Hyppää pääsisältöön

Pentti Saarikosken ja Tuula-Liina Variksen kahdeksan myrskyisää vuotta

Kirjailija Pentti Saarikosken ja toimittaja Tuula-Liina Variksen (o.s. Puuppo) avioliitto oli vaikea, ja sitä leimasi hyvin pitkälti Saarikosken alkoholismi. Varis sanoo olleensa heidän kahdeksan vuotta kestäneen liittonsa aikana aviomiehelleen lähinnä äiti.

Se alkoi hajusta ja kylvystä. Pentti Saarikoski oli palannut kuukauden mittaiselta matkalta Prahasta ja yöpyi Variksen kotona. Runoilija haisi niin pahalta, että Variksen täytyi ryhtyä pesemään häntä ja hänen vaatteitaan.

"Ilmeisesti sitten hän siellä kylpyammeessa huomasi, että tää on nainen, joka huolehtii hänestä, ja niin se jatku", Varis muistelee suhteen alkua Maarit Tastulan haastattelusta.

Tuo kylpyammekohtaaminen kuvasti Saarikosken ja Variksen kahdeksan vuotta kestävää avioliittoa: Varis huolehti ja hoivasi Saarikoskea, joka ei siihen itse kyennyt.

Kun heidän suhteensa sai alkunsa 1960-luvun lopulla, oli Saarikosken edellinen avioliitto päättymässä. Järjestyksessään toinen vaimo ei enää suostunut pesemään Saarikosken pyykkiä. Suoraan sanottuna Saarikoski siis tarvitsi piikaa tai äitiä, jonka roolin Varis suuressa rakkaudessaan otti.

Varis hoiti kaikki raha-asiat ja käytännönasiat kotona, jotta Saarikoski saattoi keskittyä luomistyöhön. Osittain tämä juonsi juuriaan Variksen edellisestä avioliitosta, jossa nainen oli kokenut itsensä kelvottomaksi vaimoksi. Nyt hän halusi olla hyvä vaimo.

Yhdenillan pysäkissä hän toteaa huolehtijan roolilla olleen myös tuhoisia seurauksia.

"Mä olin tehny sillä kaikella huolenpidollani hänestä niin avuttoman, että hän varmaan tunsi, että mä olin sulkenut hänet johonkin häkkiin."

Saarikosken alkoholismi oli läsnä heidän koko avioliittonsa ajan. Runoilija tuli ulos kuorestaan alkoholin alaisena, ja aluksi Variskin oli pitänyt siitä riehakkaasta Pentistä. Mutta kun hänen miehensä päivittäiset alkoholiannokset kohosivat kahden viinapullon ja niiden lisäksi lukemattomien kapakka-annoksien tasolle, alkoi Varis ikävöidä yhä enemmän ujoa ja arkaa Penttiä, joka tämä selvin päin oli.

Viimeistään toive turvallisesta elämästä tuli, kun Varis alkoi odottaa lasta. Korkki ei kuitenkaan pysynyt kiinni, eikä Saarikoski osannut olla isäkään, koska oli jäänyt henkisesti lapsen tasolle, Varis selittää. Omista pettymyksistään kertoo ohjelmassa myös Saarikosken vanhin lapsi Helena Saarikoski.

Avioliitto päättyi erittäin raskaissa merkeissä. Variksen voimat olivat niin loppu, että hän yritti itsemurhaa. Sitä yritystä hän myöhemmin kyllä häpesi. Saarikosken neljännen vaimon Mia Bernerin ilmaantuminen hänen avioliittonsa raunioille oli Varikselle kuin taivaan lahja.

Viimeisenä tekonaan Saarikosken vaimona Varis oli vielä kerran pessyt ja viikannut miehensä vaatteet.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto