Hyppää pääsisältöön

Tuulta nopeammat vinttikoirat

Jopa 80 kilometrin tuntinopeudella juoksevat vinttikoirat ovat maailman vanhimpia koiria. Alkujaan metsästyskoiriksi jalostettujen koirien omistajat ovat jo ammoisista ajoista lähtien mitelleet koiriensa paremmuudesta juoksukilpailuissa. Suomessa ensimmäiset vinttikoirakilpailut juostiin 1950-luvulla.

Ratajuoksua pidetään vinttikoirien ominaisuuksien mittarina ja ne ovat olennainen osa vinttikoirien jalostustarkkailua, jossa pyritään säilyttämään koirien metsästysvietti ja juoksuominaisuudet. Modernissa ratajuoksussa koirat lähtevät omista karsinoistaan moottorikäyttöisen tai kelattavan syötin, keinojäniksen, perään. Historiassa vinttikoiria on kilpailutettu myös elävien syöttien perässä, radoilla ja maastossa.

Suomen Vinttikoirakerho järjesti Lahdessa vuonna 1951 koiranäyttelyn sekä Suomen ensimmäiset vinttikoirakilpailut. Tarkoituksena oli kilpailuttaa englanninvinttikoiria, greyhoundeja, sekä venäjänvinttikoiria, borzoita, omissa lähdöissään. Venäjänvinttikoirien juoksu sai heti lähdössä yllättävän käänteen, kun koirat päättivät keinojäniksen sijaan kirmata mieluummin toistensa perässä keskellä urheilukenttää.

Vastaavanlainen episodi tallentui myös vuoden 1977 Tuulta nopeammat -dokumenttiin, jossa rataa väärään suuntaan kiertämään lähtenyt koira antoi näytteen arvaamattomuudestaan sitä pysäyttämään kiiruhtaneille miehille. Dokumentissa esitellään juoksukilpailuissa nähtävät vinttikoirarodut ja kerrotaan niiden pitkästä historiasta.

Kahvitoto maustaa Suomen koirajuoksut

Urheilukakkonen-ohjelmassa puhuttiin vuonna 1986 vinttikoirakilpailuissa käytävästä vedonlyönnistä. Ulkomailla kisoissa liikkuu huomattaviakin rahasummia, mutta Suomessa lisäjännitystä ratajuoksuihin tuo niin sanottu kahvitoto, jossa arvotaan tavarapalkintoja lopputulokset oikein arvanneiden kesken.

Greyhound-kasvattaja Gösta Granström kertoo ohjelmassa myös vinttikoirien juoksuharjoittelusta, joka ei eroa kovinkaan paljoa ihmissprinttereiden harjoittelusta. Koiran harjoittamien on samalla kouluttajalle itselleen oiva liikunnan lähde, koska ”jos haluat, että koirasi juoksee, niin joudut liikkumaan itse samalla tavalla siinä mukana”.

Onneksi ei sentään kahdeksankymmenen kilometrin tuntivauhdilla.

Ohjelmissa esiteltäviä vinttikoirarotuja

Englanninvinttikoira greyhound on maailman nopein koirarotu. Sen on mitattu saavuttavan suoralla juoksussa jopa 80 kilometrin tuntinopeuden. Luonnossa vain gepardia pidetään greyhoundia nopeampana juoksijana. Rotu on jäljitetty aina muinaisen Egyptin aikoihin ja alueelle.

Venäjänvinttikoira borzoi on myös vuosituhansia vanha rotu ja se on lähtöisin Venäjän Aasian puoleisilta aroalueilta. Se on vanha metsästyskoirarotu, jonka nimi on lyhenne sanoista Borzáya sobáka, vapaasti käännettynä tuulen nopea koira.

Persianvinttikoiraa eli salukia pidetään jopa maailman vanhimpana koirarotuna. Se on säilynyt vuosituhansia lähes muuttumattomana. Koiran ja ihmisen yhteiselämän puolesta puhuvat arkeologiset löydöt ja luolamaalaukset ajalta 6000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Pieni whippet on vinttikoirarotuna nuori suhteessa suurempiinsa ja se on lähtöisin Englannista. Tämä köyhän miehen greyhoundiksi kutsuttu koira on maailman yleisin vinttikoirarotu.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto