Hyppää pääsisältöön

Suuri Johtaja on kuollut, kauan eläköön Rakas Johtaja

Ajankohtainen kakkonen vieraili suljetussa Pohjois-Koreassa vuonna 1995. Suuri Johtaja Kim Il-sung oli kuollut vajaa vuosi sitten, mutta hänen opetuksensa elävät voimakkaana. Pohjois-Korea ei anna ulkomaalaisten nähdä mitään mitä se ei halua näyttää, mutta propagandan täyttämät puheenvuorot kertovat paljon.

Koreat jakautuivat toisen maailmansodan jälkeen, ja sotivat keskenään 1950-luvun alussa, mikä vahvisti eroa entisestään.

Kommunistinen Pohjois-Korea oli Suuren Johtajan, Kim Il-sungin luomus. Hän rakensi ympärilleen henkilökultin, ja maan kehitys kulki hänen oppiensa mukaan. Jakautumisen ensimmäisinä vuosikymmeninä Kimin pohjoinen olikin taloudellisesti etelänaapuriaan vahvempi, mutta eristäytyminen ja asevarustelu vei lopulta vaikeuksiin. Samaan aikaan Etelä-Koreassa alkoi valtava talouskasvu.

Kim Il-sung kuoli vuonna 1994. Ajankohtaisen kakkosen vierailu ajoittui suruajalle, joka kesti lopulta kolme vuotta. Ohjelmassa mainitaan tämän olevan ensimmäinen suomalaisen kuvausryhmän vierailu maassa, mutta arkiston kätköistä löytyy visiitti jo vuodelta 1989.

Ennen kuolemaansa Suuri johtaja oli pohjustanut sukunsa dynastian, hänen poikansa Kim Jong-il oli selvä seuraaja, vaikka sai virallisen nimityksensä vasta suruajan päätteeksi. Poika tunnettiin Rakkaana Johtajana.

Myytti ystävämaista

Ilmeisen tarkasti valvotulla tutustumismatkalla haastatellaan useita pohjoiskorealaisia. Vastaukset kysymyksiin tulevat vakuuttavasti, mutta kysymys ystävämaista tuottaa päänvaivaa. Määritelmä löytyy, mutta yksittäisten maiden nimeäminen onkin hankalaa. Neuvostoliiton hajottua kommunistiveljet kävivät vähiin.

”Ystävämaat ovat sellaisia, jotka rakastavat rauhaa ja ystävyyttä”, sanoo haastateltava nainen.

Opas auttaa, kun toimittaja tivaa tarkempaa vastausta. "Käsittääkseni ne maat, jotka noudattavat riippumatonta linjaa ja ovat solidaarisia Korean yhdistämiselle. Ne ovat ystävällisimpiä.”

Maanviljelijältä kysytään mihin maahan hän haluaisi matkustaa, mikä saa hänet varovaiseksi. Neuvokas opas yrittää jälleen auttaa vaivihkaa.

”Euroopan maakin käy, ihan mikä tahansa. Älä sano Yhdysvaltoja tai Japania, vaan joku ystävämaa.”

Sopiva vastaus saadaan lopulta vaikeuksien jälkeen: Kiina.

Suuri johtaja Kristuksen jalanjäljillä

Kristinuskolla on jalansijaa myös Pohjois-Koreassa, eikä ihme sillä Kim Il-sungissa ja Jeesuksessa oli paljon samaa.

”Hän piti ihmistä kaikkein voimakkaimpana olentona, ja elinaikanaan hän rakasti kansaa syvästi. Myös Kristus kehottaa rakastamaan ihmistä, sillä ihminen on pyhä olento. Mielestäni kristinuskon ja presidentti Kim Il-sungin ajatusten välillä on paljon yhtäläisyyksiä”, kertoo kirkon työntekijä Li Song-suk.

Suuren johtajan opetukset näkyvät myös televisiossa, kaduilla ja kouluissa. Pohjoiskorealaisten koulunkäyntiin sisältyy Kim Il-sungin lapsuudesta kertova oppiaine.

”Korostamme opetuksessa, että Suuri Johtaja lapsuudessaan kunnioitti aikuisia, rakasti ystäviään ja isänmaata. Tämän avulla lapset ottavat Suuren Johtajan lapsuuden omaksi esikuvakseen”, kertoo eliittikoulun rehtori Bae Jae-in.

Hänellä on myös vastaus siihen, miksi kommunismi ei menestynyt muissa maissa.

”Ensinnäkin näissä maissa ei ollut oikeaa johtajaa, joka olisi johtanut maata oikeudenmukaisesti. Meidän maamme yhtenäisyyttä ei voi verrata muiden maiden yhtenäisyyteen. Koko kansamme on ryhmittynyt yhtenäisenä johtajamme ympärille, eikä tätä voi murskata millään keinolla.”

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto