Hyppää pääsisältöön

Vallankumouksen jälkeen kukaan ei uhannut Khomeinin valtaa Iranissa

Vain puoli vuotta sen jälkeen kun itsevaltainen ja länsimielinen šaahi Mohammad Reza Pahlavi oli ajettu maanpakoon vuonna 1979, kävi Ulkolinja paikan päällä katsomassa, miten iranilaisten elämä oli muuttunut ajatollah Ruhollah Khomeinin islamilaisen vallan alla.

Vallankumous oli ollut kaksijakoinen. Ensimmäisessä osassa vasemmistolaiset ja uskonnolliset ryhmät yhdessä syrjäyttivät šaahin vallasta. Toisessa eli islamilaisessa vallankumouksessa nostettiin ajatollah Khomeini valtaan.

Vallankumouksen muutokseen islamilaiseksi myötävaikuttivat eritoten basaarien kauppiaat, joilla oli läheiset suhteet šaahin aikana eristettyihin uskonnollisiin johtajiin. Kauppiaat kokivat šaahin länsimielisyyden uhkaksi kaupankäynnille.

Ajatollah Khomeinilla ei vuonna 1979 ollut virallista valtiollista asemaa, mutta käytännössä hän johti valtiota henkilökultin avulla. Tuota kulttia oli hänelle rakennettu 15 vuoden maanpaon aikana. Paon aikana hän lähetti ohjeita seuraajilleen Iraniin. Noissa ohjeissa hän muun muassa kielsi muslimeilta yhteistyön kommunistien kanssa.

"Missä tahansa Khomeini liikkuukin, hän herättää tavatonta kiihtymystä. Ihmiset olivat odottaneen Khomeinia tuntikausia yli 40 asteen helteessä. Innostusta ei hillinnyt sekään, että ajatollah pelkästään esiintyi. Hän ei pitänyt puheita", selostaa toimittaja Jarkko Juselius eräästä kansankokouksesta saadun kuvamateriaalin päälle.

Dokumentti pyrkii kuvamaan Iranin teollisuutta ja sen riippuvaisuutta öljystä, naisten asemaa ja sen heikkenemistä vallankumouksen myötä sekä poliittista tilannetta ja opposition tukalaa tilaa 1970-luvun loppupuolella Iranissa.

Ulkolinjan kuvaajat pääsivät tallentamaan vallankumoustuomioistuimen käsittelyä, jossa käsitellään kahden SAVAKin eli Iranin tiedustelupalvelun agentin tuomiota. Syytetyt olivat tunnustaneet syyllistyneensä kidutuksiin.

Moskeijassa käytyä oikeudenkäyntiä seurasi satoja ihmisiä, suurimmaksi osaksi ihmisiä, joiden sukulaisia oli kadonnut SAVAKin vankiloissa. Molemmat syytetyt tuomittiin kuolemaan.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto