Hyppää pääsisältöön

Kike ja Mietaa lasikuutiossa, ohikulkijoiden dopingsyynissä

”Mikä on luonnollista urheilussa? Mikä on moraalista urheilussa?” aloittaa puheenjohtaja Hannu Tapani Klami. Lasikuutiossa istuvat entiset huippu-urheilijat Juha Mieto ja Kike Elomaa, entinen juoksuvalmentaja Pertti Helin sekä kansleri Kaarlo Hartiala. Vuosi on 1991. Väittelyn aiheena on doping. Ohjelma on Kielletty kaupunki, jossa myös ohikulkijat saivat omat puheenvuoronsa.

Tietolaatikko

Kielletty kaupunki -keskusteluohjelman keskustelut käytiin lasineliössä Vanhan Ylioppilastalon kupeessa. Yleisö pystyi osallistumaan kuutiossa käytävään keskusteluun mikrofonin avulla.

Puheenjohtaja Hannu Tapani Klami ottaa roolia läpi ohjelman. Hänen mukaansa kansainvälinen dopingjahti on viety keinotekoisesti niin pitkälle, että se johtaa ongelmiin urheilijoiden oikeusturvan kannalta. Puheenjohtajan mielestä alkoholi tai kofeiini eivät kuulu urheilussa kiellettyjen aineiden listalle. Klami myös kertoo avoimesti omasta amfetamiinikokeilustaan varusmiespalveluksensa aikana.

Kansleri ja professori Kaarlo Hartiala muistuttaa, että pohjimmiltaan dopingin vastaisessa taistelussa on kyse terveydellisistä seikoista. Esimerkiksi viisiottelussa alkoholinkäyttö oli aikanaan sallittua, mutta se kiellettiin koska tilanne muuttui urheilijoille vaaralliseksi.

Kike Elomaa lähestyy aihetta laji edellä. Ex-kehonrakentaja on pahoillaan siitä, että hormonien ja steroidien käyttöä pidettiin aiemmin lähinnä kehonrakentajien ongelmana. Kike tosin kertoo lopettaneensa kilpauransa, koska lajissa ei yksinkertaisesti voinut enää pärjätä ilman dopingia. Kike vannoo oman puhtautensa puolesta, eikä myönnä tienneensä aviomiehensä Kimmo Elomaan harjoittamasta hormoniaineiden pimeästä kaupasta.

Kuution ulkopuolella keskustelua seuraavat katsojat eivät huuteluista päätellen täysin niele Kiken vakuutteluita.

Juha Mieto käsittelee dopingkysymystä ihmisluonnon kautta, vajoten ajoittain tuttuun maalaismiehen jargoniinsa. Miedon mukaan lähtökohtana täytyy olla urheilijoiden rehellisyys itselleen, mutta myös ihmisten välinen keskinäinen luottamus.

"Ihminen on ihminen. Jos voi vetää vertauskuvan naisesta, anteeksi vaan, että nainenhan sen tempun tekee vaikka kauppareissulla. Ihminen saattaa olla näin epärehellinen", Mieto sanoo. "Mutta silloin kun ihminen saavuttaa urheillessaan sellaisen yli-vainiolaisen hurmostilan, niin väitän, ettei Ben Johnsonkaan ole käyttänyt niin kovia huumeita."

Yleisön puheenvuorot ovat ohjelman kiinnostavinta antia. Esimerkiksi Pertti Heliniltä tivataan tämän vastuuta hänen valmennettavansa dopingkäryssä 1980-luvulla. Ruotsalainen pikajuoksija Linda Haglund syytti kärynsä jälkeen valmentajaansa siitä, että Helin olisi syöttänyt hänelle anabolisia steroideja Haglundin siitä itse tietämättä.

Yleisön edustajista pisteet kerää ohjelman jälkimmäisellä puoliskolla mikrofoniin tarttuva mies, joka on selvästi valmistellut kysymyksensä lasikopissa istujille. Puheenvuoronsa lopuksi mies vetää myös ennustajan viitan ylleen:

"Onnittelen teitä kaikkia kolmea (Mieto, Elomaa, Helin). Te olette suomalaisia poliittisia broilereita ja sanotte kuin Luther: puhdas minä olen, rikoksista vapaa", mies piikittelee.

Juha Mieto nousi kansanedustajaksi vuonna 2007 keskustan ja Kike Elomaa vuonna 2011 perussuomalaisten listoilta.

Teksti: Ville Matilainen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto