Hyppää pääsisältöön

Dresdenin syntymäpäiväsankari

Sopraano Camilla Nylund Salomena.
Sopraano Camilla Nylund Salomena. Sopraano Camilla Nylund Salomena. Kuva: Klaus Lefebvre camilla nylund

Blogistimme Jonas Rannila tapasi syntymäpäiviään viettävän Camilla Nylundin, joka juhlii laulamalla toisen syntymäpäiväsankarin Richard Starussin musiikkia Dresdenin Staatskappelle -orkesterin juhlakonsertissa.

”Straussin musiikki on sopraanolle kuin huumetta. Se on niin luonnollista. Wie Butter -kuin voita äänelle.” -Camilla Nylund

Kesäkuun yhdestoista on glamoröösille vaasalaissopraano Camilla Nylundille merkittävä päivä: ”Laulan omana syntymäpäivänäni Richard Straussin 150-vuotis juhlakonsertissa Dresdenin Semper-oopperassa”. Sopraano on sattumoisin syntynyt samana päivänä säveltäjä

Richard Strauss 150-vuotta

  • Richard Strauss (1864-1949) sävelsi mm. 179 liediä, 10 sävelrunoa ja 15 oopperaa, joista 9 sai kantaesityksensä Semper-oopperassa.
  • Dresdenissä Straussia juhlitaan 11.6 kansanjuhlassa kaupungin teatteriaukiolla. Luvassa on suora lähetys Semper-oopperan konsertista, olutta ja braatvursteja.
  • Konsertin voi katsoa Yle Teemalla lauantaina 14.6 klo 19

.

Straussin kanssa. Nylund on konsertissa arvoisessaan seurassa: solisteina Nylundin lisäksi laulavat maailmanluokan sopraanot Anja Harteros sekä Christine Goerke. Straussin huumaavassa sävelmeressä Dresdenin Staatskappelle -orkesteria johtaa sen ylikapellimestari Christian Thielemann.

Pohjanmaalta maailmalle

Tapasin Camilla Nylundin hänen kotonaan Dresdenin vehreillä kukkuloilla. Elben jokilaakso sekä Dresdenin vanha kaupunki avartuivat kesää kukoistavina kodin terassilta. Nylundin tie maailman merkittävimpien oopperatalojen lavoille on ollut vaiherikas. ”Vanhempani olivat kyllä musikaalisia, mutta eivät mitään

Sopraano Camilla Nylund

  • syntynyt 11. kesäkuuta 1968 Vaasassa
  • opiskeli Salzburgin Mozarteum –musiikkikorkeakoulussa
  • Lappeenrannan laulukilpailujen jaettu 1. sija sopraano Johanna Rusasen kanssa 1996
  • kiinnitettynä Hannoverin oopperaan (1995-1999), Dresdenin Semper-oopperaan (1999-2001)
  • Pro Finlandia -mitali vuonna 2013
  • tulevia rooleja: Tannhäuserin Elisabeth Bayreuthin Wagner-festivaaleilla kesällä 2014 sekä lokakuussa Wienin valtionoopperassa, Rusalka Lyonissa joulukuussa, Ariadne Berliinin Valtionoopperassa kesäkuussa 2015 sekä Kaija Saariahon Émilie Suomen Kansallisoopperassa huhtikuussa 2015.
ammattimuusikoita. Lauloin lapsena kuorossa ja soitin ensin nokkahuilua, myöhemmin poikkihuilua ja pianoa.”

Nylundeilla kuunneltiin paljon iskelmiä ja pop-musiikkia. Tutustuminen klassiseen musiikkiin tapahtui lähinnä soitinopintojen kautta. Myös Korsholman Musiikkijuhlien jokakesäiset konsertit tulivat koko perheelle tutuiksi. ”Laulutunneilla aloin käydä 14-vuotiaana kotikaupungissani Vaasassa, mutta jo heti seuraavana kesänä kävin laulukursseilla myös Roomassa ja Wienissä asti. Aloitin klassisen laulun heti todella aktiivisesti.”

Suureksi vaikuttajakseen Nylund mainitsee ruotsalaisen Birgit Nilssonin (1918-2005), aikansa merkittävimmän Wagner-sopraanon, jonka kursseilla nuori ja innokas laulajanalku kävi Tampereella. Nilsson opetti Nylundille paljon musiikillista tulkintaa.”Birgit oli upea ihminen ja oli mahtavaa kuulla jo nuorena huippuammattilaisen uran eri vaiheista”.

Eikö Vaasasta sitten löytynyt opettajia, kun jouduit kiertelemään ympäri Suomea ja Eurooppaa? ”Kyllä opettajia löytyi, mutta halusin ammattiopintojen pariin.”

Nylundia ei hyväksytty Sibelius-Akatemiaan, mutta Salzburgin arvostettu Universität Mozarteum avasi ovensa lahjakkaalle 20-vuotiaalle laulajalle.”Nyt myöhemmin kun ajattelen, oli tulevaisuuden kannalta onni, että pääsin Salzburgiin. Uraa Saksassa ja maailmalla oli paljon helpompi lähteä luomaan, kun Keski-Euroopan kulttuuri, tavat ja kielet olivat seitsemän Salzburgin opintovuoden jälkeen jo hallussa.

Evelyn Herlitzius Elektrana ja Camilla tämän siskon Chrysothemiksen roolissa.
Elektra (Evelyn Herlitzius) ja Chrysothemis (Camilla Nylund) Evelyn Herlitzius Elektrana ja Camilla tämän siskon Chrysothemiksen roolissa. Kuva: Hans van den Bogaard elektra -ooppera
Kun ajattelen vaikkapa suomalaisia kollegoitani, joilla on jo perhettä ja muita sitoumuksia Suomessa, niin onhan se tietysti paljon vaikeampaa muuttaa tai lähteä ulkomaille töihin.”

Harjoittelukopeista Euroopan estradeille

Nylund kiinnitettiin Hannoverin oopperaan heti opiskeluiden jälkeen. Isossa oopperatalossa oli tietysti laaja ohjelmisto. ”Lauloin Hannoverissa oikeastaan heti isoja rooleja opereteista oopperaan. Operetit olivat itselleni oikeastaan paras koulu oopperalaulajan elämään. Vaikeiden laulullisten haasteiden lisäksi opereteissa pitää näytellä paljon sekä puhua dialogeja. Oli aika jännää nuorelle tytölle.”

Ensimmäiset Wagner-roolit ilmestyivät myös työnkuvaan. Reinintyttäret, Valkyyriat, Eva ja Freia tulivat tutuiksi. ”Ensimmäinen Strauss-roolini oli Capriccion kreivitär. Olin tosin jo aikaisemmin opiskeluaikanani laulanut Ariadnen Turun musiikkijuhlilla 90-luvun puolivälissä.”

Nylund oli siis jo varhain harjoitellut pätkiä ja kokonaisia rooleja Straussin oopperoista. Ensimmäiseksi Strauss-muistokseen hän mainitsee Arabellan Mein Elemer -monologin, jonka hän myös esitti Timo Mustakallio -kilpailussa. ”Tunsin heti, että Straussin musiikki sopii omalle äänelleni.”

Harva sopraano laulaa täysin erityylisiä Straussin sopraanorooleja Salomesta Daphneen, mutta Nylundille tämä ei ole tuottanut vaikeuksia. Mikä Strauss-rooli on ollut itsellesi urallasi merkittävin? ”Salome. Tein debyyttini vuonna 2004 ja sen jälkeen olen laulanut sitä ympäri maailmaa.”

Mitä tulevaisuuden roolihaasteita sopraanolla on? Nähdäänkö Camilla seuraavaksi kenties Elektrana? ”Tuskin. En usko, että laulan koskaan Elektraa. Se on niin dramaattinen, vaikka roolissa on myös erittäin kauniita, lyyrisiäkin hetkiä.”

Straussin oman elinajan soittimet eroavat ominaisuuksiltaan nykysoittimista. Varsinkin dynaaminen skaala forteissa oli paljon kapeampi. Etenkin puhaltimet soivat forteissa pehmeämmin. Straussin toinen ooppera Feuersnot – Tulenpuute sijoittuu juhannusyöhön
Dresdner Musikfestspiele/Semper Oper: Feuersnot Straussin oman elinajan soittimet eroavat ominaisuuksiltaan nykysoittimista. Varsinkin dynaaminen skaala forteissa oli paljon kapeampi. Etenkin puhaltimet soivat forteissa pehmeämmin. Straussin toinen ooppera Feuersnot – Tulenpuute sijoittuu juhannusyöhön Kuva: Matthias Creutziger / Semper-Oper dresdenissä
Valitettavasti Firenzen ooppera peruutti ensi syksyltä Nainen vailla varjoa -ensi-illan, jossa Nylund olisi debytoinut Keisarinnan roolissa. ”Toivon, että tulevaisuudessa juuri tämä rooli tulisi vielä vastaan.”

Richard Straussin 150-vuotis juhlintaa

Dresdenin Staatskappelle -orkesterin juhlakonsertissa Nylund laulaa aariat Straussin oopperoista Daphne sekä Egyptiläinen Helena. Miten konsertin harjoitukset maestro

Feuersnot – Tulenpuute

Straussin oman elinajan soittimet eroavat ominaisuuksiltaan nykysoittimista. Varsinkin dynaaminen skaala forteissa oli paljon kapeampi. Etenkin puhaltimet soivat forteissa pehmeämmin. Straussin toinen ooppera Feuersnot - Tulenpuute sijoittuu juhannusyöhön. Dresdenin juhlaviikkojen ensi-illassa ooppera kuultiin 1900-luvun alun soittimilla soitettuna Dresdenin hovin vastaentisöidyllä linnanpihalla. Esityksen jälkeen ymmärsin miten suuri ero säveltäjän aikaisilla soittimilla tämän päivän soittimiin on. Straussin dynaamiset ohjeet partituureissa olivat alun alkaen sittenkin oikeassa. Yksikään laulaja ei peittynyt orkesteritekstuuriin vaikka festivaaliorkesteri oikein revittelikin teoksen huipennuksissa.

Thielemannin kanssa ovat sujuneet? ”Aluksi kyllä vähän jännitin. Oli ensimmäinen kerta kun tein Straussia Thielemanin kanssa. Olen aikaisemmin laulanut Mozartia ja Wagneria hänen kanssaan. Thielemann on hyvä kapellimestari ja myös Straussin suuri ihailija, joten on ihana laulaa hänen johdollaan. Hän saa orkesterin soimaan lauluääntä kunnioittavasti.” Thielemann on itse kertonut, että hänellä on Dresdenin Staatskappellen johtajana erityisasema. Orkesteri soittaa jo valmiiksi Straussia erinomaisesti. Kapellimestarin tärkeimmäksi tehtäväksi jää muusikoiden hillitseminen.

Alun perin Helenan aaria oli suunniteltu Anja Harteroksen laulettavaksi, mutta hän kieltäytyi siitä. Maestro Thielemann kysyi tämän jälkeen Camillaa, johon tämä vastasi: ”No kyllä voin sen opetella!”.

Entä milloin Camillaa näkee seuraavan kerran Suomessa? ”Teen syksyllä Vaasassa ensimmäistä kertaa Gustav Mahlerin Des Knaben Wunderhorn -laulusarjan ja keväällä debytoin Kansallisoopperan Kaija Saariahon säveltämässä Émilie -oopperassa.”

Kenraaliharjoitus 7.kesäkuuta. Anja Harteros, Christian Thielemann, Sächsische Staatskappelle.
Kenraaliharjoitus 7. kesäkuuta. Anja Harteros, Christian Thielemann, Sächsische Staatskappelle. Kenraaliharjoitus 7.kesäkuuta. Anja Harteros, Christian Thielemann, Sächsische Staatskappelle. Kuva: Jonas Rannila staatskappelle -orkesteri
Richard Strauss rakasti kortinpeluuta ja ennen kaikkea saksalaista Skat-peliä. Camilla Nylund, osaatko pelata Skattia? ”No en osaa, mutta ehkäpä olisin voinut opettaa Straussille jonkin toisen suomalaisen korttipelin, joita lapsuudessani mökillä pelasimme.”

Huvittava yhteensattuma on, että sekä Strauss että Nylund ovat syntyneet samana päivänä. Mitä antaisit Richard Straussille syntymäpäivälahjaksi? ”On ihana laulaa hänen musiikkiaan ja tämä syntymäpäiväkonsertti on varmasti paras tapa kunnioittaa säveltäjän juhlapäivää. Aariat joita nyt konsertissa laulan, ovat ehkä kaikista vaikeimpia laulamiani Strauss-sävellyksiä.”

Entä mitä itse toivoisit syntymäpäivälahjaksi? ”On upeaa päästä laulamaan näin kaunista musiikkia jälleen itselleni rakkaassa Semper-oopperassa. Laulaminen tässä konsertissa on minulle kaikkein paras syntymäpäivälahja.”

Jonas Rannila

Jonas Rannila
Jonas Rannila jonas rannila
Jonas Rannila opiskelee orkesterin- ja kuoronjohtoa Saksan Leipzigissa. Nuori musiikin sekatyömies kuvaa itseään kriittiseksi wagneriaaniksi ja bachmaanikoksi. Jonas lupaa kirjoittaa kaikesta mielenkiintoisesta näkemästään ja kuulemastaan Berliinin, Dresdenin ja Leipzigin klassisesta kolmiosta.
  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.