Hyppää pääsisältöön

Meripartiossa rakennetaan donitseja ja vinssataan

Meripartiotoiminta alkoi Suomessa 1910-luvulla. Meripartiotoiminta on muuten samanlaista kuin tavallinen partiotoiminta, mutta normaalin toiminnan lisäksi tutustutaan purjehtimiseen ja merellä liikkumiseen. Ensimmäiset meripartiolippukunnat olivat ruotsinkielisiä ja sijaitsivat rannikolla. Yle on taltioinut meripartiotoimintaa 1950-luvulta lähtien.

Tietolaatikko

Meripartiolippukuntia on Suomessa noin sata ja meripartiolaisia noin 7000. Meripartiolippukunnista yli neljäsosa on ruotsinkielisiä ja suurin osa toiminnasta on Etelä- ja Lounais-Suomessa. Ruotsinkielisten lippukuntien suureen osuuteen vaikuttaa toiminnan painottuminen länsirannikolle. Vuonna 1922 perustettiin ensimmäiset järvipartiolippukunnat jotka toimivat sisämaassa isojen järvien äärellä.

Meripartiolaisten ohjelmaan voivat kuulua muutaman tunnin mittaiset iltapurjehdukset, viikonloppupurjehdukset ja viikkopurjehdukset joilla voidaan lippukunnan sijainnista riippuen käydä jopa Ruotsissa asti. Lippukuntien kalusto voi vaihdella pienistä jollista isoihin moottoriveneisiin.

Ylen Tuu juttuun -ohjelmassa vuonna 2005 Merimetsot esittelivät purjevenettään da Vinssiä Espoon Matinkylässä. Veneen kippari Henrik Mikkola opetti lapsille veneilytaitoja ja lippukunnanjohtaja Susanna Anttilainen kertoi mitä meripartiossa tehdään.

Meripartiolaisten yhteinen leiri on 4–6 vuoden välein järjestettävä Satahanka. Satahanka on kansainvälinen leiri eli sinne osallistuu myös muiden maiden partiolaisia, joskus jopa Australiasta asti. Leirin nimi on peräisin Kalevalan runosta jossa kuvataan Pohjan purtta. Talvisodan jälkeen syntyi ajatus meripartiolaisten yhteisestä leiristä ja ensimmäinen Satahanka pidettiin vuonna 1955 Paraisilla.

Satahanka V -leiri pidettiin vuonna 1978 ensimmäistä kertaa sisävesistössä, Saimaalla. Lähes vuorokauden kestänyt matka leirille taitettiin veneillä. Leirillä osallistujat pääsivät osallistumaan moniin vesiaiheisiin ohjelmiin kuten snorklaamiseen ja pressulautan, eli donitsin, rakentamiseen. Purjehduskoulutuksessa puolestaan opeteltiin purjeiden nostoa ja miten toimitaan mies yli laidan -tilanteessa. Turvallisuuteen liittyviä ohjelmia olivat nuotion sammuttaminen vaahtosammuttimella ja SPR:n ensiapukurssi. Leirillä oli myös ulkomaalaisia partiolaisia joiden kanssa kommunikoitiin englannin ja elekielen avulla.

Satahanka VI järjestettiin vuonna 1982 Paraisten liepeillä saaressa. Leirillä opeteltiin pinta- ja laitesukellusta, navigointia, metsänhoitoa ja merimiestaitoja. Leirillä pidettiin myös toimittajakurssi jolla syntyi Hankaa-niminen leirilehti.

Teksti: Veera Pohjola
(Artikkelin kokoaja ja kirjoittaja on lukiolainen Ylen siisti kesäduunari)

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto