Hyppää pääsisältöön

Videonauhurien salaisuudet

Tutustumme videonauhurien maailmaan, tuohon jännittävään, kiehtovaan, aikamiesten temmellyskenttään. Esittelijöinä toimivat Kirsti Alho ja Jürgen Schielke. Ohjelma on vuodelta 1984.

Videonauhureita oli monenlaisia ja ne kuuluivat aina tiettyyn videojärjestelmään. Ostamalla nauhurin, sidoit itsesi samalla sen järjestelmään, sillä jokaisella järjestelmällä oli omat tekniset norminsa. Videojärjestelmät jaettiin eri laatuluokkiin videonauhan leveyden mukaan.

"Ennen oli niin, että mitä leveämpi nauha, sitä parempi kuva sekä ääni", juontaja Jürgen Schielke kertoo.

"Nyt yhden tuuman nauha on paras ja sitä käytetään ammattimaisessa ohjelmanteossa", Kirsti Alho komppaa juontajapartneriaan.

Kolme neljäsosatuumainen nauhuri, High Band U-matic, järjestelmineen on hieman yksituumaista halvempi, mutta sekin maksoi vuonna 1984 vielä "ison auton verran". Sen kasetti sopi myös Low Band U-matic -nauhureihin, jollaisen hinnalla hankki enää "käytetyn kesäauton". Nauhurin hinta oli kuitenkin yli kymmenen tuhatta markkaa.

Puolituumaiset kotivideonauhurit esitellään ohjelmassa "köyhän miehen luokkana", joissa on peräti viisi erilaista ja toisistaan eroavaa videojärjestelmää. Vanhin järjestelmistä oli VCR, joka oli vuonna 1984 jo käytännössä poistumassa markkinoilta. Japanilaiset VHS- ja Betamax-nauhurit valtasivat kotikatsomoita kautta maailman. Eurooppalainen Video 2000 rimpuili vielä kärkikaksikon vanavedessä, mutta sen markkinointi lopetettiin lopulta neljä vuotta myöhemmin.

Ohjelmassa annetaan myös vinkkejä siitä, millainen videojärjestelmä palvelee hinta–laatu-suhteeltaan kuluttajaa parhaiten nauhoja vain katsottaessa tai videoita itse kuvattaessa. Lisäksi kerrotaan mitä ajastin, laskin ja nauhurin kelaus tarkoittavat.

Teksti: Ville Matilainen

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto