa, kuulosti arkistomaailman lapiohommilta.

80 vuotta vanhoista Yleisradion esitelmistä tuli lähinnä mieleen loputtomat maatalouskatsaukset, jotka olivat varastoituina pölyiseen kellariloukkoon. Lohduttauduin sillä, että aineisto on aineistoa, ja jos se ei minusta ole kiinnostavaa, se voi jonkun muun tarpeisiin soveltua. Ja isosta kokoelmasta on todennäköistä löytää jotain joka olisi edes etäisesti relevanttia tai kiinnostavaa.

Helmikuussa 2014 istui Yle Arkiston tiloissa. Vieressäni oli kaksitoista kansiollista vuoden 1935 radioesitelmiä, vuoden 1935 ohjelmatietojen kopiot ja pari puuvillahansikkaita.

Ryhdyin luettelointityöhön, jonka ohessa valmistelin aineiston kuvaamista ja säilyvyyden parantamista. Huomasin pian, että epäilykseni maatalouskatsauksista olivat oikeat - mutta vain osittain. Olihan siellä niitäkin ja kellarikin oli pölyinen. Mutta käsikirjoitus toisensa jälkeen sai historia-aineiden opiskelijan hengästyneeksi. Ennakko-odotukset olivat varsin kaukana aineiston todellisesta sisällöstä.

Yle Arkiston radiokäsikirjoituksia 1930-luvulta
Huonokuntoisimmat dokumentit valokuvattiin ja kadonnutta tekstiä nostettiin esiin kuvankäsittelyn avulla. Yle Arkiston radiokäsikirjoituksia 1930-luvulta Kuva: Uula Kontio radion käsikirjoituksia

Kävi ilmi, että esitelmäkäsikirjoitusten kokoelma sisältää lähes kaiken radiossa esitetyn sisällön, joka ei ole uutisia, musiikkia tai radioteatteria. Suuri osa puheohjelmista on tuotettu Yleisradion alkuaikoina vuonna 1934 perustetun esitelmäosaston kautta. Esitelmäohjelmia - kaikkine variantteineen – saatettiin esittää radiossa viisi tai useampia yhden päivän aikana. Ääniaineistoa tältä ajalta on säilynyt vain vähän, sekin vähä katkelmina.

Käydessäni aineistoa läpi, ymmärsin, että käsikirjoitukset olivat ainoa ikkuna Yleisradion alkuaikojen historialliseen sisältöön. Ensimmäiseksi huomioni kiinnittyi kuuluisten puhujien käsikirjoituksiin.

Olin joutunut arkiston lapiohommiin, mutta ojankaivuun sijaan asemapaikkani olikin aarresaari.

Esitelmäosaston sisällön tuotto oli nimittäin lähes kokonaan vierailevien puhujien itsensä käsissä. Mika Waltari tai V. A. Koskenniemi puhujana olisi ollut jo jättipotti odotuksiini nähden, mutta viikko toisensa jälkeen huolellisesti musteella käsin kirjoitettujen tai kirjoituskoneella hakattujen lehtien lomasta alkoi nousta kiihtyvällä tahdilla Suomen 1900-luvun politiikan, kulttuurin, tieteen ja yhteiskunnallisen elämän vaikuttajia. Aloin vakuuttua tekemäni työn tarpeellisuudesta. Olin joutunut arkiston lapiohommiin, mutta ojankaivuun sijaan asemapaikkani olikin aarresaari.

Jopa ne pelätyt maatalouskatsaukset alkoivat asettua kokonaiskuvaan Suomesta vuosikymmeniä sitten. Eivätkä ohjelmien puhujat rajoittuneet pelkästään valtakunnan suuriin ja mahtaviin: samana päivänä saattoi puhua ministeri ja kotiapulainen. Toki puhujat usein edustivat yhteiskunnan ylätasoa, mutta eivät niin monotonisesti kuin olisi voinut luulla.

Toinen löydökseni oli aiheiden käsittämätön kirjavuus. Esitelmien lisäksi käsikirjoituksiin kuuluu puheita, pakinoita, haastatteluja, reportaaseja, mikrofonivierailuja, keskusteluohjelmia, matkakertomuksia, radiopilailuja ja pienoiskuunnelmia sekä ääninäyteltyjä satiireja. Ohjelmien aiheet vaihtelevat slangisanaston paheksunnasta sienten säilöntään ja kansanterveydestä kannibaaliheimoihin. Huumoriohjelmatkin olivat esitelmäosaston heiniä, mutta humoristisesta sisällöstä oli syytä mainita aina etukäteen esitystiedoissa, etteivät vakavamielisemmät radion kuuntelijat järkyttyneet. Ja jos vitsiä väännettiin viinasta tai vallanpitäjistä, niin oli toimittajienkin jo syytä piiloutua nimimerkin taakse.

Eräs erikoinen havainto aineistoon tutustuessa oli se, että meitä suomalaisia näyttäisi kiinnostavan edelleen aivan samat asiat kuin kolmekymmenluvun puolivälissä. Vuonna 1935 Yleisradiossa ehdittiin pohtia Virosta tulevaa viinarallia ja ennustella kansanterveyden tuhoa viinapirun kourissa. Paneelikeskusteluiden aiheina oli elokuvien ikärajat, seksiä ja väkivaltaa sisältävien elokuvien haitallisuudesta nuorille ja välillä huolehdittiin akateemisesta työttömyydestä, opiskelijoiden toimeentulosta ja nuorten ammatinvalinnasta. Lisäksi esitettiin eksoottisia matkakertomuksia ja matkailuohjelmia, kansanterveyden ajankohtaisohjelmia sekä päälle kulttuuria ja historiaa. Ja irvailtiin välissä myös uudelle alkoholilaille.

Olemme ilmeisesti puhuneet samoista aiheista jo melkein sata vuotta.

Kaksi kuukautta myöhemmin olin käynyt läpi ja vienyt tietokantaan 784 käsikirjoitusta, kaikki yhden vuoden ajalta.

Puuvillahansikkaat olivat mustat ja silmäpakoiset.

Niko-Pekka Korkee

Kommentit
  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Space Junk 28 years: Monuments of the Concrete Era

    Features new Finnish electronic music.

    In this version, which includes images, the monuments of the age of concrete, abandoned places and objects engage in dialogue with previously unheard Finnish electronic music.

  • Avaruusromua: Musiikissa on maailmankaikkeuden harmonia

    Avaruusromua itäisillä mailla Itämaisen heinäkuun hengessä

    Ääni johdattaa meidät maailmankaikkeuden perimmäisen olemuksen äärelle. Todellisuuden syvimmän olemuksen voi saavuttaa musiikin kautta. Intialainen taidemusiikki on eräs vanhimmista edelleen kehittyvistä musiikkiperinteistä maailmassa. Vanhojen kertomusten mukaan japanilaiset ovat johtaneet musiikkinsa suoraan jumalten lauluista ja tansseista. Lintu ei laula siksi, että sillä olisi vastaus johonkin. Se laulaa siksi, että sillä on laulu. Näin sanoo kiinalainen sanalasku. Avaruusromussa ollaan Itämaisen heinäkuun merkeissä itäisillä mailla ja elektronisen musiikin maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.