Hyppää pääsisältöön

Suuri eläinsirkus toi eksotiikkaa Olympiastadionille

Zoo-sirkus eksoottisine villieläintähtineen saapui piristämään helsinkiläisten kesää Olympiastadionin aukiolle. Suomen Filmiteollisuuden filmissä vuodelta 1957 esitellään sirkusesityksen kohokohdat.

Kameleiden, norsujonon ja papukaijaa kepin päässä tasapainottelevan hylkeen lisäksi suuren huomion sirkusesityksessä keräsivät maailman kookkaimmat kissapedot, tiikerit ja leijonat, joita kesytettiin turvahäkin takana.

Esityksessä nähtiin myös näyttävästi taiteilevia jonglöörejä, päätähuimaavia akrobaatteja trapetseillaan sekä kiinalaista sirkusta kumimaisesti venyvine käärmenaisineen. Ja mitäpä olisi sirkusesitys ilman toilailevia klovneja.

"Sirkuksen päivä on pitkä ja vaativa. Vasta kun eläimet on hoidettu ja yleisö poistunut, voivat sirkuslaiset vetäytyä omiin asuntovaunuihinsa levolle", filmissä selostetaan.

Lepoaika onkin käytettävä mahdollisimman hyvin, koska aamuvirkuimmat eläimet vaativat ensimmäisen ateriansa jo aikaisin aamulla.

Aamun jälkeen jatketaan huolto- ja harjoitustoimilla, kunnes on taas uusi ilta ja aika uuden esityksen.

Teksti: Ville Matilainen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto