Hyppää pääsisältöön

Argentiinan juntta loi järjestystä ihmisoikeuksien hinnalla

Kenraali Jorge Videlan johtamat asevoimat kaappasivat Argentiinassa vallan keväällä 1976. Kaksi vuotta myöhemmin tehty Ulkolinja-reportaasi kertoo huiman inflaation piinaamasta maasta, jossa poliittinen oppositio tukahdutettiin säälimättömästi.

Tietolaatikko

Argentiinan sotilashallinto kaatui vuonna 1982 käydyn Falklandin sodan seurauksena. Maahan palautui demokratia seuraavana vuonna. Vuonna 1985 alkaneessa oikeudenkäynnissä kenraali Videla ja muita hallituksen jäseniä tuomittiin juntan valtakaudella tehdyistä murhista, kidutuksista ja kidnappauksista. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tässä nk. likaisessa sodassa katosi tai kuoli jopa 30 000 ihmistä. Videla armahdettiin myöhemmin, mutta tuomittiin uudelleen 50 vuoden vankeuteen poliittisten vankien lasten sieppauksista. Hän kuoli vankilassa vuonna 2013.

Sotilasjuntta perusteli vallankaappaustaan halulla pelastaa Argentiina maassa rehottaneelta poliittiselta väkivallalta ja taloudelliselta sekasorrolta. Ohjelmassa suurtilallisperhe, jonka perheenjäsenen vasemmistosissit olivat ennen juntan aikaa kidnapanneet, kehuukin uuden hallituksen palauttaneen maahan järjestyksen.

Nujertaessaan vasemmistolaista sissitoimintaa juntta kuitenkin lakkautti samalla kaiken oppositiotoiminnan, sulki kansalliskongressin ja kielsi mielenosoitukset. Älymystön edustajia vainottiin mielipiteidensä tähden, Victoria Schultzin toimittama ohjelma kertoo.

Kymmeniä tuhansia kadonneita

Kahden vuoden aikana hallituksen saldo oli jo kolkko: noin kahdeksan tuhatta "oletettua" sissiä oli tapettu, kymmenen tuhatta ihmistä vangittu ja 20 tuhannen arvioitiin kadonneen. Pelätyt siviilipukuiset poliisit sieppasivat öisin hallituksen vastustajia tai sellaisiksi epäiltyjä.

Hallitus ei tehnyt katoamisista tiliä, ja lehdistön oli terveellisintä olla kirjoittamatta niistä. Ulkolinjan haastattelemien naisten kertomus omaistensa kohtalosta on tekstittämätön, mutta piirrosten välittämä tarina käynee selväksi.

Edes kaikki juntan puoltajat eivät hyväksyneet sen äärimmäisen kovia otteita. Pienen Buenos Aires Heraldin päätoimittaja Robert Cox kertoo ohjelmassa mm. kymmenistä siepatuista tai murhatuista lehtimiehistä.

Sokea kansalliskirjailija Jorge Luis Borges ei Ulkolinjan lyhyessä haastattelussa puhu politiikasta, mutta hänen tiedetään alun perin kannattaneen sotilasjunttaa. Myöhemmin hän kääntyi hallitusta vastaan sen ihmisoikeusrikosten takia.

Ei lakoille ja palkankorotuksille

Sotilashallituksen aikana Argentiinan taloudellinen kaaos ja eriarvoisuus syvenivät. Maanomistus suosi suurtilallisia, ja kuusi prosenttia väestöstä omisti yli 70 prosenttia maasta.

Maaseudulla työtä tehtiin usein minimaalista korvausta vastaan. Buenos Airesin laitamien hökkelikylissä elettiin toimeentulon rajoilla.

Ennätysmäisen inflaation johdosta monet joutuivat elääkseen tekemään kolmeakin työtä. Kaupunkilaisen työmiehen kuukausipalkka saattoi kokonaan mennä vaatimattoman yksiön vuokraan.

Juntan talouspoliittiset ratkaisut vain lisäsivät ahdinkoa. Valtion viroista oli jo erotettu tuhansia, työaikoja pidennetty, eikä työttömyyskorvauksia maksettu. Valitun linjan varmistamiseksi ammattijärjestöillä ei ollut lupaa vaatia palkankorotuksia, lakot kiellettiin, ja seisokit merkitsivät vankilarangaistuksen uhmaamista, Ulkolinja summaa.

Ohjelma on lähetetty Argentiinassa kesäkuussa 1978 pidettyjen jalkapallon MM-kilpailujen aikana.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.