Hyppää pääsisältöön

Kevyen musiikin uranuurtajia: Kaj Chydenius, Jyrki Hämäläinen, Holle Holopainen, Pekka Rechardt ja Kim Brown

Tämä erä sensuroimatonta suomirokkia esittelee hyvin sekalaisen joukon, jota yhdistää se, että kaikki ovat olleet ensimmäisten joukossa rakentamassa suomalaisen kevyen musiikin historiaa.

Kolme viidestä nyt julkaistavasta haastattelusta tehtiin 1998 nähtyyn Olet paha -sarjaan, joka käsitteli suomalaisen rockin historiaa 1950-luvun rock-kuningaskisoista aina 1970-luvun progevuosiin asti.

Sarjaa suunnitellessa oli selvää, että rajausta ei voi pitää tiukasti rockin puolella. Kokonaiskuva vaati myös muiden musiikki-ilmiöiden käsittelyä. Yksi keskeisimpiä oli polittinen laululiike ja sen kautta itsestään selvästi haastateltavaksi valikoitui laululiikkeen ehkä keskeisin säveltäjä, Kaj Chydenius. Haastattelussa Chydenius puhui suoraan ja intohimoisesti suhteestaan musiikkiin, sen eri lajeihin ja säveltämiseen. Hän myös analysoi laulajia. Valmiiseen ophjelmaan valikoituneet haastattelupätkät herättivät runsaasti huomiota ja eri tiedotusvälineet siteerasivat niitä yllättävän runsaasti.

Kaksi haastattelua tein jo kolme vuotta aiemmin Kuka mitä häh -sarjaan, joka keskittyi 1970-luvun suomalaisen rockin läpimurtoon. Siihen itsestään selvästi valikoitui sittemmin edesmennyt Suosikin päätoimittajalegenda Jyrki "Jyräys" Hämäläinen. Rönsyilevästi puhuva Jyräys intoutui kommentoimaan sarjaa sen ennakkokatselussa niin vilkkaasti, että Iltalehden kesätoimittaja luuli hänen tehneen sarjan ja hän haastatteli Jyrkiä tässä roolissa. Sehän sopi mainiosti Jyräykselle. Itse juttu oli hieman harhaanjohtava.

Holle Holopainen on katsellut suomalaista viihdemaailmaa useista eri vinkkeleistä, Topmostin teinibasistista tv:n anarkistiseen Frank Pappa -hahmoon. Toimittajana Holle halusi valmistautua haastatteluun perusteellisesti ja hänelle lähetinkin pisimmät taustakysymyslistat kaikista sarjan haastateltavista.

Wigwamin viimeisen ja pitkäaikaisimman kokoonpanon kitaristi Pekka Rechardt ei ikänsä puolesta ehtinyt ensimmäisten pioneerien joukkoon, mutta eli vahvasti mukana juuri ne vuodet, jolloin suomalainen musiikkibisnes alkoi ammattimaistua.
Hän sai toimia Olet paha -sarjassa Pedro Hietasen ja Pekka Pohjolan kanssa Wigwamin puhemiehinä, sillä bändin laulaja Jim Pembroke ei tuohon aikaan asunut Suomessa.

Tämän erän viimeiseksi julkaisuksi valikoitui lyhyt pätkä 1960-luvulla suomalaistyttöjä villinneen The Renegadesin laulaja Kim Brown. Haastattelua seuraavana päivänä aikoinaan vain Suomessa ja Italiassa tunnetun yhtyeen piti tehdä comeback-keikka Helsingissä. Vuosikymmenten jälkeen yhteen kokoontuneet, silloin jo yli viisikymppiset Ranegadesin muut soittajat pitivät niin kovaa meteliä studion taukotilassa juodessaan tuotantoyhtiön jääkaappiin jääneitä keskioluita, ettei lyhyestäkään Kim Brownin haastattelusta meinannut tulla mitään.

Lavalla tuolla paluukiertueellaan The Renegades kuulosti luokattoman kauhealta, soittamisessa ei ollut juuri tolkkua. Kiertueen seurauksena Kim Brown kuitenkin päätyi asumaan Suomeen ja hän kuoli Helsingissä syöpään syksyllä 2011.

Teksti: Axa Sorjanen

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.