Hyppää pääsisältöön

Identiteettileikkejä ja vaalikonevastauksia

Karhu ja jänis viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa.
Karhu ja jänis viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa. Kuva: Yle/ Katariina Hirvonen jänis

Mikä koirarotu olisit, minkä aikakauden rakennus olisit – tai minkä EU-maan joukoissa seisot henkisesti. Facebook on nyt pullollaan veikeitä testejä, joissa etsimme vastauksia siihen, mitä tai ketä muistutamme. Rakennammeko yhteisten leikkien avulla sosiaalista identiteettiämme? Testaa Yle Tieteen sivulla oletko Viihtyjä vai Paranoidi!

Identiteetissä on yleensä ristiriitaisia aineksia, ja se muovautuu muiden ihmisten kanssa. Identiteettiä voi määritellä minäkäsityksen ja ryhmän käsityksen kautta, toteavat sosiaalipsykologit Suvi Silfverberg ja Vilma Lehtinen sekä sosiologi Sanna Aaltonen. Voimme kysyä, kuka minä olen, mutta lisäksi on olennaista kysyä, miten ja mitä uskon muiden ajattelevan minusta.

Nettimaailmassa samaistumisen kohteet ja esittäminen kytkeytyvät toisiinsa uudella tavalla. Ihmissuhteiden esittämistä verkossa tutkiva Lehtinen toteaa, ettemme pääse irti lähiympäristöstä, mutta aiempaan verrattuna erilaista tässä ajassa on se, miten verkossa esitämme itseämme.

”Verkko tuo uusia samaistumisen kohteita. Ennen ajateltiin, että identiteetti rakentuu sen pohjalta, ketkä sattuivat olemaan lähellä.”

Luovaa puuhastelua vai ankaraa pohdintaa

Sanna Aaltosen mukaan sosiaalisessa mediassa saattaa olla kyse tekemisestä eikä olemisesta. Me etsimme ryhmiä, joihin samaistua ja haluamme kertoa, että olemme myös samaan aikaan erilaisia. Haluamme myös ilmaista itseämme monella tavalla, nyt myös netissä.

Sosiaalisessa mediassa vallitsevat kuitenkin samat sosiaaliset normit, jotka rajoittavat meitä muussakin vuorovaikutuksessamme. Kulttuurissamme on normeja siitä, mikä on sopivaa julkaisemista ja mikä taas ei, Suvi Silfverberg toteaa. Kirjoittamattomia sääntöjä löytyy.

Testin mukaan en olisi kauhean hyvä poikaystävä- mutta parempi kuin tyttöystävä!

Voimme valita kerrommeko esimerkiksi keveän nettitestin tuloksista muille. Valinnanvapaudella on merkitystä sosiaalisen identiteetin muovaamisen kannalta, ja vaikkei testaaminen ole kovin vakavaa, se kertoo kuitenkin rooleista, joita otamme ja valitsemme. Voimme päättää haluammeko kertoa kumpaa aivopuoliskoa edustamme, tai missä maassa haluamme asua.

Vaikkemme miellä vaikeaksi sitä, että joudumme miettimään jaammeko testin tai päivityksen, pohdinta voi olla Suvi Silfverbergin mukaan myös hyvin ahdistavaa.

”Pohdintaan liittyy kuitenkin tietynlaista psykologista vaivannäköä. Ja tieto jää nettiin. Taustasi ja julkaisemasi asiat on helppo googlata ja niitä voidaan kopioida.”

Peilistä näkyy sama kuva

Entä puu- , talo- ja koirarotutestit? Miksi haluamme identifioitua hauskoissa ja keveissä testeissä joihinkin asioihin? Löytyisikö yhteyttä esimerkiksi unien vertauskuviin? Talo on unien tulkinnasta tuttu vertauskuva minälle.

Kaipaammeko yhteisiä symboleita? Juurekkuutta ainakin kaivataan hajanaisuuden keskellä, toteaa Vilma Lehtinen, ja kaivaa antropologisista tutkimuksista tutun ajatuksen.

”Talot, puut ja koirat voi ajatella toteemeina. Nämä voisivat palvella samoin kuin muinaisten heimojen toteemieläimet ja -puut. Toteemihan oli heimoa yhdistävä tekijä.”

Kun etsimme yhdessä vastausta siihen, mikä puu, talo tai koirarotu olemme, leikimme samaa leikkiä. Katsomme yhteiseen peiliin.

Vaalikoneella totuus irti – mistä?

Myös vaalikoneet voidaan nähdä tutkijoiden mukaan testeinä, joissa peilataan esiin myös omaa kuvaa. Ne ovat toki astetta vakavampia, mutta Sanna Aaltosen mukaan yhteys keveisiin verrokkeihin löytyy. Siten vaalikoneita ja testejä, kuten paljon keskustelua herättänyttä testiä mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut, voidaan ajatella myös identiteettitesteinä.

”Vaikka tietäisimme ennalta ketä äänestämme, niin meihin tulvahtaa tyytyväisyydentunne, kun kone antaa toivotun vastauksen. Kun testi neuvoo odotetusti, mikä puolue tai ehdokas sopisi parhaiten juuri sinulle, itse kukin voi tyytyväisenä todeta, että tällainenhan minä olen!” Aaltonen toteaa.

Minkä testin sinä haluaisit täyttää?

Lehtinen, Aaltonen ja Silfverberg kertovat, että ”mikä televisiohahmo olisit” -tapaisia hupaisia nettitestejä on tullut tehtyä. Keksisikö kolmikko jonkun oman testin, jolla yksilön tai ryhmän identiteettiä saisi määriteltyä?

”Mielenkiintoista olisi, jos laadittaisiin testejä, joissa pääsisi esiin nimenomaan identiteetin moninaisuus. Testattaisiin esimerkiksi Suomen heimoja ja selvitettäisiin, kuinka paljon sinussa on savolaista tai hämäläistä. Ei kysyttäisi vain yhtä asiaa”, summaa Aaltonen.

Hauskaa on ollut testata esimerkiksi miten paljon sinussa on miestä ja naista ja kuinka maahanmuuttaja olet. Lehtinen kertoo tehneensä myös testin, joka mittaa olisitko täydellinen poikaystävä.

No, mikä oli testin tulos?

”En olisi kauhean hyvä - mutta ainakin parempi kuin tyttöystävä!” Lehtinen naurahtaa.

Kirjoittajat: Emilia Cronvall ja Katariina Hirvonen

Kommentit
  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

  • Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – Aivotutkijan 5 vinkkiä keskittymiskyvyn elvyttämiseen

    Aivotutkija Minna Huotilaisen blogi

    Onko niin, että vuorokauden ainut hetki, jolloin mikään PIIP ei keskeytä keskittymistäsi on se aika, jonka nukut? Ja nukutko edes? Mikä on unen laatu, jos aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko on työsähköpostien tarkistus? Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan, jos käytämme niitä näin huonosti. Sinun pitäisi keskittyä, mutta PIIP. Otat puhelimen käteen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Tiede