Hyppää pääsisältöön

Sotilaiden äänet 2: Sekasortoa ja kiperiä päätöksiä

Vetäytyviä miehiä 14.6.1944
Suomalaiset vetäytyvät 14.6.1944 Vetäytyviä miehiä 14.6.1944 Kuva: SA-kuva / Saavalainen vetäytyminen

Neuvostojoukkojen murrettua suomalaisten linjat Valkeasaaressa 10. kesäkuuta on tilanne Kannaksella sekasortoinen. Suomalaisia joukkoja harhailee nopeasti etenevien venäläisten selustassa ja hataria tukilinjoja joudutaan jatkuvasti vetämään taaksepäin saarrostusuhan vuoksi. Elävän arkiston Sotilaiden äänet -sarjan toinen osa kertoo suomalaisten hankalasta tilanteesta läpimurtoa seuranneina päivinä.

Suomalaiset joutuvat kulkemaan pääosin maastossa, sillä teitä pitkin etenevät venäläisten panssarit ja hyökkäysjoukot. Metsissä yksittäiset miehet ja pienet ryhmät kohtaavat toisiaan pyrkiessään omalle puolelle.

Joukkojen kokoaminen on jatkuvasti muuttuvan tilanteen vuoksi vaikeaa ja jopa tuhannet miehet harhailevat takalinjoilla etsien omaa joukko-osastoa.

Haavoittuneita ja kaatuneita joudutaan jättämään

Suomalaisilta jää hyökkäyksen jalkoihin paljon materiaalia, muun muassa kymmeniä tykkejä sekä tuhansia kranaatteja. Tykit joudutaan jättämään, koska suurin osa niiden vetolaitteista ja hevosista on hyökkäyksen alkaessa takalinjoilla maataloustöissä.

Tykistön tuli oli aiheuttanut meille tappiota. Nämä kaatuneet ja haavoittuneet meiltä jäivät kaikki sinne tukikohtaan. - yliluutnantti Erkki Asu JR58

Hylättyjä tykkejä ohittavat jalkaväen miehet kiroavat etenkin suuria ammuskasoja, joita ei vielä paria päivää aikaisemmin suostuttu ampumaan hyökkäysvalmisteluiden häirintään, vaikka sitä etulinjasta lähes rukoiltiin.

Tarvikkeiden menetys laskee suomalaisten mielialoja, mutta vielä katkerampaa on, ettei kaatuneita tai edes kaikkia haavoittuneita saada taistelukentältä mukaan. Jäljellä ei ole tarpeeksi miehiä haavoittuneiden kantamiseen, ja venäläiset puskevat jatkuvasti päälle. Miehet joutuvat tekemään kovia ratkaisuja.

Vetäytyviä miehiä metsässä 14.6.1944
Vetäytyviä miehiä tauolla Vetäytyviä miehiä metsässä 14.6.1944 Kuva: SA-kuva / Saavalainen vetäytyminen

Hyökkäyksen nopea eteneminen on yllätys paitsi Suomen sodanjohdolle, myös Kannaksen siviileille.

Perääntyvät joukot tapaavat kylien asukkaita taloissaan vielä siinä vaiheessa, kun viimeiset suomalaiset ovat perääntymässä hyökkäyksen tieltä. Viimeisten siviilien lähtö on tyly ja nopea.

Pakokauhua ja vastarintaa

Valtava tykistötuli ja linjojen nopea murtuminen on monelle sotilaalle liikaa. Jotkut miehet jäävät korsuun eivätkä suostu millään tulemaan sieltä ulos. Epätoivo valtaa monen pakenijan mielen ja levottomuus tarttuu myös tuoreisiin voimiin, jotka saapuvat vuorostaan pysäyttämään venäläisten tuloa. Osa päättää liittyä käpykaartiin.

Vaikka suomalaisten perääntyminen on paikoin lähes kaoottista ja miehet ovat hajallaan, myös taisteluita käydään jatkuvasti. Etulinjaan tuodaan myös tuoreita voimia pahoja tappioita kärsineiden JR1:n ja JR58:n tueksi.

Yliluutnantti Asu määrätään Kuokkalan asemalla komppanian päälliköksi ja viivytystaisteluun Terijoen ja Kuokkalan välillä. Taktiikka on selkeä ja toimiva.

“Tässä ratkaistaan Suomen kohtalo”

Everstiluutnantti Hautala työpöytänsä ääressä Suulajärvellä 1942
Everstiluutnantti Yrjö Hautala Suulajärvellä 1942 Everstiluutnantti Hautala työpöytänsä ääressä Suulajärvellä 1942 Kuva: SA-kuva / T. Nousiainen upseeri

Takalinjoilla suomalaisten sodanjohto selvittää kuumeisesti venäläisten läpimurron leveyttä ja syvyyttä. Suurin osa viestiyhteyksistä on poikki ja edestä tulevat tiedot ovat ristiriitaisia. Kannaksella on reservissä 3. Divisioona ja nyt mietitään mihin sitä käytetään.

Mannerheim elättelee toiveita vastahyökkäyksestä ja pääpuolustuslinjan takaisinvaltaamisesta, mutta IV Armeijakunnan komentajan kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaisen esikunta pitää käskyä mahdottomana toteuttaa.

Operatiivisen osaston laskelmien mukaan 3. Divisioonan ryhmittäminen vastahyökkäykseen veisi liikaa aikaa läpimurron laajetessa kaiken aikaan.

Lopulta IV:n Armeijakunnan esikuntapäällikkö eversti Yrjö Hautala esittää divisioonan asettamista puolustukseen Vammeljoki-Taipale -linjalle. Laatikainen vakuuttuu esikuntapäällikkönsä ajatuksesta ja soittaa Päämajaan. Keskustelu ylipäällikön kanssa on dramaattinen.

Vastauksen kuultuaan Mannerheim peruu hyökkäyskäskyn ja yhtyy Laatikaisen esitykseen. Suomen armeija järjestäytyy puolustukseen VT-linjalle.

Sotilaiden äänet -radiosarjan toinen osa:

Lähteet:

Paavo Rintala: Sotilaiden äänet - Kannaksen läpimurtotaisteluista 1944
Martti Pohjakallio: Jatkosota-sarjan haastattelut
Ari Raunio & Juri Kilin: Jatkosodan torjuntataisteluja 1942-44
Matti Koskimaa: Veitsen terällä. Vetäytyminen Länsi-Kannakselta ja Talin-Ihantalan suurtaistelu kesällä 1944

Sotilaiden äänet 1: Suomalaisten asemat murtuvat Valkeasaaressa

Sotilaiden äänet 3: Taistelu "Viimeisen toivon"-linjasta

Sotilaiden äänet 4: Pois pyyhitty pataljoona

Sotilaiden äänet 5: Taistellen kohti Viipuria

Sotilaiden äänet 6: Itke Viipuri, hyljätty kaupunki

Sotilaiden tarinoita Kannaksen tulimyrskystä ensimmäistä kertaa julki

Elävä arkisto | Kesän 1944 suurhyökkäys Kannaksella

Sotilaiden äänet ovat ladattavissa Yle Areenassa

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto