Hyppää pääsisältöön

Argentiinan juntta loi järjestystä ihmisoikeuksien hinnalla

Kenraali Jorge Videlan johtamat asevoimat kaappasivat Argentiinassa vallan keväällä 1976. Kaksi vuotta myöhemmin tehty Ulkolinja-reportaasi kertoo huiman inflaation piinaamasta maasta, jossa poliittinen oppositio tukahdutettiin säälimättömästi.

Tietolaatikko

Argentiinan sotilashallinto kaatui vuonna 1982 käydyn Falklandin sodan seurauksena. Maahan palautui demokratia seuraavana vuonna. Vuonna 1985 alkaneessa oikeudenkäynnissä kenraali Videla ja muita hallituksen jäseniä tuomittiin juntan valtakaudella tehdyistä murhista, kidutuksista ja kidnappauksista. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tässä nk. likaisessa sodassa katosi tai kuoli jopa 30 000 ihmistä. Videla armahdettiin myöhemmin, mutta tuomittiin uudelleen 50 vuoden vankeuteen poliittisten vankien lasten sieppauksista. Hän kuoli vankilassa vuonna 2013.

Sotilasjuntta perusteli vallankaappaustaan halulla pelastaa Argentiina maassa rehottaneelta poliittiselta väkivallalta ja taloudelliselta sekasorrolta. Ohjelmassa suurtilallisperhe, jonka perheenjäsenen vasemmistosissit olivat ennen juntan aikaa kidnapanneet, kehuukin uuden hallituksen palauttaneen maahan järjestyksen.

Nujertaessaan vasemmistolaista sissitoimintaa juntta kuitenkin lakkautti samalla kaiken oppositiotoiminnan, sulki kansalliskongressin ja kielsi mielenosoitukset. Älymystön edustajia vainottiin mielipiteidensä tähden, Victoria Schultzin toimittama ohjelma kertoo.

Kymmeniä tuhansia kadonneita

Kahden vuoden aikana hallituksen saldo oli jo kolkko: noin kahdeksan tuhatta "oletettua" sissiä oli tapettu, kymmenen tuhatta ihmistä vangittu ja 20 tuhannen arvioitiin kadonneen. Pelätyt siviilipukuiset poliisit sieppasivat öisin hallituksen vastustajia tai sellaisiksi epäiltyjä.

Hallitus ei tehnyt katoamisista tiliä, ja lehdistön oli terveellisintä olla kirjoittamatta niistä. Ulkolinjan haastattelemien naisten kertomus omaistensa kohtalosta on tekstittämätön, mutta piirrosten välittämä tarina käynee selväksi.

Edes kaikki juntan puoltajat eivät hyväksyneet sen äärimmäisen kovia otteita. Pienen Buenos Aires Heraldin päätoimittaja Robert Cox kertoo ohjelmassa mm. kymmenistä siepatuista tai murhatuista lehtimiehistä.

Sokea kansalliskirjailija Jorge Luis Borges ei Ulkolinjan lyhyessä haastattelussa puhu politiikasta, mutta hänen tiedetään alun perin kannattaneen sotilasjunttaa. Myöhemmin hän kääntyi hallitusta vastaan sen ihmisoikeusrikosten takia.

Ei lakoille ja palkankorotuksille

Sotilashallituksen aikana Argentiinan taloudellinen kaaos ja eriarvoisuus syvenivät. Maanomistus suosi suurtilallisia, ja kuusi prosenttia väestöstä omisti yli 70 prosenttia maasta.

Maaseudulla työtä tehtiin usein minimaalista korvausta vastaan. Buenos Airesin laitamien hökkelikylissä elettiin toimeentulon rajoilla.

Ennätysmäisen inflaation johdosta monet joutuivat elääkseen tekemään kolmeakin työtä. Kaupunkilaisen työmiehen kuukausipalkka saattoi kokonaan mennä vaatimattoman yksiön vuokraan.

Juntan talouspoliittiset ratkaisut vain lisäsivät ahdinkoa. Valtion viroista oli jo erotettu tuhansia, työaikoja pidennetty, eikä työttömyyskorvauksia maksettu. Valitun linjan varmistamiseksi ammattijärjestöillä ei ollut lupaa vaatia palkankorotuksia, lakot kiellettiin, ja seisokit merkitsivät vankilarangaistuksen uhmaamista, Ulkolinja summaa.

Ohjelma on lähetetty Argentiinassa kesäkuussa 1978 pidettyjen jalkapallon MM-kilpailujen aikana.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto