Hyppää pääsisältöön

Suuri Johtaja on kuollut, kauan eläköön Rakas Johtaja

Ajankohtainen kakkonen vieraili suljetussa Pohjois-Koreassa vuonna 1995. Suuri Johtaja Kim Il-sung oli kuollut vajaa vuosi sitten, mutta hänen opetuksensa elävät voimakkaana. Pohjois-Korea ei anna ulkomaalaisten nähdä mitään mitä se ei halua näyttää, mutta propagandan täyttämät puheenvuorot kertovat paljon.

Koreat jakautuivat toisen maailmansodan jälkeen, ja sotivat keskenään 1950-luvun alussa, mikä vahvisti eroa entisestään.

Kommunistinen Pohjois-Korea oli Suuren Johtajan, Kim Il-sungin luomus. Hän rakensi ympärilleen henkilökultin, ja maan kehitys kulki hänen oppiensa mukaan. Jakautumisen ensimmäisinä vuosikymmeninä Kimin pohjoinen olikin taloudellisesti etelänaapuriaan vahvempi, mutta eristäytyminen ja asevarustelu vei lopulta vaikeuksiin. Samaan aikaan Etelä-Koreassa alkoi valtava talouskasvu.

Kim Il-sung kuoli vuonna 1994. Ajankohtaisen kakkosen vierailu ajoittui suruajalle, joka kesti lopulta kolme vuotta. Ohjelmassa mainitaan tämän olevan ensimmäinen suomalaisen kuvausryhmän vierailu maassa, mutta arkiston kätköistä löytyy visiitti jo vuodelta 1989.

Ennen kuolemaansa Suuri johtaja oli pohjustanut sukunsa dynastian, hänen poikansa Kim Jong-il oli selvä seuraaja, vaikka sai virallisen nimityksensä vasta suruajan päätteeksi. Poika tunnettiin Rakkaana Johtajana.

Myytti ystävämaista

Ilmeisen tarkasti valvotulla tutustumismatkalla haastatellaan useita pohjoiskorealaisia. Vastaukset kysymyksiin tulevat vakuuttavasti, mutta kysymys ystävämaista tuottaa päänvaivaa. Määritelmä löytyy, mutta yksittäisten maiden nimeäminen onkin hankalaa. Neuvostoliiton hajottua kommunistiveljet kävivät vähiin.

”Ystävämaat ovat sellaisia, jotka rakastavat rauhaa ja ystävyyttä”, sanoo haastateltava nainen.

Opas auttaa, kun toimittaja tivaa tarkempaa vastausta. "Käsittääkseni ne maat, jotka noudattavat riippumatonta linjaa ja ovat solidaarisia Korean yhdistämiselle. Ne ovat ystävällisimpiä.”

Maanviljelijältä kysytään mihin maahan hän haluaisi matkustaa, mikä saa hänet varovaiseksi. Neuvokas opas yrittää jälleen auttaa vaivihkaa.

”Euroopan maakin käy, ihan mikä tahansa. Älä sano Yhdysvaltoja tai Japania, vaan joku ystävämaa.”

Sopiva vastaus saadaan lopulta vaikeuksien jälkeen: Kiina.

Suuri johtaja Kristuksen jalanjäljillä

Kristinuskolla on jalansijaa myös Pohjois-Koreassa, eikä ihme sillä Kim Il-sungissa ja Jeesuksessa oli paljon samaa.

”Hän piti ihmistä kaikkein voimakkaimpana olentona, ja elinaikanaan hän rakasti kansaa syvästi. Myös Kristus kehottaa rakastamaan ihmistä, sillä ihminen on pyhä olento. Mielestäni kristinuskon ja presidentti Kim Il-sungin ajatusten välillä on paljon yhtäläisyyksiä”, kertoo kirkon työntekijä Li Song-suk.

Suuren johtajan opetukset näkyvät myös televisiossa, kaduilla ja kouluissa. Pohjoiskorealaisten koulunkäyntiin sisältyy Kim Il-sungin lapsuudesta kertova oppiaine.

”Korostamme opetuksessa, että Suuri Johtaja lapsuudessaan kunnioitti aikuisia, rakasti ystäviään ja isänmaata. Tämän avulla lapset ottavat Suuren Johtajan lapsuuden omaksi esikuvakseen”, kertoo eliittikoulun rehtori Bae Jae-in.

Hänellä on myös vastaus siihen, miksi kommunismi ei menestynyt muissa maissa.

”Ensinnäkin näissä maissa ei ollut oikeaa johtajaa, joka olisi johtanut maata oikeudenmukaisesti. Meidän maamme yhtenäisyyttä ei voi verrata muiden maiden yhtenäisyyteen. Koko kansamme on ryhmittynyt yhtenäisenä johtajamme ympärille, eikä tätä voi murskata millään keinolla.”

Teksti: Tuomas Jääskeläinen

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.