Hyppää pääsisältöön

Amerikan korkeakulttuurien jäljillä

Matkakertomus vuodelta 1977 vie Boliviaan, Peruun, Amazon-joelle ja Machu Picchun kadonneeseen kaupunkiin. Ohjelmassa kohdataan Etelä-Amerikan alkuperäiskansoja kaupungeissa, viidakossa ja kelluvilla kaislasaarilla. Ohessa pohditaan, onko inkojen korkeakulttuuri valkoisen miehen aikaansaannosta.

Tietolaatikko

Andien vuoristoon keskittynyt inkavaltio kukoisti 1400-luvulla. Espanjalaiset konkistadorit tuhosivat inkat vuosina 1532-1533. Erityisesti Euroopasta saapuneet taudit niittivät kuolemaa alkuperäiskansojen keskuudessa. Harvat jäljelle jääneet kävivät sissisotaa valloittajia vastaan, mutta suuremmat kapinat kukistettiin.

Matka alkaa Bolivian pääkaupungista La Pazista, jonka kaduilla puhutaan kymmeniä eri kieliä. Täällä intiaaniveri on ylpeyden aihe. Korkealla sijaitsevassa kaupungissa huomaa ohuen ilman, ja siihen tottumattomalle fyysiset ponnistukset tuntuvat tavallista raskaammilta.

Vuonna 1977 vallassa oli Hugo Banzerin oikeistolainen sotilasdiktatuuri, mikä näkyy Copacabanan kaupungissa. Presidentti on tulossa vierailulle, ja kaupunkilaiset harjoittelevat juhlamenoja maan johtajan vastaanottajaisiin.

Boliviasta siirrytään Peruun näiden rajalla olevan Titicaca-järven kautta. Titicaca on Etelä-Amerikan suurin järvi, ja sitä pidetään inkojen valtakunnan myyttisenä syntysijana. Järvellä on myös erikoista asutusta, sillä Uru-heimo asuu kaisloista tehdyillä kelluvilla saarilla. Asukkaat korvaavat saarten vettyneitä kaisloja säännöllisesti kuivilla, ja liikkuvat järvellä taitavasti valmistetuilla kaislaveneillä.

Seuraavaksi lentokone vie komeiden maisemien ylitse Amazon-virralle. Matkaajat kulkevat jokea pitkin puhallusputki-intiaanien kylään, jossa he vaihtavat kyläläisten tekemiä luonnonkoruja ”voiteisiin, purukumiin ja muuhun vähäarvoiseen tavaraan, josta intiaanit pitävät.”

Inkojen kadonnut kaupunki Machu Picchu on matkan viimeinen etappi. Tätä vuoristolinnoitusta espanjalaiset valloittajat eivät onnistuneet löytämään, vaan se tuli maailman tietoisuuteen vasta 1900-luvun puolella. Luova arkkitehtuuri jaksaa hämmästyttää.

Valkoinen kulttuurivallankumous?

Matkakuvauksen ohessa haastatellaan myös Amerikan alkuperäiskansoja tutkinutta Esa Anttosta, jolla on teoria. Hän arvelee, että valkoinen mies on saattanut käydä Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta.

”Amerikan kulttuuri syntyi keskelle kivikautta, keskelle alkuperäistä metsästäjä-keräilijä -väestöä valmiina. Tulee valmiit pyramidit, tulee rakennustaide valmiina, valmis ajanlasku nollineen, tulee korkeakulttuuri ilman mitään kehitysvaihetta. Kaikki Amerikan aurinkokulttuurien tarinat ja legendat liittyvät siihen, että valkoinen parrakas jumala tuli meren yli ja toi kaiken kulttuurin tullessaan.”

Anttonen perustelee teoriaa kulttuurillisilla yhtäläisyyksillä. Samanlaisia kaislaveneitä on käytetty monessa maailman kolkassa. Inkat tekivät muumioita egyptiläisten tapaan, ja vanhoista haudoista on löydetty muumioita, joilla on liian vaalea ja rakenteeltaan erilainen tukka ollakseen alkuperäinen amerikkalainen.

”Varmasti kulttuurin tuojat ovat tuoneet kielen tullessaan, ja koska se on ollut ylivoimainen kulttuuri paikalliseen kulttuuriin nähden, sen on täytynyt jättää myös kielellisiä jäänteitä paikallisiin kieliin.”

Anttonen myöntää, että Amerikan korkeakulttuurien kielistä ei ole kuitenkaan löydetty selviä yhtäläisyyksiä vanhan maailman oletettuihin kulttuurin lähteisiin, vain yksittäisiä samankaltaisia sanoja joista ei voi vetää suurempia johtopäätöksiä.

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.