Blogistimme Jonas Rannila tapasi syntymäpäiviään viettävän Camilla Nylundin, joka juhlii laulamalla toisen syntymäpäiväsankarin Richard Starussin musiikkia Dresdenin Staatskappelle -orkesterin juhlakonsertissa.
”Straussin musiikki on sopraanolle kuin huumetta. Se on niin luonnollista. Wie Butter -kuin voita äänelle.” -Camilla Nylund
Kesäkuun yhdestoista on glamoröösille vaasalaissopraano Camilla Nylundille merkittävä päivä: ”Laulan omana syntymäpäivänäni Richard Straussin 150-vuotis juhlakonsertissa Dresdenin Semper-oopperassa”. Sopraano on sattumoisin syntynyt samana päivänä säveltäjä .Richard Strauss 150-vuotta
Pohjanmaalta maailmalle
Tapasin Camilla Nylundin hänen kotonaan Dresdenin vehreillä kukkuloilla. Elben jokilaakso sekä Dresdenin vanha kaupunki avartuivat kesää kukoistavina kodin terassilta. Nylundin tie maailman merkittävimpien oopperatalojen lavoille on ollut vaiherikas. ”Vanhempani olivat kyllä musikaalisia, mutta eivät mitään Sopraano Camilla Nylund
Nylundeilla kuunneltiin paljon iskelmiä ja pop-musiikkia. Tutustuminen klassiseen musiikkiin tapahtui lähinnä soitinopintojen kautta. Myös Korsholman Musiikkijuhlien jokakesäiset konsertit tulivat koko perheelle tutuiksi. ”Laulutunneilla aloin käydä 14-vuotiaana kotikaupungissani Vaasassa, mutta jo heti seuraavana kesänä kävin laulukursseilla myös Roomassa ja Wienissä asti. Aloitin klassisen laulun heti todella aktiivisesti.”
Suureksi vaikuttajakseen Nylund mainitsee ruotsalaisen Birgit Nilssonin (1918-2005), aikansa merkittävimmän Wagner-sopraanon, jonka kursseilla nuori ja innokas laulajanalku kävi Tampereella. Nilsson opetti Nylundille paljon musiikillista tulkintaa.”Birgit oli upea ihminen ja oli mahtavaa kuulla jo nuorena huippuammattilaisen uran eri vaiheista”.
Eikö Vaasasta sitten löytynyt opettajia, kun jouduit kiertelemään ympäri Suomea ja Eurooppaa? ”Kyllä opettajia löytyi, mutta halusin ammattiopintojen pariin.”
Nylundia ei hyväksytty Sibelius-Akatemiaan, mutta Salzburgin arvostettu Universität Mozarteum avasi ovensa lahjakkaalle 20-vuotiaalle laulajalle.”Nyt myöhemmin kun ajattelen, oli tulevaisuuden kannalta onni, että pääsin Salzburgiin. Uraa Saksassa ja maailmalla oli paljon helpompi lähteä luomaan, kun Keski-Euroopan kulttuuri, tavat ja kielet olivat seitsemän Salzburgin opintovuoden jälkeen jo hallussa.

