Hyppää pääsisältöön

Amazonin jokikansan jäljet vievät kumihelvetin raunioille

Etelä-Amerikan joki-intiaanit ovat pääosin sekoittuneet eri intiaaniheimoista Amazonin alueella. Ylen kuvausryhmä seurasi intiaanien perinteistä elämänmenoa vuonna 1991. Lisäksi vierailtiin pahamaineisessa "kumihelvetissä", Iquitosin kaupungissa, jonka rikkaaksi tehnyt kumitori oli enää muisto vain.

Amazonin alkulähteellä sijaitseva Iquitos on maailman suurin kaupunki jonne ei pääse maanteitse eikä rautateitse. Iquitosin kaupungin sanotaan perustetun 1700-luvun puolivälissä, 1800-luvulla kaupunki alkoi kasvaa kun siitä tuli Loreton alueen pääkaupunki. Kaupunki koki lyhyen kukoistuskauden 1900-luvun alun kumikuumeen aikana.

Uusi kasvuvaihe saavutettiin, kun Perun Amazoniasta löytyi öljyä. 1990-luvulla Iquitos on ainutlaatuinen kaupan, talouden ja kulttuurin keskittymä keskellä monin paikoin lähes koskematonta trooppista sademetsää. Kuitenkin pääosin matalasti rakennettuna se pölyisine katuineen muistuttaa enemmän valtavan suureksi paisunutta kylää.

Iquitoksen historia liittyy suuresti myös orjuuden ja siirtomaavallan historiaan. Kaupungin rikkaudet saatiin intiaaniorjilla, joita kumiparonit metsästivät paikalliskansoista.

Jokikansaa Amazonilla -ohjelma tutustuttaa myös alueen luontoon ja eläimiin. Paikallinen opas Juan Romero Maldonado esittelee anakondien ja oselottien nahkoja.

"Ennen oselottia metsästettiin machetea muistuttavalla macanalla, mutta nykyään kiväärillä", hän kertoo. Oselotti eli tigrillo oli 1990-luvulla erittäin uhanalainen kissaeläin, mutta myöhemmin sen kanta on elpynyt turkiskaupan säännöstelyn ansiosta.

Toimittaja Raimo Laitinen selostaa, että jokikansa elää hyvin vaatimattomasti. He ovat täysin riippuvaisia joesta kulkureittinä ja ruoan tarjoajana. Myös vientituotteet ovat peräisin jokisuiston luonnosta. Erään kylän pääelinkoino on maniokista uutetun juoman vienti kaupunkiin myyntiin.

Ohjelma vie katsojansa mukanaan myös samaani-istuntoon ottamaan yhteyttä henkiolentoihin. Useita tunteja kestävän istunnon aikana saavutetaan transsitila juomalla huumaavaa ayahuascaa.

Teksti: Ville Matilainen ja Juhana Säilynoja

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto