Hyppää pääsisältöön

Suomalainen kehitysyhteistyö toi Sambiaan paristotehtaan ja savannille euroviisun

Ulkolinjan raportti Sambiasta vuodelta 1978 alkaa kysymyksellä, onko kehitysyhteistyö kannattavaa. Saamme kuulla, että kaikenlaisilla mittareilla mitattuna kyllä on.

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Tom Grönbergin mielestä eettisesti, taloudellisesti ja poliittisesti kehitysyhteistyöhön laitetut markat kannattavat ja tuottavat. Ne kurovat umpeen kuilua, joka jakaa maailmaa.

Ohjelmassa nähdään eri suuruusluokan projekteja, joita suomalaisilla on Sambiassa meneillään.

Pienimmillään projekti voi olla yhden tiedemiehen, kuten geofyysikko Kari Saviaron, tai opettajan, kuten fysiikan lehtori Jussi Siitoimen palkkaamista tekemään tutkimusta ja kehitystyötä alueella.

Suurimmillaan projektit voivat olla kokonaisia tehtaita tai voimalaitoksia, kuten Airamin osarahoittama Mansan paristotehdas, jonka käy avaamassa pääministeri Kalevi Sorsa, tai vesivoimala Sambian ja Rhodesian rajalla, jota johtavat suomalaiset insinöörit.

Suomalaiset insinöörit eivät tee pelkkää hyväntekeväisyyttä, mutta jokaista suomalaista kohti on yksi sambialainen työssä koulutettava, joten tavoitteena on omavaraisuus tietotaidossa.

Ohjelmassa haastateltavat ovat sitä mieltä, että kehitysyhteistyö on kannattavaa. Silti ohjelmasta selviää, että suomalaiset yritykset ovat varovaisia kehittyviin maihin sijoittamisessa. Enemmän luotetaan jo ylikuormitettuihin teollisuusmaiden markkinoihin.

Jo tuolloin puhuttiin kehitysyhteistyörahojen määrän nostamisesesta ensin 0,32 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja lopulta 0,7 prosenttiin. Tuo sama tavoite on säilynyt 2010-luvulle asti.

Kulttuurivaihdon merkeissä ohjelma päättyy Sambian poliisiorkesterin esitykseen Suomen vuoden 1977 euroviisukappale Lapponiasta.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto