Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa

Kasakat valmiina käymään asevelvollisuuslakia vastustaneiden mielenosoittajien kimppuun.
Kasakat valmiina käymään asevelvollisuuslakia vastustaneiden mielenosoittajien kimppuun. Senaatintori. 18.4.1902. Kuva: Museovirasto. Kasakat valmiina käymään asevelvollisuuslakia vastustaneiden mielenosoittajien kimppuun. Kuva: Museovirasto. mielenosoitukset,Suomen senaatti,Senaatintori

Venäjän armeijassa palveli suomalaisia upseereja aina 1830-luvulta lähtien. Ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen myös suomalaisia vapaaehtoisia värväytyi armeijaan. Saksaan koulutettaviksi lähetetyt vapaaehtoiset joutuivat myös rintamalle.

Tietolaatikko

  • Venäjän armeijassa palveli suomalaissyntyisiä upseereita.
  • Myös suomalaisia vapaaehtoisia lähti sotaan Venäjän joukkoihin.
  • Saksaan lähetettiiin koulutettavaksi salaa suomalaisia vapaaehtoisia. He osallistuivat myös maailmansodan taisteluihin Kuurinmaalla.

Upseerina Venäjän armeijassa

Venäjän armeijassa palveli ainakin kolme tuhatta, ehkä jopa neljä tuhatta suomalaissyntyistä upseeria. Oppinsa useimmat olivat Suomen Kadettikoulussa, jossa koulutettiin upseereita Venäjän keisarikunnan palvelukseen. Opetus tapahtui tästä syystä venäjäksi, mutta osittain myös ruotsiksi. Oppilaat olivat nuoria aatelisia.

Suomalaiset upseerit menestyivät hyvin Venäjän armeijassa ja monet ylenivät merkittäviin asemiin.
Mm. Puolan kapinan ”tainnuttamisessa” suomaiset upseerit kunnostautuivat. Tunnetuin ehkä Carl Gustav Emil Mannerheim, joka tosin kouluttautui upseeriksi Pietarissa. Upseerikoulutus oli suosittu myös siksi, että sen avulla pääsi usein hyviin siviilivirkoihin.

Asevelvollisuudesta sotilasmiljooniin

Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov lakkautti ensimmäisen sortokauden aikana ensin vuonna 1901 Tarkk’ampujapataljoonat ja rakuunarykmentin, Haminan kadettikoulun vuonna 1903 ja kaartin pataljoonan 8. elokuuta 1905. Taustalla oli Venäjän ajama yleinen asevelvollisuus koko keisarikuntaan eli ns. asevelvollisuuslaki, jota suomalaiset vastustivat ja boikotoivat eri tavoin mm. järjestämällä kutsuntalakkoja.  Lopulta suomalaisten asevelvollisuus lopetettiin ja asevoimat korvattiin rahallisella korvauksella, ns. sotilasmiljoonilla. Vastaavaa ratkaisua käytettiin Venäjän keisarikunnassa myös muualla. Muun muassa tataarikaanikunnat korvasivat asevelvollisuuden ylimääräisellä verolla.

Vapaaehtoiset Venäjän armeijassa

Vaikka suomalaiset oli vapautettu asevelvollisuudesta jo kymmenisen vuotta ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä, taisteli suomalaisia kuitenkin rintamalla molemmilla puolilla.

Saksaan koulutettavaksi

Suomessa nosti päätään myös ajatus itsenäistymisestä, erosta Venäjän keisarikunnasta. Ensin Suomi pyysi sotilaiden koulutusapua Ruotsilta, mutta tämä kieltäytyi.

Sen jälkeen Suomi pääsi Saksan keisarikunnan kanssa sopimukseen, että suomalaisia voitaisiin lähettää Saksaan koulutettaviksi. Koulutusyksiköksi tuli 27. preussilaisnen jääkäripataljoona, joten koulutettavia alettiin kutsua jääkäreiksi. Aluksi jääkäreitä otettiin koulutukseen 200, sittemmin määrä lisättiin 2000:ksi. Tämä kaikki tehtiin tietysti salaa, koska kyseessä oli keisarikunnan kannalta katsottuna maanpetos.

Saksaan koulutettaviksi lähteneet joutuivat myös rintamalle Kuurinmaalle ja heitä kaatuikin. Kun Suomen sisällissota alkoi, jääkärit palasivat Suomeen. Kuitenkin noin 400 Saksassa  koulutettua jääkäriä eivät palanneet taistelemaan Suomeen joko työläistaustansa takia tai muuten aatteellisista syistä.

C.G.E.Mannerheim toipilaana kenttäsairaalassa vuonna 1905. Kuva: Museovirasto.

C.G.E.Mannerheim toipilaana kenttäsairaalassa vuonna 1905. Kuva: Museovirasto.C.G.E.Mannerheim toipilaana kenttäsairaalassa vuonna 1905. Kuva: Museovirasto.
Jääkäripataljoona 27:n jääkärit vartiossa itärintamalla 1916. Kuva: Museovirasto.

Jääkäripataljoona 27:n jääkärit vartiossa itärintamalla 1916. Kuva: Museovirasto.Jääkäripataljoona 27:n jääkärit vartiossa itärintamalla 1916. Kuva: Museovirasto.

Koonnut: Mirja Holste

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?