Hyppää pääsisältöön

Muistia suuremmat muistot – kuka muistaa oikein?

Lapsuuden kesät maalla isovanhempien luona kilisyttävät vahvoja tunnekelloja. Miten paljon yksityiskohtia onkaan piirtynyt mieleeni. Voin melkein haistaa heinäpellon, kuulla kanojen kaakatuksen ja nähdä itseni naama mustikassa pihakeinussa.

Miten niin muka?

Kun aikuisena olen jutellut lähes samanikäisen serkkuni kanssa yhteisistä maalaiskesistämme, eipä aikaakaan kun olemme tukkanuottasilla. Oliko muka kamarissa vihreät verhot? Ei siellä kyläkaupassa joka päivä käyty, hyvä kun kerran viikossa! Tätä rataa. Molemmat olemme vankasti oikeassa: oma muisti ja muisto on oikea, toisen väärä.

Tutkija, psykoterapeutti Marja Saarenheimo tietää kuinka yleisiä muisteluskinat ovat. Muistamiseen ja muistojen syntyyn vaikuttavat tekijät ovat kiehtoneet tutkijoita kautta aikojen.

- Emotionaalisesti latautuneet muistot jäävät yleensä parhaiten mieleemme. Tunnesisältö ikään kuin kiinnittää muiston paremmin, Marja Saarenheimo tietää.

Muistoista tarinoiksi

Useimmilla meistä on koko joukko lempimuistoja. Tapahtumia, joista kertoo mielellään yhä uudelleen aina kun sopiva tilaisuus eteen tulee. Haluamme jäsentää elämäämme kuin se olisi tarina. Tutkijat ovatkin todenneet, että muistimme pikemminkin tuottaa uutta kuin kopioi todellisuutta.

- Muistoihimme voi myös sekoittua kaikenlaista, mitä olemme myöhemmin ajatelleet, mitä olemme lukeneet, kuvitelleet mielessämme. Lapset usein myös muistavat sen, mitä heille on heistä itsestään kerrottu, eli muisto ei olekaan puhtaasti oma, Marja Saarenheimo muistuttaa.

Eri aikoina tapahtuneet asiat saattavat myös mennä iloisesti sekaisin mielessämme ja muistoissamme.

Muistot eivät järjesty arkistomaisesti mieleemme, vuosiluvuittain. Sen sijaan ne tuntuvat kerääntyvän teemoittain muistilokeroihimme. Tilanteet, joissa oli suuri onnen tai epäonnen tunne hakeutuvat toistensa muistoseuraan.

Taantumista ja minuuden rakentamista

Mitä tunneperäisempi muisto, sitä voimakkaammin muistellessamme eläydymme siihen, suorastaan elämme hetkeä uudestaan. Traumaattisissa muistoissa tämä tulee erityisesti esiin. Sanotaankin, että voidakseen hyvin, ihmisen pitää kyetä myös unohtamaan.

- Muistaminen on myös hyvin vuorovaikutteista tapahtumaa. Joka kerran kun muistamme jonkin tapahtuman, muistamme myös ne kerrat, jolloin olemme kertoneet muistostamme ja miten toiset ovat kertomaamme reagoineet, tutkija Marja Saarenheimo huomauttaa.

Rakennamme myös omaa minuuttamme muistin ja muistojemme kautta. Minkälainen henkilö oikein olenkaan, mitä minulle on tapahtunut.

- Ikävien muistojen kanssakin voi tulla toimeen. Esimerkiksi psykoterapiassa haetaan uudenlaista tapaa suhtautua hankalaan muistoon. Se ei katoa, mutta sitä voi oppia ajattelemaan toisin, tutkija, psykoterapeutti Marja Saarenheimo toteaa.

Lisää muistojen kiemuraisista poluista Yle Puheen iltapäivässä 9.6. Menikö varvas poikki heinäpellolla vai mitä oikein tapahtui? Miten sinun muistosi ovat vuosien varrella muuttuneet?

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?