Harjoittelukopeista Euroopan estradeille
Nylund kiinnitettiin Hannoverin oopperaan heti opiskeluiden jälkeen. Isossa oopperatalossa oli tietysti laaja ohjelmisto. ”Lauloin Hannoverissa oikeastaan heti isoja rooleja opereteista oopperaan. Operetit olivat itselleni oikeastaan paras koulu oopperalaulajan elämään. Vaikeiden laulullisten haasteiden lisäksi opereteissa pitää näytellä paljon sekä puhua dialogeja. Oli aika jännää nuorelle tytölle.”
Ensimmäiset Wagner-roolit ilmestyivät myös työnkuvaan. Reinintyttäret, Valkyyriat, Eva ja Freia tulivat tutuiksi. ”Ensimmäinen Strauss-roolini oli Capriccion kreivitär. Olin tosin jo aikaisemmin opiskeluaikanani laulanut Ariadnen Turun musiikkijuhlilla 90-luvun puolivälissä.”
Nylund oli siis jo varhain harjoitellut pätkiä ja kokonaisia rooleja Straussin oopperoista. Ensimmäiseksi Strauss-muistokseen hän mainitsee Arabellan Mein Elemer -monologin, jonka hän myös esitti Timo Mustakallio -kilpailussa. ”Tunsin heti, että Straussin musiikki sopii omalle äänelleni.”
Harva sopraano laulaa täysin erityylisiä Straussin sopraanorooleja Salomesta Daphneen, mutta Nylundille tämä ei ole tuottanut vaikeuksia. Mikä Strauss-rooli on ollut itsellesi urallasi merkittävin? ”Salome. Tein debyyttini vuonna 2004 ja sen jälkeen olen laulanut sitä ympäri maailmaa.”
Mitä tulevaisuuden roolihaasteita sopraanolla on? Nähdäänkö Camilla seuraavaksi kenties Elektrana? ”Tuskin. En usko, että laulan koskaan Elektraa. Se on niin dramaattinen, vaikka roolissa on myös erittäin kauniita, lyyrisiäkin hetkiä.”

Richard Straussin 150-vuotis juhlintaa
Dresdenin Staatskappelle -orkesterin juhlakonsertissa Nylund laulaa aariat Straussin oopperoista Daphne sekä Egyptiläinen Helena. Miten konsertin harjoitukset maestro Straussin oman elinajan soittimet eroavat ominaisuuksiltaan nykysoittimista. Varsinkin dynaaminen skaala forteissa oli paljon kapeampi. Etenkin puhaltimet soivat forteissa pehmeämmin. Straussin toinen ooppera Feuersnot - Tulenpuute sijoittuu juhannusyöhön. Dresdenin juhlaviikkojen ensi-illassa ooppera kuultiin 1900-luvun alun soittimilla soitettuna Dresdenin hovin vastaentisöidyllä linnanpihalla. Esityksen jälkeen ymmärsin miten suuri ero säveltäjän aikaisilla soittimilla tämän päivän soittimiin on. Straussin dynaamiset ohjeet partituureissa olivat alun alkaen sittenkin oikeassa. Yksikään laulaja ei peittynyt orkesteritekstuuriin vaikka festivaaliorkesteri oikein revittelikin teoksen huipennuksissa.Feuersnot – Tulenpuute
Alun perin Helenan aaria oli suunniteltu Anja Harteroksen laulettavaksi, mutta hän kieltäytyi siitä. Maestro Thielemann kysyi tämän jälkeen Camillaa, johon tämä vastasi: ”No kyllä voin sen opetella!”.
Entä milloin Camillaa näkee seuraavan kerran Suomessa? ”Teen syksyllä Vaasassa ensimmäistä kertaa Gustav Mahlerin Des Knaben Wunderhorn -laulusarjan ja keväällä debytoin Kansallisoopperan Kaija Saariahon säveltämässä Émilie -oopperassa.”

Huvittava yhteensattuma on, että sekä Strauss että Nylund ovat syntyneet samana päivänä. Mitä antaisit Richard Straussille syntymäpäivälahjaksi? ”On ihana laulaa hänen musiikkiaan ja tämä syntymäpäiväkonsertti on varmasti paras tapa kunnioittaa säveltäjän juhlapäivää. Aariat joita nyt konsertissa laulan, ovat ehkä kaikista vaikeimpia laulamiani Strauss-sävellyksiä.”
Entä mitä itse toivoisit syntymäpäivälahjaksi? ”On upeaa päästä laulamaan näin kaunista musiikkia jälleen itselleni rakkaassa Semper-oopperassa. Laulaminen tässä konsertissa on minulle kaikkein paras syntymäpäivälahja.”
Jonas Rannila
Jonas Rannila opiskelee orkesterin- ja kuoronjohtoa Saksan Leipzigissa. Nuori musiikin sekatyömies kuvaa itseään kriittiseksi wagneriaaniksi ja bachmaanikoksi. Jonas lupaa kirjoittaa kaikesta mielenkiintoisesta näkemästään ja kuulemastaan Berliinin, Dresdenin ja Leipzigin klassisesta kolmiosta.