Hyppää pääsisältöön

Eurooppaan vai ei, Jussi Halla-aho?

Maahanmuuttokriittiseksi itseään kutsuva Jussi Halla-aho halusi vuonna 2009 perussuomalaisten europarlamenttivaaliehdokkaaksi. Puolueen puheenjohtajalle Timo Soinille ehdokas ja hänen kannattajansa eivät kuitenkaan ihan noin vain kelvanneetkaan.

Jussi Halla-aho tuli tunnetuksi blogistaan, jonka seuraajista syntyi maahanmuuton vastustajien keskustelupalsta Hommafoorum. Tuosta foorumista taas syntyi kansanliike.

Halla-ahon mielestä tuon kansanliikkeen poliittinen koti löytyy perussuomalaisista, mutta itse puolue oli eri mieltä. Soini kutsui Halla-ahon kannattajia propellipäiksi, eikä ollut innostunut hänen ehdokkuudestaan.

Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Salla Paajanen lähti tutustumaan Halla-ahoon ja hänen propellipäihinsä vuonna 2009.

Tamperelainen opettaja Juha Mäki-Ketelä lähti vetämään projektia kannattajakorttien keräämiseksi Halla-ahon valitsijayhdistystä varten.

Mäki-Ketelä on yksi Muutos 2011 -puolueen perustajista yhdessä Jari Leinon kanssa. Myös Leino ja Matias Turkkila kertovat Ajankohtaisen kakkosen reportaasissa olevansa Halla-ahon kannattajia. Turkkilasta tuli myöhemmin Perussuomalainen-lehden päätoimittaja.

Vaaditut 2000 nimeä löytyi nopeasti ja Mäki-Ketelä lähtikin viemään nimilistaa oikeusministeriöön. Samana päivänä kuitenkin Halla-aho ilmoitti, että hän ei ole lähdössä ehdokkaaksi europarlamenttivaaleissa.

"Tilannetta on ajateltava myös seuraavien vaalien yli. On mietittävä maahanmuuttokriittisten vaikutusmahdollisuuksia politiikassa Suomessa. Meillä ei ole tässä tilanteessa varaa lyödä omia rivejä rikki", Halla-aho perusteli päätöstään. Hän pelkäsi perussuomalaisten hajaantuvan kahteen leiriin oman ehdokkuutensa vuoksi.

"Joskus pitää ottaa askel taakse, että pääsee kaksi eteen", kommentoi turhaan nimiä kerännyt Mäki-Ketelä.

Vuonna 2014 Jussi Halla-aho valittiin Euroopan parlamenttiin perussuomalaisten listalta toiseksi suurimmalla äänimäärällä.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto