Hyppää pääsisältöön

Vallankumouksen jälkeen kukaan ei uhannut Khomeinin valtaa Iranissa

Vain puoli vuotta sen jälkeen kun itsevaltainen ja länsimielinen šaahi Mohammad Reza Pahlavi oli ajettu maanpakoon vuonna 1979, kävi Ulkolinja paikan päällä katsomassa, miten iranilaisten elämä oli muuttunut ajatollah Ruhollah Khomeinin islamilaisen vallan alla.

Vallankumous oli ollut kaksijakoinen. Ensimmäisessä osassa vasemmistolaiset ja uskonnolliset ryhmät yhdessä syrjäyttivät šaahin vallasta. Toisessa eli islamilaisessa vallankumouksessa nostettiin ajatollah Khomeini valtaan.

Vallankumouksen muutokseen islamilaiseksi myötävaikuttivat eritoten basaarien kauppiaat, joilla oli läheiset suhteet šaahin aikana eristettyihin uskonnollisiin johtajiin. Kauppiaat kokivat šaahin länsimielisyyden uhkaksi kaupankäynnille.

Ajatollah Khomeinilla ei vuonna 1979 ollut virallista valtiollista asemaa, mutta käytännössä hän johti valtiota henkilökultin avulla. Tuota kulttia oli hänelle rakennettu 15 vuoden maanpaon aikana. Paon aikana hän lähetti ohjeita seuraajilleen Iraniin. Noissa ohjeissa hän muun muassa kielsi muslimeilta yhteistyön kommunistien kanssa.

"Missä tahansa Khomeini liikkuukin, hän herättää tavatonta kiihtymystä. Ihmiset olivat odottaneen Khomeinia tuntikausia yli 40 asteen helteessä. Innostusta ei hillinnyt sekään, että ajatollah pelkästään esiintyi. Hän ei pitänyt puheita", selostaa toimittaja Jarkko Juselius eräästä kansankokouksesta saadun kuvamateriaalin päälle.

Dokumentti pyrkii kuvamaan Iranin teollisuutta ja sen riippuvaisuutta öljystä, naisten asemaa ja sen heikkenemistä vallankumouksen myötä sekä poliittista tilannetta ja opposition tukalaa tilaa 1970-luvun loppupuolella Iranissa.

Ulkolinjan kuvaajat pääsivät tallentamaan vallankumoustuomioistuimen käsittelyä, jossa käsitellään kahden SAVAKin eli Iranin tiedustelupalvelun agentin tuomiota. Syytetyt olivat tunnustaneet syyllistyneensä kidutuksiin.

Moskeijassa käytyä oikeudenkäyntiä seurasi satoja ihmisiä, suurimmaksi osaksi ihmisiä, joiden sukulaisia oli kadonnut SAVAKin vankiloissa. Molemmat syytetyt tuomittiin kuolemaan.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto