Hyppää pääsisältöön

Identiteettileikkejä ja vaalikonevastauksia

Karhu ja jänis viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa.
Karhu ja jänis viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa. Kuva: Yle/ Katariina Hirvonen jänis

Mikä koirarotu olisit, minkä aikakauden rakennus olisit – tai minkä EU-maan joukoissa seisot henkisesti. Facebook on nyt pullollaan veikeitä testejä, joissa etsimme vastauksia siihen, mitä tai ketä muistutamme. Rakennammeko yhteisten leikkien avulla sosiaalista identiteettiämme? Testaa Yle Tieteen sivulla oletko Viihtyjä vai Paranoidi!

Identiteetissä on yleensä ristiriitaisia aineksia, ja se muovautuu muiden ihmisten kanssa. Identiteettiä voi määritellä minäkäsityksen ja ryhmän käsityksen kautta, toteavat sosiaalipsykologit Suvi Silfverberg ja Vilma Lehtinen sekä sosiologi Sanna Aaltonen. Voimme kysyä, kuka minä olen, mutta lisäksi on olennaista kysyä, miten ja mitä uskon muiden ajattelevan minusta.

Nettimaailmassa samaistumisen kohteet ja esittäminen kytkeytyvät toisiinsa uudella tavalla. Ihmissuhteiden esittämistä verkossa tutkiva Lehtinen toteaa, ettemme pääse irti lähiympäristöstä, mutta aiempaan verrattuna erilaista tässä ajassa on se, miten verkossa esitämme itseämme.

”Verkko tuo uusia samaistumisen kohteita. Ennen ajateltiin, että identiteetti rakentuu sen pohjalta, ketkä sattuivat olemaan lähellä.”

Luovaa puuhastelua vai ankaraa pohdintaa

Sanna Aaltosen mukaan sosiaalisessa mediassa saattaa olla kyse tekemisestä eikä olemisesta. Me etsimme ryhmiä, joihin samaistua ja haluamme kertoa, että olemme myös samaan aikaan erilaisia. Haluamme myös ilmaista itseämme monella tavalla, nyt myös netissä.

Sosiaalisessa mediassa vallitsevat kuitenkin samat sosiaaliset normit, jotka rajoittavat meitä muussakin vuorovaikutuksessamme. Kulttuurissamme on normeja siitä, mikä on sopivaa julkaisemista ja mikä taas ei, Suvi Silfverberg toteaa. Kirjoittamattomia sääntöjä löytyy.

Testin mukaan en olisi kauhean hyvä poikaystävä- mutta parempi kuin tyttöystävä!

Voimme valita kerrommeko esimerkiksi keveän nettitestin tuloksista muille. Valinnanvapaudella on merkitystä sosiaalisen identiteetin muovaamisen kannalta, ja vaikkei testaaminen ole kovin vakavaa, se kertoo kuitenkin rooleista, joita otamme ja valitsemme. Voimme päättää haluammeko kertoa kumpaa aivopuoliskoa edustamme, tai missä maassa haluamme asua.

Vaikkemme miellä vaikeaksi sitä, että joudumme miettimään jaammeko testin tai päivityksen, pohdinta voi olla Suvi Silfverbergin mukaan myös hyvin ahdistavaa.

”Pohdintaan liittyy kuitenkin tietynlaista psykologista vaivannäköä. Ja tieto jää nettiin. Taustasi ja julkaisemasi asiat on helppo googlata ja niitä voidaan kopioida.”

Peilistä näkyy sama kuva

Entä puu- , talo- ja koirarotutestit? Miksi haluamme identifioitua hauskoissa ja keveissä testeissä joihinkin asioihin? Löytyisikö yhteyttä esimerkiksi unien vertauskuviin? Talo on unien tulkinnasta tuttu vertauskuva minälle.

Kaipaammeko yhteisiä symboleita? Juurekkuutta ainakin kaivataan hajanaisuuden keskellä, toteaa Vilma Lehtinen, ja kaivaa antropologisista tutkimuksista tutun ajatuksen.

