Hyppää pääsisältöön

Paikoin jopa puolet mustikkasadosta menetetty

Mustikoita mukin pohjalla
Tänä kesänä mustikkasato vaihtelee paljon. Mustikoita mukin pohjalla Kuva: Yle/Jyrki Valkama marjat

Lumen puute talvella on aiheuttanut ennenkokemattomat vahingot mustikalle. Varpuja on kuollut ja kuivunut eniten Itä-Suomessa. Huono mustikkasato saattaa ajaa myös karhut syksyllä puutarhoihin omenoita popsimaan.

2014 on ainutlaatuinen vuosi koko maassa

Metsässä astelee huolestunut mies. Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo on tutkimassa mustikanvarpuja Punkaharjulla.

Se miten pahoista vaurioista on kyse, on vielä selvityksen alla. Neliömetrin ruuduilta lasketaan mustikan kukkien lukumäärä, peittävyysarvo sekä kuivuneiden ja paleltuneiden varpujen vaurioprosentti.

Kuivuneisiin varpuihin ei tule kukkia, eikä siten marjojakaan.

Ei hyvältä näytä. Ruskeita alueita on lähes joka kunnassa, keskimäärin 20%, paikoin jopa 50% kasvustoista on tuhoutunut. Pahin tilanne on Itä-Suomessa, mutta vaurioalueita on myös Etelä- ja Keski-Suomessa. Sato vaihtelee tänä vuonna paljon.

Tilanne on ainutlaatuinen, Kauko Salo ei ole koko uransa aikana kohdannut tällaista. Edes hänen jututtamansa vanhemmat ihmiset, jotka muistavat 1930-luvun lämpöiset ja kummalliset talvet, eivät ole nähneet vastaavan luokan vaurioita.

Kuivunutta mustikkakasvustoa Savonrannan rantametsäkuviolta 19.5.2014
Kuivunutta mustikkakasvustoa Savonrannan rantametsäkuviolta. Alueelta poimittiin vuosina 2011 ja 2012 mustikoita 10 kiloa. Nyt kuivuneitten ja ruskeitten varpujen määrä on niin suuri, että sato laskee alle viiden kilon. Jos kukinta ja pölytys epäonnistuvat ja kuivuus vaivaa kasvustoja heinäkuussa, sato voi olla vain muutamia satoja grammoja. Kuivunutta mustikkakasvustoa Savonrannan rantametsäkuviolta 19.5.2014 Kuva: Kauko Salo mustikkametsä

Mustikka tarvitsee lunta

Lumen puute on suurin syy varpujen kuivumiseen ja paleltumiseen, sillä mustikka on pakkaselle herkkä kasvi. Hangen alla on tasainen kosteus, eivätkä tuuli ja pakkanen pääse kuivattamaan varpuja. Puolukka pärjää mustikkaa paremmin.

Yleensä ainakaan Itä-Suomessa lumettomia tai vähälumisia talvia ei ole juuri esiintynyt. Maaliskuun keskilämpötilatkin olivat plussan puolella, aurinko paistoi ja yhteyttäminen alkoi, mikä vähensi mustikan energiavaroja.

Nyt tarvitaan sadetta

Marjanpomijat saattavat tänä vuonna joutua etsimään hyviä mustikkapaikkoja kauemmin. Loppukevät on sadon kannalta merkittävä.

- Pitäisi tulla kosteutta siinä vaiheessa kun marja rupeaa kypsymään, Salo kertoo.

Mustikka on metsän tärkein kasvi

Mustikka uusiutuu nopeasti ja ruskistuneidenkin varpujen joukkoon työntyy uusia versoja vielä tämän kesän aikana. Onneksi näin, sillä mustikka on ekosysteemin kannalta hyvin keskeisessä asemassa - se on metsän tärkein kasvi.

Karhu syö vuorokaudessa sangollisen tai kaksi mustikoita, kun se haluaa lihottaa itseään talviunia varten.

Mustikka on myös karhuille tärkeä ravinnon lähde. Tutkija Kauko Salo muistelee, että muutama vuosi sitten, kun mustikkasato oli jäänyt tavallista pienemmäksi, karhut tulivat puutarhoihin syömään omenoita.

-Karhu syö vuorokaudessa sangollisen tai kaksi mustikoita, kun se haluaa lihottaa itseään talviunia varten.

Jos mustikkaa ei ole saatavilla, karhut levittäytyvät laajemmille alueille ravinnon hakuun.

Auta Metlaa ja ilmoita vaurioista

Metsäntutkimuslaitos ottaa vastaan ilmoituksia mustikan ruskistuneista vaurioalueista eri puolilta Suomea. Ilmoita paikkakunta ja vaurioalueen laajuus neliökilometreissä osoitteeseen kauko.salo@metla.fi tai puhelimitse 029 532 3034.

Metsäradion toimittaja Anna-Kaisa Brenner ja Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo keskustelivat mustikan satovaurioista Yle Radio Suomen Metsäradiossa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.