Hyppää pääsisältöön

Suomi itsenäistyy

Säätytalo
Säätytalon päätykolmio: kuvanveistäjä Emil Wikströmin verauskuvallinen proinssiveistossarja. Kuva: Seppo Sarkkinen Yle. Säätytalo Kuva: Seppo Sarkkinen Yle. Suomi,Säätytalo,rakennukset

Suomi oli kasvanut itsenäisyyteen Venäjän vallan aikana. Ruotsin vallan ajalta perintönä tuli käsitys laillisuudesta vallan perustana, Venäjän ajalta organisoitu hallinto.

Tietolaatikko

  • Ensimmäinen maailmansota loppui 1918, jolloin aseet vaikenivat 11.11. klo 10.00.
  • Voittajavaltiot kokoontuivat sopimaan rauhanehdoista Pariisiin.
  • Versailles'n rauhassa Saksa tuomittiin yksin sotasyylliseksi. Tästä syystä rauhaa alettiin Saksassa kutsua "häpeärauhaksi".
  • Kansainliitto perustettiin, jotta vastaavia sotia ei syttyisi. kansainliiton säännöt sisältyvät rauhansopimukseen.
  • Ensimmäisessä maailmansodassa on arvioitu kaatuneen jopa 15 miljoonaa ihmistä. Lisäksi sodassa haavoittui ja vammautui pysyvästi lukematon joukko sotilaita.
  • Maailmansodan olosuhteet loivat hyvät edellytykset espanjantaudin leviämiselle heti sodan jälkeen.

Suomi oli saanut kehittyä valtioksi toisen valtion sisällä. Runsaan sadan yhteisen vuoden jälkeen se oli kypsä katkaisemaan siteensä Venäjään.

Itsenäisyyssenaatti

Eduskunta oli äänestänyt marraskuun 1917 lopussa porvarillisen senaatin. Sen ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin itsenäisyyden toteuttaminen. Myös Saksa oli yllyttänyt Suomea tähän, olihan sillä itsellään menossa rauhanneuvottelut Venäjän bolševikkihallituksen kanssa.

Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajaksi valittiin Pehr Evind Svinhufvud. Senaatti teki esityksen uudeksi hallitusmuodoksi 4.12.. Eduskunta hyväksyi esityksen 6.12.1917.

Itsenäistymisjulistukselle oli kuitenkin saatava Venäjän tunnustus, se oli edellytys muiden valtioiden tunnustamiselle; Suomen itsenäisyyden kansainväliselle kantavuudelle.

Venäjä tunnustaa Suomen itsenäisyyden

Svinhufvud matkusti 30.12. Pietariin hankkimaan Venäjän tunnustusta maan itsenäisyydelle. Kansankomissaarien neuvosto teki myönteisen päätöksensä 31.12. 1917.

Kun Venäjän tunnustus oli saatu, myös muut valtiot saattoivat edetä asiassa. Alkuvuodesta 1918 Suomen itsenäisyyden tunnustivat jo useat Euroopan valtiot. Yhdysvallat ja Englanti vasta myöhemmin sodan päätyttyä.

Vallankumoukset jatkuivat. Marraskuun 7. päivänä bolševikit ottivat vallan käsiinsä. Tilanne Suomessa on itsenäisyysjulistuksesta huolimatta kaikkea muuta kuin yhtenäinen.

Kuuntele radio-ohjelma itsenäisen Suomen alkutaipaleelta.

Itärintama hiljenee

Venäjä alkoi aktiivisesti etsiä ulospääsyä sodasta, sillä Lenin oli valtaan tullessaan luvannut kansalle rauhan. Lisäksi Venäjän vastavallankumoukselliset, valkoinen armeija alkoi järjestäytyä, joten kaikki voimat tarvittaisiin valtakunnan sisäisen järjestyksen ylläpitoon ja vallankumouksen voittamiseen.

Saksa tarttui tarjoukseen, sillä rauhoittunut itärintama antaisi sille mahdollisuuksia keskittää voimat länsirintamalle. Aselepo Venäjän kanssa syntyi joulukuun puolivälissä. Saksan rauhanvaltuuskunta esitti, että alueluovutuksia ja sotakorvauksia ei tarvittaisi, mutta Saksa ottaisi suojelukseensa ne alueet, jotka itse pyytäisivät sitä. Pyynnöt oli varmistettu tukemalla itsenäisyyspyrkimyksiä Suomessa, Baltiassa, Puolassa. Ukrainassa ja Kaukasiassa.

Venäjän rauhanneuvottelijat pitivät ehtoja kovina ja epäilivät, ettei Venäjä kestäsii sovittuja aluemenetyksiä. Lenin kuitenkin taivutti hallitustoverinsa suostumaan ehtoihin. Rauha solmittiin 3.3.1918.

Eurooppa sodan jälkeen

Sodassa oli romahtanut kolme suurta eurooppalaista keisarikuntaa: Itävalta-Unkari, Saksa ja Venäjä.

Venäjä ajautui sisällissotaan, mutta siitä selvittyään yhdistyi ensimmäiseksi sosialistiseksi valtioksi vuonna 1922. Venäjästä tuli nyt Neuvostoliitto.

Itävalta-Unkari hajosi useiksi itsenäisiksi valtioiksi. Tällöin myös viimeinen keisari ja Habsburg-suvun hallitsija Kaarle I joutuu luopumaan kruunustaan. Itävallasta tuli tasavalta.

Saksassa ensimmäisen maailmansodan tappio synnytti vallankumouksen. Keisari joutui luopumaan kruunustaan ja maa julistettiin tasavallaksi. Wilhelm II kuljetettiin maanpakoon Hollantiin, jossa hän eli vuoteen 1941 asti.

Uusia itsenäisiä tasavaltoja syntyi lukuisia, niiden joukossa Suomi.

P.E.Svinhufvudin ns.itsenäisyyssenaatti. Kuva: Eric Sundström, Museovirasto

Ns. itsenäisyyssenaatti. Kuva: Museovirasto.P.E.Svinhufvudin ns.itsenäisyyssenaatti. Kuva: Eric Sundström, Museovirasto
Venäläinen laivasto-osasto poistumassa Helsingistä 10.4.1918. Kuva: Hjalmar Lönnqvist/Museovirasto.

Venäläinen laivasto-osasto poistumassa Helsingistä 10.4.1918. Kuva: Hjalmar Lönnqvist/Museovirasto.Venäläinen laivasto-osasto poistumassa Helsingistä 10.4.1918. Kuva: Hjalmar Lönnqvist/Museovirasto.
Savolaisperhe kuorimassa pettua vuoden 1918 sodan jälkeisenä pula-aikana. Kuva: Museovirasto.

Savolaisperhe kuorimassa pettua vuoden 1918 sodan jälkeisenä pula-aikana. Kuva: Museovirasto.Savolaisperhe kuorimassa pettua vuoden 1918 sodan jälkeisenä pula-aikana. Kuva: Museovirasto.

Koonnut: Mirja Holste

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?