Hyppää pääsisältöön

Kenraalit typeryksiä ja miljoonien tapattajia?

Brittisotilaita Sommen taisteluissa
Brittisotilaita Sommen taisteluissa Kuva: wiki media commons 1. maailmansota


Iso-Britannian armeija menetti Sommen taistelussa 60 000 miestä yhdessä päivässä 1. heinäkuuta 1916. Teurastukset toistuivat lännessä ja idässä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Miksi miljoonien oli kuoltava turhan päiten? Selityksenä houkuttaa sodanjohdon kyvyttömyys ja hulluuskin.

Konekiväärien ja tykistön tappovoima yllättää Suursodan päiväkirjojen sotilaat Englannin kanaalilta Kaukasukselle saakka. Se yllätti myös aikakauden kuuluisimmat kenraalit ja uutterimmat esikunta-aivot. Tuskin kukaan heistä näki edeltä käsin Ypresin, Verdunin ja Sommen maisemaa. Ymmärrys ei laajentunut edes yritysten ja veristen erehdysten kautta. Mikä sotimisessa oli niin pirun vaikeaa?

Mikä sotimisessa oli niin pirun vaikeaa?

Pasifistisille kirjailijoille kenraalit ovat rikollisia, jotka tapattivat miljoonia nuoria miehiä enemmän tai vähemmän tarkoituksettomasti. Samoin kokivat Suursodan päiväkirjojen lesket ja orvot isänmaallisen huuman mentyä ohi. Sotapäälliköiden muistelmissa on moraalisia itsesyytöksiä hyvin vähän. Kaikissa armeijoissa heidät oli kasvatettu siihen ajatukseen, että monarkit ja ministerit päättäkööt uhrien tarkoituksesta ja merkityksestä, sotilaan työtä on sotiminen.

Ranskalaisia sotilaita Marnesssa 1. maailmansodan taisteluissa
Ranskalaisia sotilaita Marnesssa 1. maailmansodan taisteluissa Kuva: Wikimedia commons 1 maailmansota

Suurvalloilla riitti ihmisainesta, mutta eivät ne sitä tahallaan haaskanneet, olletikin kun laarin pohja alkoi vähitellen pilkottaa. Johtuivatko tolkuttomat verilöylyt härkäpäisyydestä ja ammattitaidon puutteesta? Jossain määrin johtuivat. Koska armeijat arvostivat virkaikää, harmaapartaiset ratsuväen veteraanit päätyivät kaasun, sukellusveneiden ja lentokoneiden asiantuntijoiksi. Strategia ja taktiikka eivät pysyneet aseiden valtaisan kehityksen vauhdissa.
Strategia ja taktiikka eivät pysyneet aseiden valtaisan kehityksen vauhdissa

Ensimmäisen maailmasodan kenraalien osoittelu olisi silti yksisilmäistä, eivätkä Suursodan päiväkirjojen tekijät siihen sorrukaan. Sota muuttuu aina nopeammin kuin sotataito. Taistelukentän todellisuus yllätti myös 1800-luvun sotapäälliköt. Juuri kukaan ammattilainen ei ennustanut asevelvollisuuteen perustuneita Napoleonin sotien jättiarmeijoita uusine huoltomenetelmineen tai Krimin sodan koleraepidemiaa. Toisen maailmansodan panssarikiilojen tajuamisessa eivät paljoa auttaneet kokemukset ensimmäisestä.

Kenraali Paavo Talvela sanoi, että sotasuunnitelmat ovat ”vain yleisesikuntien äärettömin mielikuvitusvoimin luomia vaihtoehtoja”. Suursotia ja pienempiäkin on lähes mahdotonta tutkia etukäteen. Ne ovat tapahtumina liian kaoottisia. Matkapuhelimien markkinoiden muutos on helppo laskutikkupähkinä verrattuna menneisiin ja tuleviin sotiin. Myöskään historioitsijat eivät ole tapattaja-kenraaleja viisaampia, ainoastaan jälkiviisaampia.

Suursodan päiväkirjat Yle Teemalla ma-to 9.-19.6. klo 21.00

Kommentit