Hyppää pääsisältöön

Dieselveturit olivat puuttuva linkki sähkö- ja höyryvetureiden välillä

Suomessa dieselveturit ovat rullanneet kiskoilla jo 1950-luvulta lähtien. Alkuaikoina dieselvetureita käytettiin vaihtotöihin ratapihoilla, mutta aikojen saatossa ne siirtyivät myös tavarajunien ja matkustajajunien vetoon. Suurin osa Valtionrautateiden dieselvetureista on ollut kotimaista tuotantoa.

Tietolaatikko

Ensimmäinen dieselveturi rakennettiin 1910-luvulla ja ensimmäinen kotimainen dieselveturisarja tilattiin vuonna 1955. Dieselveturien käyttöikä on kaksinkertaistunut niiden olemassaolon aikana: Dv11–sarjaa käytettiin 23 vuotta kun taas viimeisimpänä poistunutta Dv16–sarjaa käytettiin 46 vuotta.

Veturien sarjamerkinnät muuttuivat vuonna 1976, jonka vuoksi osalla vetureista on ollut elinaikanaan useampi eri sarjamerkintä. Ennen vuotta 1976 veturin merkinnässä ensimmäisenä ollut kirjain merkitsi veturin käyttötarkoitusta: H oli henkilöjunaveturi, P paikallisjunaveturi, S sekajunaveturi, T tavarajunaveturi ja V vaihtoveturi. Toinen, pieni kirjain, taas merkitsi veturin akselipainoa: k oli kevyt, v väliraskas ja r raskas. Vuoden 1976 jälkeen merkintätapa muuttui ensimmäisen kirjaimen osalta kuvaamaan veturin käyttövoimaa: D-alkuiset ovat dieselvetureita ja S-alkuiset sähkövetureita. Pienemmän kirjaimen merkitys pysyi ennallaan.

Valtionrautateillä on vuonna 2014 kaupallisessa käytössä kolme dieselveturia: Dv12, Dr14 ja Dr16. Vanhin käytössä oleva dieselveturisarja on Dv12 1960–luvulta ja uusin Dr16 1980-luvulta. Suurin osa Dr16-vetureista on yhä käytössä Pohjois-Suomessa ja Joensuussa. Suurin dieselveturisarjoista on Dv12, jota on valmistettu 192 kappaletta. Dv12-veturi on kahta muuta kevyempi yleisveturi jota käytetään niin tavara- ja matkustajajunien vedossa kuin vaihtotöissäkin. Dr14-veturisarjaa käytetään ratapihoilla vaihtotöissä ja laskumäessä.

Dv11, jota kutsutaan myös Nalleksi, oli ensimmäinen Valtionrautateiden tilaama dieselveturisarja. Veturit valmistuivat Valmetin ja Lokomon yhteistyönä vuosina 1958 ja 1959. Ensimmäiset kaksi veturia luovutettiin VR:lle Tampereella 1958. Niitä käytettiin pääasiassa vaihtotyötehtävissä ratapihoilla. Valmistuessaan veturit olivat väritykseltään kelta-tummanvihreitä, kuten filmistä voi erottaa, mutta 1960-luvulla ne maalattiin VR:n silloiseen puna-valkoväritykseen.

Huru eli Dr12 oli VR:n ensimmäinen raskas dieselveturi. Niitä valmistettiin vuosien 1959 ja 1963 välisenä aikana 42 kappaletta Valmetin ja Lokomon tehtailla. Veturi ei raskaan akselipainonsa puolesta soveltunut kaikille Suomen rataosille joten se liikennöi lähinnä Länsi-Suomessa. Hitaan kiihtyvyyden vuoksi Hurun matkustajaliikennekäyttö jäi vähäiseksi, mutta raskaiden tavarajunien vetoon ne sopivat oikein hyvin. Veturin runko oli rakennettu teräksestä ja edessä oli turvakeula joka suojasi miehistöä törmäystilanteissa. Hurut poistettiin käytöstä vuonna 1990.

Dr13-veturi oli ranskalaisen Alstomin suunnittelema dieselveturi. Sen lempinimiä olivat mm. Alstikka tai Ranskanleipä. Ensimmäiset kaksi veturia valmistettiin Ranskassa vuonna 1962. Sylvi Kekkonen kastoi toisen vetureista Wäinämöiseksi Ranskan tehtaalla.Seuraavat 52 veturia tehtiin Suomessa Valmetin ja Lokomon yhteistyönä.

Mustavalkofilmissä esitellään uutta Alstikkaa. Alkuaikoinaan veturit kärsivät monista ongelmista koska Ranskassa suunniteltu veturi ei kestänyt Suomen ilmastoa. Veturi oli kuitenkin tehokkain ja nopein VR:llä siihen aikaan ollut dieselveturi. Alstikka oli kevyempi kuin Huru, joten sitä voitiin käyttää kevyemminkin kiskotetuilla radoilla. Alstikassa oli Huruun verrattuna paljon heppoisempi keula, ja yhteentörmäysten sattuessa Alstikan kuljettaja usein menehtyi, ellei hän ehtinyt pakoon konehuoneen puolelle. Veturisarja oli käytössä Suomessa aina vuoteen 2000 asti.

Dr16 (kutsutaan myös Iso-Vaaleeksi) on Valmetin ja Transtechin vuosina 1985–1992 valmistama raskas dieselveturi. Uutisissa kerrotaan veturin edustaneen "uusinta kiskokalustoteknologiaa mikroprosessoreineen". Järjestelmään kuului ohjaustietokone joka ohjasi taajuusmuuttajia. Veturisarjaa valmistettiin 23 kappaletta.

Päälähteet:
Resiinan artikkeli veturien sarjamerkinnöistä
Tekniikan Maailman (TM 19/2005) artikkeli
Exotic Railfanin kysymyssivu dieselvetureista ja niiden historiasta

Teksti: Veera Pohjola
(Artikkelin kokoaja ja kirjoittaja on lukiolainen Ylen siisti kesäduunari)

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.