Hyppää pääsisältöön

Kääntäjäkarhut Westerbergistä Malliseen

Tanssiva karhu -palkinnon logo
tanssiva karhu Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle tanssiva karhu

Kääntäjäkarhut nostavat esiin pieniä kielialueita ja marginaaleja, mutta joukkoon mahtuu myös nobelisteja.

Kääntäjä Caj Westerberg
Kääntäjä Caj Westerberg. Kääntäjä Caj Westerberg Kuva: Yle kääntäjäkarhu

Kääntäjäkarhu-palkinnon saajat:

1994 Kääntäjäkarhu annettiin Caj Westerbergille , Tua Forsströmin Lumileopardit – Puistot ja Gunnar Ekelöfin Díwán-trilogian suomennoksista. Westerberg on aiemminkin antanut suomenkielisen äänen Tua Forsströmille ja nyt hänet palkittiin myös eläytymisestä Gunnar Ekelöfin Trilogian maailmaan

Kirjailija Jyrki Vainonen
Kirjailija Jyrki Vainonen Kirjailija Jyrki Vainonen Kuva: Yle/Mika Kanerva jyrki vainonen

1996 palkittiin Jyrki Vainonen Seamus Heaneyn Ojanpiennarten kuningas -kokoelman suomennoksesta, jossa Heaneyn Pohjois-Irlanti puhkeaa läheltä koetuksi suomenkieliseksi runoudeksi.

Kirjailija Pertti Nieminen
Kirjailija Pertti Nieminen Kirjailija Pertti Nieminen Kuva: Timo Kirves/ Otava pertti nieminen

Pertti Nieminen sai Kääntäjäkarhun 1997 teoksen Kuin lennossa, kuin siivillä – Runoja Laulujen kirjasta Shih chingista suomennoksesta

Kääntäjä Liisa Ryömä
Kääntäjä Liisa Ryömä Kääntäjä Liisa Ryömä Kuva: Yle kirjailijapalkinto

1998 palkinnon sai Liisa Ryömä Carl Michael Bellmanin Lauluja lasin läpi suomennoksesta. Laulurunoissa soi tunnistettava poljento, kuvasto on riemunkirjava ja sointi milloin riehakas, milloin surumielinen. Niin kuin Bellman itse.

Kääntäjä Hannu Launonen
Kääntäjä Hannu Launonen Kääntäjä Hannu Launonen Kuva: Yle kirjallisuuspalkinto

Hannu Launonen palkittiin unkarilaisen Attila Józsefin teoksen Läpinäkyvä leijona suomennoksesta 1998. Attila Jozsefin kansanlaulua ja modernia runotekniikkaa limittävä runous on osa unkarilaista identiteettiä ja tulee nyt suomalaisenkin lukijakunnan tutuksi.

Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi
Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi Kuva: Yle lars ja mats huldén

2000 palkittiin Lars ja Mats Huldénin urakka, Kalevalan ruotsinnos. Huldenien yhteistyö on tuottanut kauniin lopputuloksen eikä ihmekään, ovathan taitajat asialla ja Kalevalan runorytmi on tallella.

Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan.
Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma käännöskarhu

2001 Kääntäjäkarhun sai Pentti Saaritsa Fernando Pessoan En minä aina ole sama suomennoksesta. Teos sisältää aikaisemmin ilmestyneen Hetkien vaellus -valikoiman runot ja niiden lisäksi uusia runoja. Mestari Saaritsa tulkitsee Pessoaa rikkaasti ja hiuksenhienosti kaikin sävyin.

Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki.
Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kuva: Heini Lehväslaiho/Teos arto kivimäki

2002 palkittiin Arto Kivimäki ja Sampo Vesterinen antiikin rakkausrunokokoelman Rakkaus ei koskaan lepää suomennoksesta:
”Se on rakkautta/jos hullaantuu ja on kuin pistoksissa/kun näkee jonkun ruman.
/Silloin palaa tosi liekki.”

2003 Kai Nieminen palkittiin Anselm Hollon teoksen Corvus suomennoksesta, joka tutustuttaa suomalaislukijan kosmopoliittimme angloamerikkalais-saarikoskelaiseen kirjalliseen maailmaan.

Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla.
Kirjailija Marja-Leena Mikkola Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma marja-leena mikkola. kirjailija

2004 Kääntäjäkarhun sai Marja-Leena Mikkola Boris Pasternakin teoksen Sisareni, elämä suomennoksesta. Pasternakin omin sanoin ”kääntäjän tulee olla ennen kaikkea kääntämänsä teoksen uutta luova lukija”. Marja-Leena Mikkola on onnistunut yhdistämään Pasternakin merkitysten tiiviyden nykykielisesti soljuvaan lauserakenteeseen. Suomennos tekee oikeutta sekä alkukielisen tekstin moderniudelle että sen mitallisuudelle.

Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde
Kirjailija, kääntäjä Kristiina Lähde Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde Kuva: Stefan Bremer/ Teos kristiina lähde

Kristiina Lähde sai kääntäjäpalkinnon 2005 Catharina Gripenbergin tuotantoa sisältävän Sinä siellä kaukana näytät tutulta -valikoiman suomennoksesta. Suomentaja on tavoittanut Gripenbergin lapsuuden lumotun maiseman hulvattoman tunnekoodiston elävästi, hyppy Ihmemaan Liisan aikakoneeseen on huima.

2006 kääntäjäpalkinto luovutettiin Jussi Rostille Zbigniew Herbertin Kyynelten teknologiasta -valikoiman suomennoksesta. Rosti nimittää esipuheessaan Herbertin runoja eettiseksi nykyrunoudeksi. Hän löytää runoista pyrkimyksen yleispätevään arvojärjestelmään sellaiseen, joka ei ole riippuvainen kulttuurin tai ajan arvostuksista.

Kääntäjä Juhani Lindholm.
Kääntäjä Juhani Lindholm. Kääntäjä Juhani Lindholm. Kuva: Yle juhani lindholm

2007 palkittiin Juhani Lindholm Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinoiden suomennoksesta. Nyt on kansallisrunoelma päivitetty. Nykylukijaa suoraan puhuttelevan suomennoksen siekailematon sanonta palvelee Runebergin eeposta ennennäkemättömällä tavalla.

Runoilija Jyrki Kiiskinen
Kirjailija, kääntäjä Jyrki Kiiskinen Runoilija Jyrki Kiiskinen Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen jyrki kiiskinen

2008 Kääntäjäkarhu annettiin Jyrki Kiiskiselle Göran Sonnevin Valtameri/Oceanen suomennoksesta. Sonnevin meri on rannaton ja aava niin ajallisesti, maantieteellisesti kuin rytmisestikin. Sonnevin vaativa poetiikka elää ja hengittää Jyrki Kiiskisen läsnä olevassa suomennoksessa.

Caj Westerberg sai toistamiseen Käännöskarhun 2012, nyt Tomas Tranströmerin runojen suomennoksista. Palkintolautakunta halusi poikkeuksellisesti antaa tunnustuksen mittavasta suomentajantyöstä, joka on keskittynyt tärkeän runoilijan koko tuotantoon. Nobelistin tuotanto on pääosin ollut suomenkielisen lukijakunnan ulottuvilla varhaisista kokoelmista lähtien.

Kääntäjä Jukka Mallinen
Kääntäjä Jukka Mallinen Kääntäjä Jukka Mallinen Kuva: Yle/Raili Tuikka jukka mallinen

2013 palkittiin Jukka Mallinen Uladzimir Njakljajeun kokoelmasta Punainen auringonlasku ja Sergei Zavjalovin teoksesta Joulupaasto. Jukka Mallisen suomentajatyö ulottuu kääntämistä laajemmalle. Se sisältää myös monta kertomusta monesta runoilijasta, runoilijoista, joiden kohtaloissa suomentaja on itsekin elänyt mukana. Elämä ja runous, politiikka ja poetiikka ovat yhtä.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

  • Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

    Tanssiva karhu -ehdokas

    Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

  • Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja

    Teos on Tanssiva karhu -ehdokas

    Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa. Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta.

  • Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

    Kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta

    Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S.

  • Ylen Tanssiva karhu -palkinto Anja Erämajalle, Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle

    Palkitut:Ehkä liioittelen vähän ja Korallia ja suolakiteitä

    Yleisradion vuoden 2016 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Anja Erämajalle kokoelmasta Ehkä liioittelen vähän. Kääntäjäkarhun sai Katriina Ranne afrikkalaisen runouden antologiasta Korallia ja suolakiteitä. Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana kriitikko Aleksis Salusjärvi

  • Tanssivan karhun voittanut Anja Erämaja: Tärkeintä on kosketus

    Rakkauspuhetta ei ole maailmassa liikaa

    Anja Erämajan Tanssivalla karhulla palkittu runokokoelma Ehkä liioittelen vähän pureutuu rakkauspuheeseen ja siihen, miten rakkauden ilmaisemisesta ja tunnustamisesta voi syntyä koomisiakin tilanteita. Vaikka Erämaja ottaa etäisyyttä kliseisimpään rakkauden kieleen, hän ei katso, että rakkauspuhetta olisi maailmassa liikaa. - Tokkopa sitä rakkauspuh

  • Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

    Palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta

    Vuoden 2016 Tanssiva karhu –palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta. Ehdolla ovat Kristian Blombergin Valokaaria, Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän, Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Saila Susiluodon Ariadne, Virpi Vairisen Kuten avata äkisti sekä Gösta Ågrenin Dikter utan land.

  • Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle

    Runoteos Tekniikan maailmat voitti

    Eino Santasen Tekniikan maailmat (Teos) on erittäin omaperäinen, samalla hieno kunnianosoitus traditiolle, historialliselle ja sotien jälkeiselle avantgardelle. Se on tyylillisesti rohkea, nykyrunoutemme kärjessä aivan ainutlaatuinen. Tekniikan maailmat -teos on aidosti uutta luova.

  • Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille

    Gunnar Björlingin teoksen Solgrönt käännöksestä

    Gunnar Björling on arvostetuimpia suomenruotsalaisia modernistirunoilijoita. Solgrönt, nyt suomennettu Auringonvihreä (Poesia), on Björlingin neljäs kirja, hän julkaisi sen omakustanteena vuonna 1933.

  • Runous on henkilökohtaista painovoimaa

    Kajaanissa runous kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi.

    Kirkosta kapakkaan ja aamusta yöhön. Runous koskettaa Kajaanissa kaikkea, se on kuin luonnonvoima joka vallitsee kaikkialla. Suomessa julkaistaan noin sata runokirjaa vuodessa. Kajaanissa se kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi, joka paikoin syrjäyttää, paikoin syventää kielellistä maailmaamme. Runouden alkuaine, sanat, muodostaa sen todellisuuden, jossa elämme.

  • Totuus, esiintyminen ja eurosetelit

    Eino Santala voitti Tanssivan karhun runopalkinnon

    Tanssivan karhu- runopalkinto jaettiin Kajaanin runoviikkojen avajaisissa juhlallisesti. Eino Santanen palkittiin monipuolisesta Tekniikan maailmat -teoksestaan. - Kirjallisuus koettiin kansallisen kulttuurin selkärankana Kekkosen aikana, kertoi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen.

  • Nerudan ja Björlingin jalanjäljet johtavat Kajaaniin

    Maailmankirjallisuus muuttuu Kainuussa henkilökohtaiseksi.

    Suven runoilija Pentti Saaritsa tunsi Pablo Nerudan ja käänsi hänen runojaan. Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz käänsivät Gunnar Björlingin keskustelemalla. Kajaanissa kaikki tuntuu liittyvän yhteen. Ainakin sellaisen kuvan saa, kun kuuntelee Suven runoilija Pentti Saaritsaa.

  • Kaikki tahtoo runoo

    Runous hitsaa yhteen monenlaisia ihmisiä

    Ylepomo Ville Vilen oli mukana palkitsemassa Ylen runopalkinnon voittajaa v. 2012 ,Tanssivan karhun sai tuolloin Henriikka Tavi: ”Te runoilijat ette tarvitse Yleä mutta Yle tarvitsee teitä .” Kätkin nuo päällikkötason sanat syvälle syömmeeni. Eihän me pärjätä ilman teitä, runoilijat, runot ja runous! Runous hitsaa yhteen monenlaisia ihmisiä.

  • Ennätyksellisen runsas runovuosi

    Runovuoden yhteenvetoa

    Millainen on ollut runovuosi? Runokirjoja on julkaistu ennennäkemättömän paljon, raadin arvioitavana on ollut pitkälti yli sata kokoelmaa. Kokoelmien suosituin teema tänä vuonna olivat elämän eri vaiheet, lopulta kuolema.

  • Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

    Runopalkinnon jakaminen herättää aina porua

    Runouden hyvät, pahat ja rumat on äkkiä lueteltu. Sama koskee palkintoraateja ja palkitsijoita, Ylen runopalkintoakin. Tanssiva karhu on hyvä esimerkki siitä, millaista porua hyvääkin tarkoittavan hankkeen ympärillä pidetään. Parhaan runoteoksen, parhaan runoilijan ja parhaan palkintoperusteenkin pystyy moni nimeämään jo lonkalta. Huonoimman myös.

  • Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

    Tanssiva karhu –runopalkintoa tavoittelee 6 teosta

    Vuoden 2015 Tanssiva karhu -runoteoksen palkintoa tavoittelee kuusi ehdokasta. Ehdolla ovat Janette Hannukaisen Lennä vahingossa, Olli Heikkosen Teoria kaikkein pienimmistä, Kristiina Lähteen Kuinka voisit minulta puuttua, Aki Salmelan Jokeri, Eino Santasen Tekniikan maailmat ja Ville Vanhalan Konepeltivirta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.