Hyppää pääsisältöön

Ei naista tarvitse kyntää kuin syyspeltoa

Kirjailija Tommi kinnunen
Kirjailija Tommi Kinnunen Kirjailija Tommi kinnunen Kuva: © Kristian Tervo wsoy

Neljäntuulentien vaikuttavin henkilö on kätilö Maria, joka ehtii auttaa maailmaan vauvoja viiden vuosikymmenen ajan. Tommi Kinnusen mukaan ronskin Marian esikuva on hänen mummonsa äiti, Kuusamon ensimmäinen kätilö Lahja Aaltonen.

Esikoisromaani on kolmen sukupolven kertomus, joka alkaa vuodesta 1895 ja päättyy vuoteen 1996.

Maria – tai Lahja – oli itsenäinen nainen, joka kävi ostamassa Oulusta polkupyörän ja polki sillä Kuusamoon 250 kilometriä. Kinnunen kertoo, kuinka peltotöissä olleet miehet luulivat, että ohi kiisi paholainen, kun Lahja ajoi pyörällään mustassa viitassaan. Miehet lähtivät viikatteineen pirun perään.

Lestadiolaispaikkakunnalla kätilölle riitti töitä. Miehelle ronski kätilö saattoikin tokaista, ettei naista tarvitse kyntää kuin syyspeltoa.

Mahtinaisen hautajaiset olivat omanlaisensa nekin. Tommi Kinnunen kertoo, kuinka myös Lahja oli niin painava, että tämä täytyi siunata haudan äärellä, sillä hän oli liian raskas kirkosta haudalle kannettavaksi.

Lisää Tommi Kinnusen värikkäitä tarinoita Kirjakerhon viikon kirjassa tiistaina 10.6. klo 17.20 Yle Radio 1:ssä. Kuunneltavissa myös Areenasta.

Yle Areena - Aamun kirja: Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

Yle Uutiset 06.03.2014: Syrjäseutujen naiset synnyttivät henkensä kaupalla

Tommi Kinnusen kotisivut

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

  • Avaruusromua: Kuinka nämä voidaan yhdistää?

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa vuonna 1981.

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa. Roland-yhtiön perustaja Ikutaro Kakehashi teki ehdotuksen elektronisten soitinten ja musiikkilaitteiden valmistajille: kehitetään yhteinen järjestelmä. Kehitetään tekninen standardi, jolla kaikki laitteet voidaan kytkeä toimimaan keskenään: syntesoijat, sekvensserit, rumpukoneet, efektilaiteet ja tietokoneet. Samaan aikaan Suomessa eräs nuori mies, Tommi Lindell, hankki ensimmäisen syntesoijansa. Oli vuosi 1981 ja sillä tiellä herra Lindell on edelleen. Hän kyllä muistaa, mikä on MIDI. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri