Hyppää pääsisältöön

Muistia suuremmat muistot – kuka muistaa oikein?

Lapsuuden kesät maalla isovanhempien luona kilisyttävät vahvoja tunnekelloja. Miten paljon yksityiskohtia onkaan piirtynyt mieleeni. Voin melkein haistaa heinäpellon, kuulla kanojen kaakatuksen ja nähdä itseni naama mustikassa pihakeinussa.

Miten niin muka?

Kun aikuisena olen jutellut lähes samanikäisen serkkuni kanssa yhteisistä maalaiskesistämme, eipä aikaakaan kun olemme tukkanuottasilla. Oliko muka kamarissa vihreät verhot? Ei siellä kyläkaupassa joka päivä käyty, hyvä kun kerran viikossa! Tätä rataa. Molemmat olemme vankasti oikeassa: oma muisti ja muisto on oikea, toisen väärä.

Tutkija, psykoterapeutti Marja Saarenheimo tietää kuinka yleisiä muisteluskinat ovat. Muistamiseen ja muistojen syntyyn vaikuttavat tekijät ovat kiehtoneet tutkijoita kautta aikojen.

- Emotionaalisesti latautuneet muistot jäävät yleensä parhaiten mieleemme. Tunnesisältö ikään kuin kiinnittää muiston paremmin, Marja Saarenheimo tietää.

Muistoista tarinoiksi

Useimmilla meistä on koko joukko lempimuistoja. Tapahtumia, joista kertoo mielellään yhä uudelleen aina kun sopiva tilaisuus eteen tulee. Haluamme jäsentää elämäämme kuin se olisi tarina. Tutkijat ovatkin todenneet, että muistimme pikemminkin tuottaa uutta kuin kopioi todellisuutta.

- Muistoihimme voi myös sekoittua kaikenlaista, mitä olemme myöhemmin ajatelleet, mitä olemme lukeneet, kuvitelleet mielessämme. Lapset usein myös muistavat sen, mitä heille on heistä itsestään kerrottu, eli muisto ei olekaan puhtaasti oma, Marja Saarenheimo muistuttaa.

Eri aikoina tapahtuneet asiat saattavat myös mennä iloisesti sekaisin mielessämme ja muistoissamme.

Muistot eivät järjesty arkistomaisesti mieleemme, vuosiluvuittain. Sen sijaan ne tuntuvat kerääntyvän teemoittain muistilokeroihimme. Tilanteet, joissa oli suuri onnen tai epäonnen tunne hakeutuvat toistensa muistoseuraan.

Taantumista ja minuuden rakentamista

Mitä tunneperäisempi muisto, sitä voimakkaammin muistellessamme eläydymme siihen, suorastaan elämme hetkeä uudestaan. Traumaattisissa muistoissa tämä tulee erityisesti esiin. Sanotaankin, että voidakseen hyvin, ihmisen pitää kyetä myös unohtamaan.

- Muistaminen on myös hyvin vuorovaikutteista tapahtumaa. Joka kerran kun muistamme jonkin tapahtuman, muistamme myös ne kerrat, jolloin olemme kertoneet muistostamme ja miten toiset ovat kertomaamme reagoineet, tutkija Marja Saarenheimo huomauttaa.

Rakennamme myös omaa minuuttamme muistin ja muistojemme kautta. Minkälainen henkilö oikein olenkaan, mitä minulle on tapahtunut.

- Ikävien muistojen kanssakin voi tulla toimeen. Esimerkiksi psykoterapiassa haetaan uudenlaista tapaa suhtautua hankalaan muistoon. Se ei katoa, mutta sitä voi oppia ajattelemaan toisin, tutkija, psykoterapeutti Marja Saarenheimo toteaa.

Lisää muistojen kiemuraisista poluista Yle Puheen iltapäivässä 9.6. Menikö varvas poikki heinäpellolla vai mitä oikein tapahtui? Miten sinun muistosi ovat vuosien varrella muuttuneet?

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.