Hyppää pääsisältöön

Purjelaivat seilasivat enää vain vanhan merikarhun muistoissa

Filmisepon vuoden 1961 filmikatsaus on kunnianosoitus ajalle, jolloin suomalaiset purjelaivat, nuo merten vinttikoirat, vielä viilettivät valtameriä.

Purjelaivojen aikana jo pelkkä purjeiden reivaaminen saattoi maksaa varomattomalle merimiehelle tämän hengen. Pelkästään eri purjetyyppien luetteleminen vie filmissäkin hyvän tovin, saatikka sitten purjeiden tunnistaminen tai hallitseminen. Moottorialukset olivat tehokkaampia ja nopeampia. Niiden ylivoimaisuus ei kuitenkaan himmentänyt purjelaivojen valtakauden hohtoa.

Filmin dramaattisessa keskiössä on nimettömäksi jäävä merikapteeni, "vanha merikarhu". Kapteenin uurteiset kasvot kertovat omaa haikeaa tarinaansa.

Suomalaiset purjealukset olivat yksi toisensa jälkeen saaneet väistyä tai ne oli siirretty muihin tehtäviin. Tunnetuista aluksista rahtilaiva Pommern oli muutettu museolaivaksi ja fregatti Suomen Joutsen taas oli merimieskoulun käytössä.

Tuntemattomampien ja huonokuntoisempien alusten kohtalona oli päätyä esimerkiksi rakennettavan laiturin rakennusmateriaaliksi. Paraisten Stormälön rantaan hylätty Ella-alus on yksi näistä.

"Nuo ajat ovat olleet ja menneet, mutta niiden parissa on niin lämmittävää elää muisteloissa", filmissä haikaillaan.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto