Hyppää pääsisältöön

Kenraalien Argentiinassa taisteltiin maailman jalkapalloherruudesta

Sotilasjuntan hallitsema Argentiina sai kunnian isännöidä jalkapallon MM-turnausta vuonna 1978. Kiistellyt kisat toivat maalle ensi kertaa maailmanmestaruuden.

Tietolaatikko

Kirjallisuutta
Antero Raevuori: Turnauksesta toiseen, kirjassa Urheilu 2000, osa 4, WSOY 1996.
Juha Kanerva ym: Jalkapallon pikkujättiläinen, WSOY 2003.

Argentiinan MM-kilpailut herättivät kritiikkiä niin etukäteen kuin tapahtuman aikanakin. Poliittisesti ne olivat "kuuma peruna", erotuomaritoimintaa arvosteltiin voimakkaasti, ja isäntien katsottiin saaneen kotioloistaan kohtuutonta etua, urheilutoimituksen vuosikatsaus summasi vuoden lopussa.

Ihmisoikeusrikoksista syytetylle ja sittemmin tuomitulle juntalle kisat olivat tietenkin mahtava propagandavaltti. Kisat nostattivat väkivallan ja talouskaaoksen keskellä elävän kansan kiihkeään kansalliseen huumaan.

Argentiinan finaalipaikka ratkesi Perua vastaan käydyssä ottelussa, joka oli ajoitettu siten, että loppuotteluun niin ikään pyrkivän Brasilian tulos oli jo tiedossa. Argentiina tiesi tarvitsevansa neljän maalin voiton ja löi vastustajansa peräti 6–0. Lopputulos synnytti sitkeitä spekulaatioita ottelun sopimisesta, mutta pitäviä todisteita asiasta ei ole esitetty.

Kempesin maalijuhlaa

Loppuottelussa täpötäydellä River Platen stadionilla Argentiina kohtasi Hollannin, vuoden 1974 MM-finalistin.

Tilanteen kireyttä ilmensi riita Hollannin laitahyökkääjän Ren van der Kerkhofin käsivarsikipsistä. Erotuomari Sergio Gonella salli aloitusvihellyksen myöhästyä tästä syystä kymmenkunta minuuttia.

Selostaja Pentti Salmi määrittelee, että ottelussa kohtasivat alankomaalainen "totaalinen jalkapallo" ja yksilökeskeisempi eteläamerikkalainen peli, joka edusti "palaamista takaisin luontoon".

Avausosuma syntyi lähellä ensimmäisen puoliajan loppua, kun turnauksen maalikuningas Mario Kempes tunkeutui Hollannin puolustuksen läpi. Oranssipaidat tekivät useita hyviä tasoitusyrityksiä mutta onnistuivat vasta yhdeksän minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua. Salmi luonnehtii tapahtumaa "voitoksi jalkapallolle".

Pian tämän jälkeen Hollanti oli tipalla laukoa jopa voittomaalin, mutta ratkaisu siirtyi jatkoajalle. Sen 14. minuutilla Kempes ohitti kolme puolustajaa ja vei Argentiinan toistamiseen johtoon. Vielä jatkoajan lopulla Daniel Bertoni viimeisteli loppunumeroiksi 3–1, syöttäjänä kukapa muu kuin Kempes.

Salmen mielestä kyseessä ei ollut "mikään suuri peli", mutta argentiinalaisten voitonjuhlaa tämä ei häirinnyt.

Ennakkosuosikki Brasilia pronssille

Pronssiottelussa kohtasivat kahdeksan vuoden takaiset MM-finalistit Italia ja Brasilia, joista jälkimmäistä pidettiin hienoisena ennakkosuosikkina.

Italia avasi kuitenkin maalitilinsä ensimmäisenä Franco Causion pukatessa pallon verkkoon 38. minuutin kohdalla. Toisen puoliajan keskivaiheilla Brasilia laukoi seitsemän minuutin sisään kaksi maalia, jotka riittivät sen voittoon.

Brasilia oli turnauksen ainoa joukkue, joka ei hävinnyt yhtään otteluaan, vaikka jäikin kahden tasapelin johdosta alkulohkonsa kakkoseksi. Ennakkosuosikit joutuivat kokemaan alkusarjassa muitakin yllätyksiä – kuten Espanja tappion Itävallalle avausottelussaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto