Hyppää pääsisältöön

Pepe & Paradisen puutarhassa musalajit elelivät sovussa

Seitsenmiehinen Pepe & Paradise-yhtye oli yksi 1970-luvun suomalaisen pop- ja rockmusiikin kunnianhimoisimmista hankkeista. Tässä muhkea kattaus biisiharvinaisuuksia ja haastatteluja bändiltä, jonka tyylikirjo ulottui rhythm & bluesista italoiskelmään.

Paradisen alkuvaiheita käydään läpi Poppantai-ohjelman radiohaastattelussa. Kokoonpano syntyi alun perin vuonna 1968 poptähti Johnny Liebkindin taustayhtyeen Frankiesin raunioille.

Alkuyritysten, toiminnan hiipumisen, miehistövaihdosten ja iskelmälaulaja Tapani Kansan säestysrupeaman jälkeen Paradise alkoi keväästä 1970 lähtien saada nimeä itsenäisenä pop- ja tanssiorkesterina. Selviä esikuvia olivat amerikkalaiset R&B/jazzrock-yhtyeet Blood, Sweat & Tears ja Chicago (esim. At the Sunrise), joissa puhaltimet olivat vahvassa roolissa.

Rajua progerevitystä ohjelmistossa edusti ainakin brittiläisen King Crimsonin 21st Century Schizoid Man. Sen tulkitsee vuoden 1970 konserttitallenteella varhainen kokoonpano, jossa on mukana runsas edustus solisti Pepe Willbergin aiemmasta yhtyeestä Jormasista. Kiinnostava laina oli myös "kilpailevalta bändiltä" eli Wigwamilta poimittu Frederick & Bill.

Vuonna 1970 Paradise julkaisi esikoissinglensä, jolla kuultiin Pepen oma sävellys My Child. Oman laulajauransa hän kertoo alkaneen harjoittelulla pimeässä kellarissa.

Santanasta runoiskelmiin

Ammattitaitoinen yhtye sai Yleisradioon myös oman kuukausittaisen radio-ohjelman, mitä lienee edesauttanut fonisti Erkki Lehtolan toimittajanvirka yhtiössä.

Paratiisi-sarjan avausjaksossa bändi kertoo historiastaan ja kuvailee laaja-alaista linjaansa, joka etenkin maaseutukeikoilla kattoi myös iskelmällisemmän tanssimusiikin. Sovituksista vastaava Markku Johansson vakuuttaa kuitenkin soittavansa mielellään kaikkea, mitä ohjelmistossa oli.

Bändin eri radioesiintymisissä saatettiin kuulla vaikkapa Santanan latinorockia (Jin-Go-Lo-Ba), päivän popiskelmiä, rauhallisia Beatles-kappaleita (Something), jazzstandardeja tai Michel Legrandin elokuvasävelmiä (The Windmills of Your Mind). "Teen mielelläni melodista, koska sitä osaan parhaiten", Johansson sanoo.

Paradisesta valmistettiin myös puolen tunnin tv-ohjelma Rouva Jones ja tunteet, jonka musiikki vaihteli Philly-soulista (992 Arguments) Lucio Battistin italialaisiin popiskelmiin. Kappaleesta Emozioni tehtiin sensuellin eroottinen musiikkivideo, jossa Pepe Willberg paljastaa ainakin ylävartalonsa.

Willberg kuului säveltäjä Henrik Otto Donnerin eniten arvostamiin laulajiin, ja hän esittikin Donnerin ja runoilija Aulikki Oksasen kappaleen Kuka kertoisi minulle elokuvassa Punahilkka jo vuonna 1968. Radion mittavaan Runosta lauluksi -projektiin Donner sävelsi Pepelle ja Paradisen kakkossolistille Pave Maijaselle useita "runoiskelmiä" (Raja, Kertokaa, Tuuleen kylväjä, Isänmaa).

Radiohaastattelussa Donner ylistää Willbergiä tulkitsijana ja musiikillisena hengenheimolaisenaan. Kun Pepe mainitsee, että runosävellyksiä oli tarkoitus viedä myös keikoille, Donner innostuu visioimaan, miten kappaleet "voivat tanssi-iltamissa herättää ihmisten tietoisuutta yhteiskunnasta".

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.