Hyppää pääsisältöön

Tuulta nopeammat vinttikoirat

Jopa 80 kilometrin tuntinopeudella juoksevat vinttikoirat ovat maailman vanhimpia koiria. Alkujaan metsästyskoiriksi jalostettujen koirien omistajat ovat jo ammoisista ajoista lähtien mitelleet koiriensa paremmuudesta juoksukilpailuissa. Suomessa ensimmäiset vinttikoirakilpailut juostiin 1950-luvulla.

Ratajuoksua pidetään vinttikoirien ominaisuuksien mittarina ja ne ovat olennainen osa vinttikoirien jalostustarkkailua, jossa pyritään säilyttämään koirien metsästysvietti ja juoksuominaisuudet. Modernissa ratajuoksussa koirat lähtevät omista karsinoistaan moottorikäyttöisen tai kelattavan syötin, keinojäniksen, perään. Historiassa vinttikoiria on kilpailutettu myös elävien syöttien perässä, radoilla ja maastossa.

Suomen Vinttikoirakerho järjesti Lahdessa vuonna 1951 koiranäyttelyn sekä Suomen ensimmäiset vinttikoirakilpailut. Tarkoituksena oli kilpailuttaa englanninvinttikoiria, greyhoundeja, sekä venäjänvinttikoiria, borzoita, omissa lähdöissään. Venäjänvinttikoirien juoksu sai heti lähdössä yllättävän käänteen, kun koirat päättivät keinojäniksen sijaan kirmata mieluummin toistensa perässä keskellä urheilukenttää.

Vastaavanlainen episodi tallentui myös vuoden 1977 Tuulta nopeammat -dokumenttiin, jossa rataa väärään suuntaan kiertämään lähtenyt koira antoi näytteen arvaamattomuudestaan sitä pysäyttämään kiiruhtaneille miehille. Dokumentissa esitellään juoksukilpailuissa nähtävät vinttikoirarodut ja kerrotaan niiden pitkästä historiasta.

Kahvitoto maustaa Suomen koirajuoksut

Urheilukakkonen-ohjelmassa puhuttiin vuonna 1986 vinttikoirakilpailuissa käytävästä vedonlyönnistä. Ulkomailla kisoissa liikkuu huomattaviakin rahasummia, mutta Suomessa lisäjännitystä ratajuoksuihin tuo niin sanottu kahvitoto, jossa arvotaan tavarapalkintoja lopputulokset oikein arvanneiden kesken.

Greyhound-kasvattaja Gösta Granström kertoo ohjelmassa myös vinttikoirien juoksuharjoittelusta, joka ei eroa kovinkaan paljoa ihmissprinttereiden harjoittelusta. Koiran harjoittamien on samalla kouluttajalle itselleen oiva liikunnan lähde, koska ”jos haluat, että koirasi juoksee, niin joudut liikkumaan itse samalla tavalla siinä mukana”.

Onneksi ei sentään kahdeksankymmenen kilometrin tuntivauhdilla.

Ohjelmissa esiteltäviä vinttikoirarotuja

Englanninvinttikoira greyhound on maailman nopein koirarotu. Sen on mitattu saavuttavan suoralla juoksussa jopa 80 kilometrin tuntinopeuden. Luonnossa vain gepardia pidetään greyhoundia nopeampana juoksijana. Rotu on jäljitetty aina muinaisen Egyptin aikoihin ja alueelle.

Venäjänvinttikoira borzoi on myös vuosituhansia vanha rotu ja se on lähtöisin Venäjän Aasian puoleisilta aroalueilta. Se on vanha metsästyskoirarotu, jonka nimi on lyhenne sanoista Borzáya sobáka, vapaasti käännettynä tuulen nopea koira.

Persianvinttikoiraa eli salukia pidetään jopa maailman vanhimpana koirarotuna. Se on säilynyt vuosituhansia lähes muuttumattomana. Koiran ja ihmisen yhteiselämän puolesta puhuvat arkeologiset löydöt ja luolamaalaukset ajalta 6000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Pieni whippet on vinttikoirarotuna nuori suhteessa suurempiinsa ja se on lähtöisin Englannista. Tämä köyhän miehen greyhoundiksi kutsuttu koira on maailman yleisin vinttikoirarotu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.