”Talot, puut ja koirat voi ajatella toteemeina. Nämä voisivat palvella samoin kuin muinaisten heimojen toteemieläimet ja -puut. Toteemihan oli heimoa yhdistävä tekijä.”

Kun etsimme yhdessä vastausta siihen, mikä puu, talo tai koirarotu olemme, leikimme samaa leikkiä. Katsomme yhteiseen peiliin.

Vaalikoneella totuus irti – mistä?

Myös vaalikoneet voidaan nähdä tutkijoiden mukaan testeinä, joissa peilataan esiin myös omaa kuvaa. Ne ovat toki astetta vakavampia, mutta Sanna Aaltosen mukaan yhteys keveisiin verrokkeihin löytyy. Siten vaalikoneita ja testejä, kuten paljon keskustelua herättänyttä testiä mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut, voidaan ajatella myös identiteettitesteinä.

”Vaikka tietäisimme ennalta ketä äänestämme, niin meihin tulvahtaa tyytyväisyydentunne, kun kone antaa toivotun vastauksen. Kun testi neuvoo odotetusti, mikä puolue tai ehdokas sopisi parhaiten juuri sinulle, itse kukin voi tyytyväisenä todeta, että tällainenhan minä olen!” Aaltonen toteaa.

Minkä testin sinä haluaisit täyttää?

Lehtinen, Aaltonen ja Silfverberg kertovat, että ”mikä televisiohahmo olisit” -tapaisia hupaisia nettitestejä on tullut tehtyä. Keksisikö kolmikko jonkun oman testin, jolla yksilön tai ryhmän identiteettiä saisi määriteltyä?

”Mielenkiintoista olisi, jos laadittaisiin testejä, joissa pääsisi esiin nimenomaan identiteetin moninaisuus. Testattaisiin esimerkiksi Suomen heimoja ja selvitettäisiin, kuinka paljon sinussa on savolaista tai hämäläistä. Ei kysyttäisi vain yhtä asiaa”, summaa Aaltonen.

Hauskaa on ollut testata esimerkiksi miten paljon sinussa on miestä ja naista ja kuinka maahanmuuttaja olet. Lehtinen kertoo tehneensä myös testin, joka mittaa olisitko täydellinen poikaystävä.

No, mikä oli testin tulos?

”En olisi kauhean hyvä - mutta ainakin parempi kuin tyttöystävä!” Lehtinen naurahtaa.

Kirjoittajat: Emilia Cronvall ja Katariina Hirvonen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Yllätys: Maa on saanut avaruudesta uuden kuun

    Pahaa aavistamaton asteroidi ajautui kiertämään maapalloa.

    Ihmeellistä, mutta totta: Maalla on nyt kaksi luonnollista Kuuta. Uusi kuu on nimeltään 2020 CD3 ja se on kotoisin planeettainvälisestä avaruudesta.

  • Kalevala 2.0: räppiä, loitsuja ja viisaita näkijöitä – myös tänään!

    Mitä Kalevala on nykypäivänä?

    Lönnrotin käsityksen mukaan runot kertoivat myyttisiä tarinoita muinaisista suomalaisista ja kuvasivat kansamme historiaa, ja näistä hän kokosi Suomelle kansalliseepoksen - nousevan kansallisuusaatteen hengessä. Mutta mitä Kalevala on nykypäivässä? Miten loitsut, sauna ja yrtit ovat käytössä tänä päivänä? Mitä kansalliseepoksen keskeiset hahmot – Väinämöinen, Aino, Ilmarinen ja Louhi – ovat tänään?

  • Varoitus: tämä kuva saattaa järkyttää maailmankuvaasi

    Luotaimen ottama kuva näyttää kuinka mitätön maapallo on.

    Tasan 30 vuotta sitten Nasan Voyager 1 -avaruusluotain suuntasi kameransa kohti maapalloa ja otti erään avaruuslentojen historian tärkeimmistä valokuvista. Äkkiseltään katsottuna kuvassa ei ole juuri muuta kuin mustaa ja Auringon häikäisystä johtuvaa vaaleaa sumua. Mutta kun kuvaa katsoo tarkasti, on siellä pieni valopiste.

Uusimmat sisällöt - Tiede