Hyppää pääsisältöön

Tuulta nopeammat vinttikoirat

Jopa 80 kilometrin tuntinopeudella juoksevat vinttikoirat ovat maailman vanhimpia koiria. Alkujaan metsästyskoiriksi jalostettujen koirien omistajat ovat jo ammoisista ajoista lähtien mitelleet koiriensa paremmuudesta juoksukilpailuissa. Suomessa ensimmäiset vinttikoirakilpailut juostiin 1950-luvulla.

Ratajuoksua pidetään vinttikoirien ominaisuuksien mittarina ja ne ovat olennainen osa vinttikoirien jalostustarkkailua, jossa pyritään säilyttämään koirien metsästysvietti ja juoksuominaisuudet. Modernissa ratajuoksussa koirat lähtevät omista karsinoistaan moottorikäyttöisen tai kelattavan syötin, keinojäniksen, perään. Historiassa vinttikoiria on kilpailutettu myös elävien syöttien perässä, radoilla ja maastossa.

Suomen Vinttikoirakerho järjesti Lahdessa vuonna 1951 koiranäyttelyn sekä Suomen ensimmäiset vinttikoirakilpailut. Tarkoituksena oli kilpailuttaa englanninvinttikoiria, greyhoundeja, sekä venäjänvinttikoiria, borzoita, omissa lähdöissään. Venäjänvinttikoirien juoksu sai heti lähdössä yllättävän käänteen, kun koirat päättivät keinojäniksen sijaan kirmata mieluummin toistensa perässä keskellä urheilukenttää.

Vastaavanlainen episodi tallentui myös vuoden 1977 Tuulta nopeammat -dokumenttiin, jossa rataa väärään suuntaan kiertämään lähtenyt koira antoi näytteen arvaamattomuudestaan sitä pysäyttämään kiiruhtaneille miehille. Dokumentissa esitellään juoksukilpailuissa nähtävät vinttikoirarodut ja kerrotaan niiden pitkästä historiasta.

Kahvitoto maustaa Suomen koirajuoksut

Urheilukakkonen-ohjelmassa puhuttiin vuonna 1986 vinttikoirakilpailuissa käytävästä vedonlyönnistä. Ulkomailla kisoissa liikkuu huomattaviakin rahasummia, mutta Suomessa lisäjännitystä ratajuoksuihin tuo niin sanottu kahvitoto, jossa arvotaan tavarapalkintoja lopputulokset oikein arvanneiden kesken.

Greyhound-kasvattaja Gösta Granström kertoo ohjelmassa myös vinttikoirien juoksuharjoittelusta, joka ei eroa kovinkaan paljoa ihmissprinttereiden harjoittelusta. Koiran harjoittamien on samalla kouluttajalle itselleen oiva liikunnan lähde, koska ”jos haluat, että koirasi juoksee, niin joudut liikkumaan itse samalla tavalla siinä mukana”.

Onneksi ei sentään kahdeksankymmenen kilometrin tuntivauhdilla.

Ohjelmissa esiteltäviä vinttikoirarotuja

Englanninvinttikoira greyhound on maailman nopein koirarotu. Sen on mitattu saavuttavan suoralla juoksussa jopa 80 kilometrin tuntinopeuden. Luonnossa vain gepardia pidetään greyhoundia nopeampana juoksijana. Rotu on jäljitetty aina muinaisen Egyptin aikoihin ja alueelle.

Venäjänvinttikoira borzoi on myös vuosituhansia vanha rotu ja se on lähtöisin Venäjän Aasian puoleisilta aroalueilta. Se on vanha metsästyskoirarotu, jonka nimi on lyhenne sanoista Borzáya sobáka, vapaasti käännettynä tuulen nopea koira.

Persianvinttikoiraa eli salukia pidetään jopa maailman vanhimpana koirarotuna. Se on säilynyt vuosituhansia lähes muuttumattomana. Koiran ja ihmisen yhteiselämän puolesta puhuvat arkeologiset löydöt ja luolamaalaukset ajalta 6000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Pieni whippet on vinttikoirarotuna nuori suhteessa suurempiinsa ja se on lähtöisin Englannista. Tämä köyhän miehen greyhoundiksi kutsuttu koira on maailman yleisin vinttikoirarotu.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto