Hyppää pääsisältöön

Tuulta nopeammat vinttikoirat

Jopa 80 kilometrin tuntinopeudella juoksevat vinttikoirat ovat maailman vanhimpia koiria. Alkujaan metsästyskoiriksi jalostettujen koirien omistajat ovat jo ammoisista ajoista lähtien mitelleet koiriensa paremmuudesta juoksukilpailuissa. Suomessa ensimmäiset vinttikoirakilpailut juostiin 1950-luvulla.

Ratajuoksua pidetään vinttikoirien ominaisuuksien mittarina ja ne ovat olennainen osa vinttikoirien jalostustarkkailua, jossa pyritään säilyttämään koirien metsästysvietti ja juoksuominaisuudet. Modernissa ratajuoksussa koirat lähtevät omista karsinoistaan moottorikäyttöisen tai kelattavan syötin, keinojäniksen, perään. Historiassa vinttikoiria on kilpailutettu myös elävien syöttien perässä, radoilla ja maastossa.

Suomen Vinttikoirakerho järjesti Lahdessa vuonna 1951 koiranäyttelyn sekä Suomen ensimmäiset vinttikoirakilpailut. Tarkoituksena oli kilpailuttaa englanninvinttikoiria, greyhoundeja, sekä venäjänvinttikoiria, borzoita, omissa lähdöissään. Venäjänvinttikoirien juoksu sai heti lähdössä yllättävän käänteen, kun koirat päättivät keinojäniksen sijaan kirmata mieluummin toistensa perässä keskellä urheilukenttää.

Vastaavanlainen episodi tallentui myös vuoden 1977 Tuulta nopeammat -dokumenttiin, jossa rataa väärään suuntaan kiertämään lähtenyt koira antoi näytteen arvaamattomuudestaan sitä pysäyttämään kiiruhtaneille miehille. Dokumentissa esitellään juoksukilpailuissa nähtävät vinttikoirarodut ja kerrotaan niiden pitkästä historiasta.

Kahvitoto maustaa Suomen koirajuoksut

Urheilukakkonen-ohjelmassa puhuttiin vuonna 1986 vinttikoirakilpailuissa käytävästä vedonlyönnistä. Ulkomailla kisoissa liikkuu huomattaviakin rahasummia, mutta Suomessa lisäjännitystä ratajuoksuihin tuo niin sanottu kahvitoto, jossa arvotaan tavarapalkintoja lopputulokset oikein arvanneiden kesken.

Greyhound-kasvattaja Gösta Granström kertoo ohjelmassa myös vinttikoirien juoksuharjoittelusta, joka ei eroa kovinkaan paljoa ihmissprinttereiden harjoittelusta. Koiran harjoittamien on samalla kouluttajalle itselleen oiva liikunnan lähde, koska ”jos haluat, että koirasi juoksee, niin joudut liikkumaan itse samalla tavalla siinä mukana”.

Onneksi ei sentään kahdeksankymmenen kilometrin tuntivauhdilla.

Ohjelmissa esiteltäviä vinttikoirarotuja

Englanninvinttikoira greyhound on maailman nopein koirarotu. Sen on mitattu saavuttavan suoralla juoksussa jopa 80 kilometrin tuntinopeuden. Luonnossa vain gepardia pidetään greyhoundia nopeampana juoksijana. Rotu on jäljitetty aina muinaisen Egyptin aikoihin ja alueelle.

Venäjänvinttikoira borzoi on myös vuosituhansia vanha rotu ja se on lähtöisin Venäjän Aasian puoleisilta aroalueilta. Se on vanha metsästyskoirarotu, jonka nimi on lyhenne sanoista Borzáya sobáka, vapaasti käännettynä tuulen nopea koira.

Persianvinttikoiraa eli salukia pidetään jopa maailman vanhimpana koirarotuna. Se on säilynyt vuosituhansia lähes muuttumattomana. Koiran ja ihmisen yhteiselämän puolesta puhuvat arkeologiset löydöt ja luolamaalaukset ajalta 6000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Pieni whippet on vinttikoirarotuna nuori suhteessa suurempiinsa ja se on lähtöisin Englannista. Tämä köyhän miehen greyhoundiksi kutsuttu koira on maailman yleisin vinttikoirarotu.

Kommentit
  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen valloittaa myös valokuvin kerrottuna

    Tv-elokuvasta taltioitiin myös upeita valokuvia 1982.

    Televisioteatterin Prinsessa Ruusunen -elokuvasta 1982 taltioitiin upeita valokuvia. Itse elokuva on katsottavissa yllä, mutta tarina kulkee kauniisti myös Håkan Sandblomin ottamissa valokuvissa. Varo juonipaljastuksia! Valtakuntaan on viimein syntynyt kauan kaivattu prinsessa!

  • Kirjakuunnelmia kesän korvalle

    Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.

    Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.