Hyppää pääsisältöön

Hjalliksen halli toi suuren maailman tienaamismallin Suomeen

Hartwall-areena nousi nopeaan tahtiin Helsingin Pasilaan 1990-luvun lopulla ja toi samalla uudenlaisen viihdeareenamallin Suomeen. MOT tutki Hartwall-areenan vaikeaselkoista rahoitus- ja tienaamismallia hallin rakentamisvuonna 1997.

Tietolaatikko

Vuonna 2013 Hartwall-areena vaihtoi omistajaa, kun hallin ostivat Gennadi Timtshenko ja Arkadi ja Boris Rotenberg. Samalla halli vaihtoi nimensä Hartwall Arenaksi.

Harry "Hjallis" Harkimon luotsaaman areenan tuottomalliin sisältyi heti alusta lähtien visio jostain paljon suuremmasta tilasta kuin vain jäähallista. Tuottoa haettiin ennen kaikkea ravintolapalveluista. Uudenlainen rahoitusmalli oli jo ennen hallin valmistumista myytävänä olleet katsomon tuolit, parkkipaikat ja aitiot.

Kaikki 76 aitiota oli myyty jo ennen areenan valmistumista. Hintahaitari aitioilla oli miljoonasta 2,4 miljoonaan markkaa. Tuolit ja aitiot tuottivat yhteensä yli 200 miljoonaa markkaa.

Rahoitusmalli johtui pankkien lainoituksen puuttumisesta. Suuret suomalaiset pankit eivät riskianalyyseihin vedoten halunneet luotottaa suurhallin rakentamista.

Toimittaja Jouni Tervo lähti tutkimaan mistä rahat halliin saatiin. Selviää, että rahoittajina ja osakkaina ovat muun muassa Jääkiekkoliitto, Kvaerner Masa Yards, erinäisiä sijoitusyhtiöitä ja Harkimo sekä hänelle läheisiä yhteistyökumppaneita, kuten Henrik de la Chapelle.

Suurin omistaja hallia rakentaessa oli Jokerien pelaajapörssi, jonka takana olivat Harkimon Hjallis Promotions, de la Chapellen CHC-invest sekä Kalervo Kummolan ViPEnterprice.

Näin ollen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kummola istui kahdella istuimella areenassa. Hänen yrityksensä hyötyi siitä, kun Leijonat pelasivat hänen välillisesti osaomistamassaan hallissa ja hän itse Jääkiekkoliiton pomona oli päättämässä siitä, missä maaotteluita pelataan.

De la Chapelle on usein Harkimon kanssa yhteistyötä tekevä sipoolainen liikemies.

Ohjelmassa kyseenalaistetaan sekä kulttuuriin että urheiluun nojaavan areenan tuottomahdollisuudet. Esimerkkinä käytetään muun muassa Helsingin jäähallia ja Tampere-taloa. Varsinkin jälkimmäisen toiminta pohjautuu täysin yhteiskunnan tukeen.

Teksti: Juhana Säilynoja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto