Hyppää pääsisältöön

Muistia suuremmat muistot – kuka muistaa oikein?

Lapsuuden kesät maalla isovanhempien luona kilisyttävät vahvoja tunnekelloja. Miten paljon yksityiskohtia onkaan piirtynyt mieleeni. Voin melkein haistaa heinäpellon, kuulla kanojen kaakatuksen ja nähdä itseni naama mustikassa pihakeinussa.

Miten niin muka?

Kun aikuisena olen jutellut lähes samanikäisen serkkuni kanssa yhteisistä maalaiskesistämme, eipä aikaakaan kun olemme tukkanuottasilla. Oliko muka kamarissa vihreät verhot? Ei siellä kyläkaupassa joka päivä käyty, hyvä kun kerran viikossa! Tätä rataa. Molemmat olemme vankasti oikeassa: oma muisti ja muisto on oikea, toisen väärä.

Tutkija, psykoterapeutti Marja Saarenheimo tietää kuinka yleisiä muisteluskinat ovat. Muistamiseen ja muistojen syntyyn vaikuttavat tekijät ovat kiehtoneet tutkijoita kautta aikojen.

- Emotionaalisesti latautuneet muistot jäävät yleensä parhaiten mieleemme. Tunnesisältö ikään kuin kiinnittää muiston paremmin, Marja Saarenheimo tietää.

Muistoista tarinoiksi

Useimmilla meistä on koko joukko lempimuistoja. Tapahtumia, joista kertoo mielellään yhä uudelleen aina kun sopiva tilaisuus eteen tulee. Haluamme jäsentää elämäämme kuin se olisi tarina. Tutkijat ovatkin todenneet, että muistimme pikemminkin tuottaa uutta kuin kopioi todellisuutta.

- Muistoihimme voi myös sekoittua kaikenlaista, mitä olemme myöhemmin ajatelleet, mitä olemme lukeneet, kuvitelleet mielessämme. Lapset usein myös muistavat sen, mitä heille on heistä itsestään kerrottu, eli muisto ei olekaan puhtaasti oma, Marja Saarenheimo muistuttaa.

Eri aikoina tapahtuneet asiat saattavat myös mennä iloisesti sekaisin mielessämme ja muistoissamme.

Muistot eivät järjesty arkistomaisesti mieleemme, vuosiluvuittain. Sen sijaan ne tuntuvat kerääntyvän teemoittain muistilokeroihimme. Tilanteet, joissa oli suuri onnen tai epäonnen tunne hakeutuvat toistensa muistoseuraan.

Taantumista ja minuuden rakentamista

Mitä tunneperäisempi muisto, sitä voimakkaammin muistellessamme eläydymme siihen, suorastaan elämme hetkeä uudestaan. Traumaattisissa muistoissa tämä tulee erityisesti esiin. Sanotaankin, että voidakseen hyvin, ihmisen pitää kyetä myös unohtamaan.

- Muistaminen on myös hyvin vuorovaikutteista tapahtumaa. Joka kerran kun muistamme jonkin tapahtuman, muistamme myös ne kerrat, jolloin olemme kertoneet muistostamme ja miten toiset ovat kertomaamme reagoineet, tutkija Marja Saarenheimo huomauttaa.

Rakennamme myös omaa minuuttamme muistin ja muistojemme kautta. Minkälainen henkilö oikein olenkaan, mitä minulle on tapahtunut.

- Ikävien muistojen kanssakin voi tulla toimeen. Esimerkiksi psykoterapiassa haetaan uudenlaista tapaa suhtautua hankalaan muistoon. Se ei katoa, mutta sitä voi oppia ajattelemaan toisin, tutkija, psykoterapeutti Marja Saarenheimo toteaa.

Lisää muistojen kiemuraisista poluista Yle Puheen iltapäivässä 9.6. Menikö varvas poikki heinäpellolla vai mitä oikein tapahtui? Miten sinun muistosi ovat vuosien varrella muuttuneet?

Kommentit
  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.