Hyppää pääsisältöön

Suuri Johtaja on kuollut, kauan eläköön Rakas Johtaja

Ajankohtainen kakkonen vieraili suljetussa Pohjois-Koreassa vuonna 1995. Suuri Johtaja Kim Il-sung oli kuollut vajaa vuosi sitten, mutta hänen opetuksensa elävät voimakkaana. Pohjois-Korea ei anna ulkomaalaisten nähdä mitään mitä se ei halua näyttää, mutta propagandan täyttämät puheenvuorot kertovat paljon.

Koreat jakautuivat toisen maailmansodan jälkeen, ja sotivat keskenään 1950-luvun alussa, mikä vahvisti eroa entisestään.

Kommunistinen Pohjois-Korea oli Suuren Johtajan, Kim Il-sungin luomus. Hän rakensi ympärilleen henkilökultin, ja maan kehitys kulki hänen oppiensa mukaan. Jakautumisen ensimmäisinä vuosikymmeninä Kimin pohjoinen olikin taloudellisesti etelänaapuriaan vahvempi, mutta eristäytyminen ja asevarustelu vei lopulta vaikeuksiin. Samaan aikaan Etelä-Koreassa alkoi valtava talouskasvu.

Kim Il-sung kuoli vuonna 1994. Ajankohtaisen kakkosen vierailu ajoittui suruajalle, joka kesti lopulta kolme vuotta. Ohjelmassa mainitaan tämän olevan ensimmäinen suomalaisen kuvausryhmän vierailu maassa, mutta arkiston kätköistä löytyy visiitti jo vuodelta 1989.

Ennen kuolemaansa Suuri johtaja oli pohjustanut sukunsa dynastian, hänen poikansa Kim Jong-il oli selvä seuraaja, vaikka sai virallisen nimityksensä vasta suruajan päätteeksi. Poika tunnettiin Rakkaana Johtajana.

Myytti ystävämaista

Ilmeisen tarkasti valvotulla tutustumismatkalla haastatellaan useita pohjoiskorealaisia. Vastaukset kysymyksiin tulevat vakuuttavasti, mutta kysymys ystävämaista tuottaa päänvaivaa. Määritelmä löytyy, mutta yksittäisten maiden nimeäminen onkin hankalaa. Neuvostoliiton hajottua kommunistiveljet kävivät vähiin.

”Ystävämaat ovat sellaisia, jotka rakastavat rauhaa ja ystävyyttä”, sanoo haastateltava nainen.

Opas auttaa, kun toimittaja tivaa tarkempaa vastausta. "Käsittääkseni ne maat, jotka noudattavat riippumatonta linjaa ja ovat solidaarisia Korean yhdistämiselle. Ne ovat ystävällisimpiä.”

Maanviljelijältä kysytään mihin maahan hän haluaisi matkustaa, mikä saa hänet varovaiseksi. Neuvokas opas yrittää jälleen auttaa vaivihkaa.

”Euroopan maakin käy, ihan mikä tahansa. Älä sano Yhdysvaltoja tai Japania, vaan joku ystävämaa.”

Sopiva vastaus saadaan lopulta vaikeuksien jälkeen: Kiina.

Suuri johtaja Kristuksen jalanjäljillä

Kristinuskolla on jalansijaa myös Pohjois-Koreassa, eikä ihme sillä Kim Il-sungissa ja Jeesuksessa oli paljon samaa.

”Hän piti ihmistä kaikkein voimakkaimpana olentona, ja elinaikanaan hän rakasti kansaa syvästi. Myös Kristus kehottaa rakastamaan ihmistä, sillä ihminen on pyhä olento. Mielestäni kristinuskon ja presidentti Kim Il-sungin ajatusten välillä on paljon yhtäläisyyksiä”, kertoo kirkon työntekijä Li Song-suk.

Suuren johtajan opetukset näkyvät myös televisiossa, kaduilla ja kouluissa. Pohjoiskorealaisten koulunkäyntiin sisältyy Kim Il-sungin lapsuudesta kertova oppiaine.

”Korostamme opetuksessa, että Suuri Johtaja lapsuudessaan kunnioitti aikuisia, rakasti ystäviään ja isänmaata. Tämän avulla lapset ottavat Suuren Johtajan lapsuuden omaksi esikuvakseen”, kertoo eliittikoulun rehtori Bae Jae-in.

Hänellä on myös vastaus siihen, miksi kommunismi ei menestynyt muissa maissa.

”Ensinnäkin näissä maissa ei ollut oikeaa johtajaa, joka olisi johtanut maata oikeudenmukaisesti. Meidän maamme yhtenäisyyttä ei voi verrata muiden maiden yhtenäisyyteen. Koko kansamme on ryhmittynyt yhtenäisenä johtajamme ympärille, eikä tätä voi murskata millään keinolla.”

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

Kommentit
  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.