Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Hassan Blasimin painajaiset ovat liiankin todellisia

Onko vuonna 2004 Irakista Suomeen muuttanut Hassan Blasim aikansa paras arabikirjailija? Ajankohtainen kakkonen haastatteli Blasimia vuonna 2012, seurasi tätä Pispalan pubivisan nurkkapöytään ja lopulta myös kunnallisvaaliuurnalle, jossa kirjailija pääsi äänestämään ensimmäistä kertaa elämässään.

Pispalassa asuva Hassan Blasim on kirjailija ja Bagdadin pakolainen. Kun Blasim oli ala-asteella, käynnissä oli Irakin sota. Yliopistoon mentyään puhkesi Kuwaitin sota, jota seurasi Irakin taloussaarto. Kriisit, sota ja väkivalta ovat olleet jatkuvasti läsnä hänen nuoruudessaan. Kirjoittaessaan Blasim ammentaakin näistä painajaisistaan, niistä todellisista: Irakin väkivaltaisuuksista.

"Miten esimerkiksi voi selittää, että Irakista löydetään seitsemän irti leikattua päätä banaanilaatikosta?", kirjailija sanoo. "Se on kuin painajaista, mutta niin tapahtui oikeasti Irakissa vuonna 2006."

Vuonna 2009 Blasimilta julkaistiin arabiankielinen novellikokoelma Vapaudenaukion mielipuoli. Kokoelma käännettiin useille eri kielille, myös suomeksi, mutta arabiankielisenä teos julkaistiin sensuroituna.

Taiteessaan Blasim on kapinallinen, jonka päävastustaja on ennen kaikkea sensuuri, ongelma, joka ei rajoitu arabimaissa vain kirjallisuuteen. Bagdadista hän lähti laittomana siirtolaisena Eurooppaan tekemänsä elokuvan takia.

Jo ennen novellikokoelmaansa Blasim oli julkaissut neljä kirjaansa Internetissä, arabiaksi ja ilmaiseksi. Haastattelussa hän kertoo aikovansa hyödyntää tätä julkaisumallia myös jatkossa.

Blasimia on kehuttu kansainvälisesti arabiankielisen kirjallisuuden 2000-luvun uudeksi ääneksi. Pispalan baarin pubivisassa Blasim päätyykin itse visan kysymyksen aiheeksi.

Teksti: Ville Matilainen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto