Hyppää pääsisältöön

Dieselveturit olivat puuttuva linkki sähkö- ja höyryvetureiden välillä

Suomessa dieselveturit ovat rullanneet kiskoilla jo 1950-luvulta lähtien. Alkuaikoina dieselvetureita käytettiin vaihtotöihin ratapihoilla, mutta aikojen saatossa ne siirtyivät myös tavarajunien ja matkustajajunien vetoon. Suurin osa Valtionrautateiden dieselvetureista on ollut kotimaista tuotantoa.

Tietolaatikko

Ensimmäinen dieselveturi rakennettiin 1910-luvulla ja ensimmäinen kotimainen dieselveturisarja tilattiin vuonna 1955. Dieselveturien käyttöikä on kaksinkertaistunut niiden olemassaolon aikana: Dv11–sarjaa käytettiin 23 vuotta kun taas viimeisimpänä poistunutta Dv16–sarjaa käytettiin 46 vuotta.

Veturien sarjamerkinnät muuttuivat vuonna 1976, jonka vuoksi osalla vetureista on ollut elinaikanaan useampi eri sarjamerkintä. Ennen vuotta 1976 veturin merkinnässä ensimmäisenä ollut kirjain merkitsi veturin käyttötarkoitusta: H oli henkilöjunaveturi, P paikallisjunaveturi, S sekajunaveturi, T tavarajunaveturi ja V vaihtoveturi. Toinen, pieni kirjain, taas merkitsi veturin akselipainoa: k oli kevyt, v väliraskas ja r raskas. Vuoden 1976 jälkeen merkintätapa muuttui ensimmäisen kirjaimen osalta kuvaamaan veturin käyttövoimaa: D-alkuiset ovat dieselvetureita ja S-alkuiset sähkövetureita. Pienemmän kirjaimen merkitys pysyi ennallaan.

Valtionrautateillä on vuonna 2014 kaupallisessa käytössä kolme dieselveturia: Dv12, Dr14 ja Dr16. Vanhin käytössä oleva dieselveturisarja on Dv12 1960–luvulta ja uusin Dr16 1980-luvulta. Suurin osa Dr16-vetureista on yhä käytössä Pohjois-Suomessa ja Joensuussa. Suurin dieselveturisarjoista on Dv12, jota on valmistettu 192 kappaletta. Dv12-veturi on kahta muuta kevyempi yleisveturi jota käytetään niin tavara- ja matkustajajunien vedossa kuin vaihtotöissäkin. Dr14-veturisarjaa käytetään ratapihoilla vaihtotöissä ja laskumäessä.

Dv11, jota kutsutaan myös Nalleksi, oli ensimmäinen Valtionrautateiden tilaama dieselveturisarja. Veturit valmistuivat Valmetin ja Lokomon yhteistyönä vuosina 1958 ja 1959. Ensimmäiset kaksi veturia luovutettiin VR:lle Tampereella 1958. Niitä käytettiin pääasiassa vaihtotyötehtävissä ratapihoilla. Valmistuessaan veturit olivat väritykseltään kelta-tummanvihreitä, kuten filmistä voi erottaa, mutta 1960-luvulla ne maalattiin VR:n silloiseen puna-valkoväritykseen.

Huru eli Dr12 oli VR:n ensimmäinen raskas dieselveturi. Niitä valmistettiin vuosien 1959 ja 1963 välisenä aikana 42 kappaletta Valmetin ja Lokomon tehtailla. Veturi ei raskaan akselipainonsa puolesta soveltunut kaikille Suomen rataosille joten se liikennöi lähinnä Länsi-Suomessa. Hitaan kiihtyvyyden vuoksi Hurun matkustajaliikennekäyttö jäi vähäiseksi, mutta raskaiden tavarajunien vetoon ne sopivat oikein hyvin. Veturin runko oli rakennettu teräksestä ja edessä oli turvakeula joka suojasi miehistöä törmäystilanteissa. Hurut poistettiin käytöstä vuonna 1990.

Dr13-veturi oli ranskalaisen Alstomin suunnittelema dieselveturi. Sen lempinimiä olivat mm. Alstikka tai Ranskanleipä. Ensimmäiset kaksi veturia valmistettiin Ranskassa vuonna 1962. Sylvi Kekkonen kastoi toisen vetureista Wäinämöiseksi Ranskan tehtaalla.Seuraavat 52 veturia tehtiin Suomessa Valmetin ja Lokomon yhteistyönä.

Mustavalkofilmissä esitellään uutta Alstikkaa. Alkuaikoinaan veturit kärsivät monista ongelmista koska Ranskassa suunniteltu veturi ei kestänyt Suomen ilmastoa. Veturi oli kuitenkin tehokkain ja nopein VR:llä siihen aikaan ollut dieselveturi. Alstikka oli kevyempi kuin Huru, joten sitä voitiin käyttää kevyemminkin kiskotetuilla radoilla. Alstikassa oli Huruun verrattuna paljon heppoisempi keula, ja yhteentörmäysten sattuessa Alstikan kuljettaja usein menehtyi, ellei hän ehtinyt pakoon konehuoneen puolelle. Veturisarja oli käytössä Suomessa aina vuoteen 2000 asti.

Dr16 (kutsutaan myös Iso-Vaaleeksi) on Valmetin ja Transtechin vuosina 1985–1992 valmistama raskas dieselveturi. Uutisissa kerrotaan veturin edustaneen "uusinta kiskokalustoteknologiaa mikroprosessoreineen". Järjestelmään kuului ohjaustietokone joka ohjasi taajuusmuuttajia. Veturisarjaa valmistettiin 23 kappaletta.

Päälähteet:
Resiinan artikkeli veturien sarjamerkinnöistä
Tekniikan Maailman (TM 19/2005) artikkeli
Exotic Railfanin kysymyssivu dieselvetureista ja niiden historiasta

Teksti: Veera Pohjola
(Artikkelin kokoaja ja kirjoittaja on lukiolainen Ylen siisti kesäduunari)

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.