Juhana Säilynoja
Yle
Vain puoli vuotta sen jälkeen kun itsevaltainen ja länsimielinen šaahi Mohammad Reza Pahlavi oli ajettu maanpakoon vuonna 1979, kävi Ulkolinja paikan päällä katsomassa, miten iranilaisten elämä oli muuttunut ajatollah Ruhollah Khomeinin islamilaisen vallan alla.
Vallankumous oli ollut kaksijakoinen. Ensimmäisessä osassa vasemmistolaiset ja uskonnolliset ryhmät yhdessä syrjäyttivät šaahin vallasta. Toisessa eli islamilaisessa vallankumouksessa nostettiin ajatollah Khomeini valtaan.
Vallankumouksen muutokseen islamilaiseksi myötävaikuttivat eritoten basaarien kauppiaat, joilla oli läheiset suhteet šaahin aikana eristettyihin uskonnollisiin johtajiin. Kauppiaat kokivat šaahin länsimielisyyden uhkaksi kaupankäynnille.
Ajatollah Khomeinilla ei vuonna 1979 ollut virallista valtiollista asemaa, mutta käytännössä hän johti valtiota henkilökultin avulla. Tuota kulttia oli hänelle rakennettu 15 vuoden maanpaon aikana. Paon aikana hän lähetti ohjeita seuraajilleen Iraniin. Noissa ohjeissa hän muun muassa kielsi muslimeilta yhteistyön kommunistien kanssa.
"Missä tahansa Khomeini liikkuukin, hän herättää tavatonta kiihtymystä. Ihmiset olivat odottaneen Khomeinia tuntikausia yli 40 asteen helteessä. Innostusta ei hillinnyt sekään, että ajatollah pelkästään esiintyi. Hän ei pitänyt puheita", selostaa toimittaja Jarkko Juselius eräästä kansankokouksesta saadun kuvamateriaalin päälle.
Dokumentti pyrkii kuvamaan Iranin teollisuutta ja sen riippuvaisuutta öljystä, naisten asemaa ja sen heikkenemistä vallankumouksen myötä sekä poliittista tilannetta ja opposition tukalaa tilaa 1970-luvun loppupuolella Iranissa.
Ulkolinjan kuvaajat pääsivät tallentamaan vallankumoustuomioistuimen käsittelyä, jossa käsitellään kahden SAVAKin eli Iranin tiedustelupalvelun agentin tuomiota. Syytetyt olivat tunnustaneet syyllistyneensä kidutuksiin.
Moskeijassa käytyä oikeudenkäyntiä seurasi satoja ihmisiä, suurimmaksi osaksi ihmisiä, joiden sukulaisia oli kadonnut SAVAKin vankiloissa. Molemmat syytetyt tuomittiin kuolemaan.
