Hyppää pääsisältöön

Suomalainen kehitysyhteistyö toi Sambiaan paristotehtaan ja savannille euroviisun

Ulkolinjan raportti Sambiasta vuodelta 1978 alkaa kysymyksellä, onko kehitysyhteistyö kannattavaa. Saamme kuulla, että kaikenlaisilla mittareilla mitattuna kyllä on.

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Tom Grönbergin mielestä eettisesti, taloudellisesti ja poliittisesti kehitysyhteistyöhön laitetut markat kannattavat ja tuottavat. Ne kurovat umpeen kuilua, joka jakaa maailmaa.

Ohjelmassa nähdään eri suuruusluokan projekteja, joita suomalaisilla on Sambiassa meneillään.

Pienimmillään projekti voi olla yhden tiedemiehen, kuten geofyysikko Kari Saviaron, tai opettajan, kuten fysiikan lehtori Jussi Siitoimen palkkaamista tekemään tutkimusta ja kehitystyötä alueella.

Suurimmillaan projektit voivat olla kokonaisia tehtaita tai voimalaitoksia, kuten Airamin osarahoittama Mansan paristotehdas, jonka käy avaamassa pääministeri Kalevi Sorsa, tai vesivoimala Sambian ja Rhodesian rajalla, jota johtavat suomalaiset insinöörit.

Suomalaiset insinöörit eivät tee pelkkää hyväntekeväisyyttä, mutta jokaista suomalaista kohti on yksi sambialainen työssä koulutettava, joten tavoitteena on omavaraisuus tietotaidossa.

Ohjelmassa haastateltavat ovat sitä mieltä, että kehitysyhteistyö on kannattavaa. Silti ohjelmasta selviää, että suomalaiset yritykset ovat varovaisia kehittyviin maihin sijoittamisessa. Enemmän luotetaan jo ylikuormitettuihin teollisuusmaiden markkinoihin.

Jo tuolloin puhuttiin kehitysyhteistyörahojen määrän nostamisesesta ensin 0,32 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja lopulta 0,7 prosenttiin. Tuo sama tavoite on säilynyt 2010-luvulle asti.

Kulttuurivaihdon merkeissä ohjelma päättyy Sambian poliisiorkesterin esitykseen Suomen vuoden 1977 euroviisukappale Lapponiasta.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto