Hyppää pääsisältöön

Lutka!

Nainen naamio päässä
Nainen naamio päässä Kuva: Akis Zarins / stock.xchng naamio

Lutka on haukkumanimi, joka arkikielessä tarkoittaa helppoa naista. Lutka on sanana niin törkeä, että sihautetaan hampaiden välistä vihaisesti. Mutta miten lutka määritellään? Onko lutkamaisuus pukeutumistyyli, henkinen ominaisuus tai tapa toimia? Ja onko sitä edes?

Sana lutka voidaan määritellään näin: Alatyyliä. Halventava erityisesti haukkumistarkoituksessa käytetty nimitys naisesta.

Tai vaikka näin: Henkilö (usein naispuolinen), joka harrastaa seksiä useiden kumppanien kanssa lyhyellä aikavälillä. Voidaan käyttää joko negatiivisena tai positiivisena ilmaisuna.

SlutWalk Helsingin sivuilla kirjoitetaan:
Naista kontrolloimaan pyrkivä sana ”lutka” on itsessään osa epätasa-arvoa tuottavaa järjestelmää. Ruman sanan sisältämien rumien asenteiden olemassaoloa yhteiskunnassamme ei ole syytä lakaista maton alle. Ne on syytä tuoda näkyville.

Sana on syntynyt naisten seksuaalisuutta moralisoidakseen ja sitoakseen heidät epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa miehiin. Sitä käytetään haukkumanimityksenä ja ruma sellainen se onkin.

Keskustelupalstoilla nimitystä käytetään naisista, joiden ajatellaan viettelevän varattuja miehiä. Miehet lutkittelevat naisia, jotka ovat harrastaneet seksiä enemmän kuin kolme kertaa. Nuoret kokevat sanan lutka yhä useammin positiivisena; he kertovat olevansa lutkia, koska eivät välitä muiden mielipiteistä, ovat rohkeita, avoimia ja sinut itsensä kanssa. Monelle lutka on huoran synonyymi.

Miksi lutka on aina naispuolinen? Voiko mies olla lutka? Liittykö lutkamaisuus aina seksiin? Voiko lutkan merkityksen kääntää nurinpäin ja saada siitä positiivisen?

Voiko lutkan merkityksen kääntää nurinpäin ja saada siitä positiivisen?

Jäin miettimään, että mitä sana lutka kätkee sisälleen. Olen jo pitkään pyöritellyt mielessäni, että me kaikki olemme lutkia. Vastustatko ajatusta? Minäpä selitän:

Mitä on lutkuus? Kuka, mikä ja minkälainen on lutka? Ehkä lutka pukeutuu tai puhuu uskaliaammin kuin ihmiset keskimäärin. Lutka myös toimii rohkeammin, itsekkäämmin, tarkoitushakuisemmin tai röyhkeämmin. Hän aiheuttaa kateutta. Hän on vapaa muiden mielipiteistä. Häntä ei näytä pelottavan tai hävettävän. Hän valitsee nautinnon. Nautinto ei aina tarkoita seksiä, sillä myös valta tai vaara on nautinto.

Melko karua, mutta mitä ominaisuuksia uralla etenemiseen tarvitaan? Mistä rakentuu menestys, itsenäisyys tai vahvuus? Miksi mies, joka on varustettu näillä ominaisuuksilla ei ole lutka, vaan uraohjus? Miksi seksuaalisuudestaan nauttiva nainen on lutka, mutta mies vaan, no, ihan tavallinen mies?

Haluaisin romuttaa sanan lutka. En halua sulkea silmiäni rumilta asenteilta, vaan keskustella niistä. Jokainen on lutkaillut jossakin elämänvaiheessaan, joko henkisesti tai fyysisesti, sukupuolesta riippumatta. Vastustan seksuaalisen nimittelyn avulla tapahtuvaa naisen alistamista, mutta kysyn: voiko sanan lutka tuoda tälle vuosikymmenelle ja antaa sille uuden merkityksen – kääntää sen nurinpäin?

Tässä tasa-arvoisessa ajassa haluan antaa mahdollisuuden kaikille olla oman elämänsä lutka. Ja olisiko niin, että jos me kaikki olemme tavalla tai toisella lutkia, kukaan meistä ei ole?

Kolumni liittyy Yle Puheen Iltapäivässä 30.6. kuultavaan Vapaaseen kaistaan, jossa keskustellaan lutkakuvan romuttamisesta .ja naisiin kohdistuvasta nimittelyn kautta tapahtuvasta seksuaalisesta alistamisesta. Keskustele aiheesta artikkelin alla olevassa keskusteluosiossa.

Lähde: sanakirja.org, SlutWalk Helsinki, urbaanisanakirja.com

Kommentit
  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä energiantuotannosta!

    Onko hajautettu energiantuotanto tulevaisuuden malli?

    Uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo monasti taloudellisestikin järkevää. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto ei vaadi massiivisia ja kalliita energiansiirtojärjestelmiä. Voidaanko pienvoimalaitoksilla päästä eroon fossiilisista polttoaineista? Kuinka paljon Suomen energian tuotantoa kannattaisi hajauttaa? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Mikä maksaa -ohjelmassa.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?