Hyppää pääsisältöön

Videonauhurien salaisuudet

Tutustumme videonauhurien maailmaan, tuohon jännittävään, kiehtovaan, aikamiesten temmellyskenttään. Esittelijöinä toimivat Kirsti Alho ja Jürgen Schielke. Ohjelma on vuodelta 1984.

Videonauhureita oli monenlaisia ja ne kuuluivat aina tiettyyn videojärjestelmään. Ostamalla nauhurin, sidoit itsesi samalla sen järjestelmään, sillä jokaisella järjestelmällä oli omat tekniset norminsa. Videojärjestelmät jaettiin eri laatuluokkiin videonauhan leveyden mukaan.

"Ennen oli niin, että mitä leveämpi nauha, sitä parempi kuva sekä ääni", juontaja Jürgen Schielke kertoo.

"Nyt yhden tuuman nauha on paras ja sitä käytetään ammattimaisessa ohjelmanteossa", Kirsti Alho komppaa juontajapartneriaan.

Kolme neljäsosatuumainen nauhuri, High Band U-matic, järjestelmineen on hieman yksituumaista halvempi, mutta sekin maksoi vuonna 1984 vielä "ison auton verran". Sen kasetti sopi myös Low Band U-matic -nauhureihin, jollaisen hinnalla hankki enää "käytetyn kesäauton". Nauhurin hinta oli kuitenkin yli kymmenen tuhatta markkaa.

Puolituumaiset kotivideonauhurit esitellään ohjelmassa "köyhän miehen luokkana", joissa on peräti viisi erilaista ja toisistaan eroavaa videojärjestelmää. Vanhin järjestelmistä oli VCR, joka oli vuonna 1984 jo käytännössä poistumassa markkinoilta. Japanilaiset VHS- ja Betamax-nauhurit valtasivat kotikatsomoita kautta maailman. Eurooppalainen Video 2000 rimpuili vielä kärkikaksikon vanavedessä, mutta sen markkinointi lopetettiin lopulta neljä vuotta myöhemmin.

Ohjelmassa annetaan myös vinkkejä siitä, millainen videojärjestelmä palvelee hinta–laatu-suhteeltaan kuluttajaa parhaiten nauhoja vain katsottaessa tai videoita itse kuvattaessa. Lisäksi kerrotaan mitä ajastin, laskin ja nauhurin kelaus tarkoittavat.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto