Hyppää pääsisältöön

Tuulta nopeammat vinttikoirat

Jopa 80 kilometrin tuntinopeudella juoksevat vinttikoirat ovat maailman vanhimpia koiria. Alkujaan metsästyskoiriksi jalostettujen koirien omistajat ovat jo ammoisista ajoista lähtien mitelleet koiriensa paremmuudesta juoksukilpailuissa. Suomessa ensimmäiset vinttikoirakilpailut juostiin 1950-luvulla.

Ratajuoksua pidetään vinttikoirien ominaisuuksien mittarina ja ne ovat olennainen osa vinttikoirien jalostustarkkailua, jossa pyritään säilyttämään koirien metsästysvietti ja juoksuominaisuudet. Modernissa ratajuoksussa koirat lähtevät omista karsinoistaan moottorikäyttöisen tai kelattavan syötin, keinojäniksen, perään. Historiassa vinttikoiria on kilpailutettu myös elävien syöttien perässä, radoilla ja maastossa.

Suomen Vinttikoirakerho järjesti Lahdessa vuonna 1951 koiranäyttelyn sekä Suomen ensimmäiset vinttikoirakilpailut. Tarkoituksena oli kilpailuttaa englanninvinttikoiria, greyhoundeja, sekä venäjänvinttikoiria, borzoita, omissa lähdöissään. Venäjänvinttikoirien juoksu sai heti lähdössä yllättävän käänteen, kun koirat päättivät keinojäniksen sijaan kirmata mieluummin toistensa perässä keskellä urheilukenttää.

Vastaavanlainen episodi tallentui myös vuoden 1977 Tuulta nopeammat -dokumenttiin, jossa rataa väärään suuntaan kiertämään lähtenyt koira antoi näytteen arvaamattomuudestaan sitä pysäyttämään kiiruhtaneille miehille. Dokumentissa esitellään juoksukilpailuissa nähtävät vinttikoirarodut ja kerrotaan niiden pitkästä historiasta.

Kahvitoto maustaa Suomen koirajuoksut

Urheilukakkonen-ohjelmassa puhuttiin vuonna 1986 vinttikoirakilpailuissa käytävästä vedonlyönnistä. Ulkomailla kisoissa liikkuu huomattaviakin rahasummia, mutta Suomessa lisäjännitystä ratajuoksuihin tuo niin sanottu kahvitoto, jossa arvotaan tavarapalkintoja lopputulokset oikein arvanneiden kesken.

Greyhound-kasvattaja Gösta Granström kertoo ohjelmassa myös vinttikoirien juoksuharjoittelusta, joka ei eroa kovinkaan paljoa ihmissprinttereiden harjoittelusta. Koiran harjoittamien on samalla kouluttajalle itselleen oiva liikunnan lähde, koska ”jos haluat, että koirasi juoksee, niin joudut liikkumaan itse samalla tavalla siinä mukana”.

Onneksi ei sentään kahdeksankymmenen kilometrin tuntivauhdilla.

Ohjelmissa esiteltäviä vinttikoirarotuja

Englanninvinttikoira greyhound on maailman nopein koirarotu. Sen on mitattu saavuttavan suoralla juoksussa jopa 80 kilometrin tuntinopeuden. Luonnossa vain gepardia pidetään greyhoundia nopeampana juoksijana. Rotu on jäljitetty aina muinaisen Egyptin aikoihin ja alueelle.

Venäjänvinttikoira borzoi on myös vuosituhansia vanha rotu ja se on lähtöisin Venäjän Aasian puoleisilta aroalueilta. Se on vanha metsästyskoirarotu, jonka nimi on lyhenne sanoista Borzáya sobáka, vapaasti käännettynä tuulen nopea koira.

Persianvinttikoiraa eli salukia pidetään jopa maailman vanhimpana koirarotuna. Se on säilynyt vuosituhansia lähes muuttumattomana. Koiran ja ihmisen yhteiselämän puolesta puhuvat arkeologiset löydöt ja luolamaalaukset ajalta 6000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Pieni whippet on vinttikoirarotuna nuori suhteessa suurempiinsa ja se on lähtöisin Englannista. Tämä köyhän miehen greyhoundiksi kutsuttu koira on maailman yleisin vinttikoirarotu.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.