Hyppää pääsisältöön

Kenraalien Argentiinassa taisteltiin maailman jalkapalloherruudesta

Sotilasjuntan hallitsema Argentiina sai kunnian isännöidä jalkapallon MM-turnausta vuonna 1978. Kiistellyt kisat toivat maalle ensi kertaa maailmanmestaruuden.

Tietolaatikko

Kirjallisuutta
Antero Raevuori: Turnauksesta toiseen, kirjassa Urheilu 2000, osa 4, WSOY 1996.
Juha Kanerva ym: Jalkapallon pikkujättiläinen, WSOY 2003.

Argentiinan MM-kilpailut herättivät kritiikkiä niin etukäteen kuin tapahtuman aikanakin. Poliittisesti ne olivat "kuuma peruna", erotuomaritoimintaa arvosteltiin voimakkaasti, ja isäntien katsottiin saaneen kotioloistaan kohtuutonta etua, urheilutoimituksen vuosikatsaus summasi vuoden lopussa.

Ihmisoikeusrikoksista syytetylle ja sittemmin tuomitulle juntalle kisat olivat tietenkin mahtava propagandavaltti. Kisat nostattivat väkivallan ja talouskaaoksen keskellä elävän kansan kiihkeään kansalliseen huumaan.

Argentiinan finaalipaikka ratkesi Perua vastaan käydyssä ottelussa, joka oli ajoitettu siten, että loppuotteluun niin ikään pyrkivän Brasilian tulos oli jo tiedossa. Argentiina tiesi tarvitsevansa neljän maalin voiton ja löi vastustajansa peräti 6–0. Lopputulos synnytti sitkeitä spekulaatioita ottelun sopimisesta, mutta pitäviä todisteita asiasta ei ole esitetty.

Kempesin maalijuhlaa

Loppuottelussa täpötäydellä River Platen stadionilla Argentiina kohtasi Hollannin, vuoden 1974 MM-finalistin.

Tilanteen kireyttä ilmensi riita Hollannin laitahyökkääjän Ren van der Kerkhofin käsivarsikipsistä. Erotuomari Sergio Gonella salli aloitusvihellyksen myöhästyä tästä syystä kymmenkunta minuuttia.

Selostaja Pentti Salmi määrittelee, että ottelussa kohtasivat alankomaalainen "totaalinen jalkapallo" ja yksilökeskeisempi eteläamerikkalainen peli, joka edusti "palaamista takaisin luontoon".

Avausosuma syntyi lähellä ensimmäisen puoliajan loppua, kun turnauksen maalikuningas Mario Kempes tunkeutui Hollannin puolustuksen läpi. Oranssipaidat tekivät useita hyviä tasoitusyrityksiä mutta onnistuivat vasta yhdeksän minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua. Salmi luonnehtii tapahtumaa "voitoksi jalkapallolle".

Pian tämän jälkeen Hollanti oli tipalla laukoa jopa voittomaalin, mutta ratkaisu siirtyi jatkoajalle. Sen 14. minuutilla Kempes ohitti kolme puolustajaa ja vei Argentiinan toistamiseen johtoon. Vielä jatkoajan lopulla Daniel Bertoni viimeisteli loppunumeroiksi 3–1, syöttäjänä kukapa muu kuin Kempes.

Salmen mielestä kyseessä ei ollut "mikään suuri peli", mutta argentiinalaisten voitonjuhlaa tämä ei häirinnyt.

Ennakkosuosikki Brasilia pronssille

Pronssiottelussa kohtasivat kahdeksan vuoden takaiset MM-finalistit Italia ja Brasilia, joista jälkimmäistä pidettiin hienoisena ennakkosuosikkina.

Italia avasi kuitenkin maalitilinsä ensimmäisenä Franco Causion pukatessa pallon verkkoon 38. minuutin kohdalla. Toisen puoliajan keskivaiheilla Brasilia laukoi seitsemän minuutin sisään kaksi maalia, jotka riittivät sen voittoon.

Brasilia oli turnauksen ainoa joukkue, joka ei hävinnyt yhtään otteluaan, vaikka jäikin kahden tasapelin johdosta alkulohkonsa kakkoseksi. Ennakkosuosikit joutuivat kokemaan alkusarjassa muitakin yllätyksiä – kuten Espanja tappion Itävallalle avausottelussaan.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.