Hyppää pääsisältöön

Tataarien ja venäläisjohdon välit kiristyvät Krimillä

Kylänraitti Fontanyn asuinalueella Simferopolissa. Neuvostoaikana paikalla oli kolhoosi.
Kylänraitti Fontanyn asuinalueella Simferopolissa. Neuvostoaikana paikalla oli kolhoosi. Kylänraitti Fontanyn asuinalueella Simferopolissa. Neuvostoaikana paikalla oli kolhoosi. Kuva: Marko Lönnqvist, Yle ulkolinja

Kahteen kertaan karkotettu

Toukokuun 3. päivänä Venäjän valtaaman Krimin ja Ukrainan rajalla nähtiin erikoinen näytelmä. Noin viiden tuhannen tataarin joukko oli kerääntynyt paikalle. Venäläissotilaat yrittivät häätää väkijoukon ampumalla varoituslaukauksia ilmaan.

Edellisen kerran Mustafa Cemilev karkotettiin Krimiltä muiden tataarien kanssa toukokuussa 1944. Tuolloin Moskovassa piti valtaa Stalin. Nyt vallassa on Putin.

Ukrainan puolella rajaa odotti Krimin tataarien tunnetuin johtohahmo Mustafa Cemilev. Cemilev pyrki kotiinsa Krimille, vaikka Venäjän viranomaiset ovat määränneet hänelle viiden vuoden maahantulokiellon. Cemilevin kohtelu on herättänyt tataarien keskuudessa raivoa.

Venäjän toimissa on nähty historian kaikuja ja synkkää symboliikkaa. Cemilev on karkotettu nyt jo toista kertaa Krimiltä. Ensimmäisen kerran hänet karkotettiin Krimiltä muiden tataarien kanssa toukokuussa 1944. Tuolloin Moskovassa piti valtaa Stalin. Nyt vallassa on Putin.

Kipeät muistot ja kaivattu kotiinpaluu

Krimin tataarien joukossa on vielä paljon niitä, jotka Cemilevin tavoin muistavat kevään 1944.

Tamila Cafarova oli pikkutyttö, kun hänet lastattiin perheineen karjavaunuun Krimin Kertšissä. Neuvostodiktaattori Josif Stalin syytti tataareja saksalaisten auttamisesta ja päätti karkottaa kaikki Krimin tataarit tuhansien kilometrien päähän Keski-Aasiaan.
Cafarova päätyi perheineen Uzbekistaniin.

Tamila Cafarova ja Servet šagibudinov
Takapihan kasvimaa on tärkeä. Tamila Cafarova palasi takaisin Krimille miehensä Servet Šagibudinovin kanssa yli 20 vuotta sitten. Tamila Cafarova ja Servet šagibudinov Kuva: Marko Lönnqvist, Yle ulkolinja

- Hiekka oli niin kuumaa, että me itkimme kun jalkapohjia poltti. Yritimme kerjätä ruokaa paikallisilta, mutta kaikki sulkivat ovensa ja menivät meiltä piiloon. Heille oli kerrottu, että juna toisi kaupunkiin ihmissyöjiä, Cafarova muistelee.

Viikkojen junamatkan aikana monet kuolivat janoon, nälkään ja kulkutauteihin. Perillä Uzbekistanissa ei ollut ruokaa, asuntoja eikä työtä. Nykyarvioiden mukaan karkotetuista tataareista menehtyi vuoteen 1947 mennessä noin 100 000 eli yli 40 prosenttia kansasta.

Vasta perestroikan aikana 1980-luvun puolivälin jälkeen tataarien sallittiin palata takaisin Krimille. Ensimmäiset paluumuuttajat valtasivat kolhoosien maissipeltoja tonteiksi. Maanvaltaukset laillistettiin myöhemmin, ja Ukrainan itsenäistyttyä Simferopolin liepeille on syntynyt kokonaisia tataarien asuinalueita. Uusia taloja nousee yhä. Simferopoliin Tamila Cafarovakin palasi vuonna 1992 tyttärensä perheen mukana. Nykyään Krimin väestöstä jo 13 prosenttia on tataareja.

Tataareja uhataan äärijärjestön leimalla

Iso osa Krimin venäläisistä iloitsi vilpittömästi, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä salaperäisten vihreiden miehitysjoukkojen ja kansanäänestyksen avulla. Iso osa tataareista on puolestaan tiukasti Venäjään liittymistä vastaan. Krimin tataarien itsehallintoelin meclis tuomitsi Venäjän toimet, mutta päätti olla ryhtymättä aktiiviseen vastarintaan.

- Pidämme tärkeänä esimerkiksi kokoontumisen ja ilmaisun vapautta. Ukrainassa me olemme voineet vapaasti ilmaista itseämme. Venäjällä se ei ole nykyoloissa mahdollista, selittää meclisin varapuheenjohtaja Nariman Celyal.

talon perustuksia rakennetaan
Tataarien asuttamille entisille kolhoosipelloille nousee vieläkin uusien talojen perustuksia.. talon perustuksia rakennetaan Kuva: Marko Lönnqvist, Yle ulkolinja

Krimin miehityksen jälkeen Venäjän johto lupasi tataareille aktiivista tukea, ja erilaisista rahoitusohjelmista on puhuttu. Mutta viime aikojen toimet viittaavat pikemminkin tilanteen kärjistymiseen. Rajavälikohtauksen jälkeen Krimin syyttäjänvirasto varoitti, että itsehallintoelin meclis saatetaan kieltää Venäjän lakien perusteella ääriliikkeenä. Poliittisesti aktiivisten tataarien asunnoissa on tehty yhtäaikaisia kotietsintöjä.

Toukokuun 18. päivänä tuli täyteen 70 vuotta tataarien karkotuksesta. Tuolloin Moskovan ohjauksessa toimiva Krimin nykyjohto kielsi tataarien perinteiset muistotilaisuudet. Tataarit päättivät tästä syystä kokoontua pienempiin rukoustilaisuuksiin moskeijoihin. Hartaushetkiä häiritsivät taivaalla pörräävät venäläiset sotilashelikopterit.

Tataarien johto on syyttänyt Venäjää pelottelusta. Erityisen pahalta tuntui kurikampanjan ajoittaminen juuri Stalinin karkotusten vuosipäivän tienoille. Historian katkerasta kokemusta kielii myös tataarijohtajien vastaus. Mustafa Cemilevin mukaan tataarien itsehallintoelin meclis on valmis toimimaan tarvittaessa myös maan alla.

Marko Lönnqvist

Artikkeli liittyy 5.6. esitettävään Ulkolinjaan Ukrainan venäläinen kevät.

Aiheesta lisää:

http://www.bbc.com/news/world-europe-27461159

http://www.theguardian.com/world/2014/may/16/vladimir-putin-crimea-tatars-russian-ukraine

http://www.hurriyetdailynews.com/turkey-condemns-crimea-for-denying-kirimoglus-entry.aspx?pageID=238&nID=66034&NewsCatID=510

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Eurovision Diaries – Viisupäiväkirjat

    Viisupäiväkirjat näyttää maailman euroviisufanin silmin.

    Dokumenttikokonaisuudessa fanit ympäri maailmaa kuvaavat vuoden verran elämäänsä ja fanitustaan, odotuksen huipentuessa euroviisuihin Tel Avivissa Israelissa. Soraääniäkin kuuluu, politiikkaa pohditaan ja vähemmistöt saavat äänensä esiin viisujen glitterin alta. Päiväkirjoissa esiintyy faneja 25 maasta, Ukrainasta Turkkiin ja USA:sta Venäjälle. Tavalliselle pulliaiselle viisut ovat vuosittainen toukokuinen laulukilpailu, mutta viisufanit elävät euroviisuja ympäri vuoden, missä päin maailmaa tahansa. Fanit käyvät omilla viisuleireillä, viisuristeilyillä ja tekevät omia versioita lempibiiseistään. Olennainen osa viisuja on fanaattisten fanien pyörittämä viisufanimedia, joka suoltaa viisu-uutisia 24/7.