Hyppää pääsisältöön

Kääntäjäkarhut Westerbergistä Malliseen

Tanssiva karhu -palkinnon logo
tanssiva karhu Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle Tanssiva karhu,palkinto,kirjallisuus,runous,sanataide,logo

Kääntäjäkarhut nostavat esiin pieniä kielialueita ja marginaaleja, mutta joukkoon mahtuu myös nobelisteja.

Kääntäjä Caj Westerberg
Kääntäjä Caj Westerberg. Kääntäjä Caj Westerberg Kuva: Yle kääntäjäkarhu

Kääntäjäkarhu-palkinnon saajat:

1994 Kääntäjäkarhu annettiin Caj Westerbergille , Tua Forsströmin Lumileopardit – Puistot ja Gunnar Ekelöfin Díwán-trilogian suomennoksista. Westerberg on aiemminkin antanut suomenkielisen äänen Tua Forsströmille ja nyt hänet palkittiin myös eläytymisestä Gunnar Ekelöfin Trilogian maailmaan

Kirjailija Jyrki Vainonen
Kirjailija Jyrki Vainonen Kirjailija Jyrki Vainonen Kuva: Yle/Mika Kanerva jyrki vainonen

1996 palkittiin Jyrki Vainonen Seamus Heaneyn Ojanpiennarten kuningas -kokoelman suomennoksesta, jossa Heaneyn Pohjois-Irlanti puhkeaa läheltä koetuksi suomenkieliseksi runoudeksi.

Kirjailija Pertti Nieminen
Kirjailija Pertti Nieminen Kirjailija Pertti Nieminen Kuva: Timo Kirves/ Otava pertti nieminen

Pertti Nieminen sai Kääntäjäkarhun 1997 teoksen Kuin lennossa, kuin siivillä – Runoja Laulujen kirjasta Shih chingista suomennoksesta

Kääntäjä Liisa Ryömä
Kääntäjä Liisa Ryömä Kääntäjä Liisa Ryömä Kuva: Yle kirjailijapalkinto

1998 palkinnon sai Liisa Ryömä Carl Michael Bellmanin Lauluja lasin läpi suomennoksesta. Laulurunoissa soi tunnistettava poljento, kuvasto on riemunkirjava ja sointi milloin riehakas, milloin surumielinen. Niin kuin Bellman itse.

Kääntäjä Hannu Launonen
Kääntäjä Hannu Launonen Kääntäjä Hannu Launonen Kuva: Yle kirjallisuuspalkinto

Hannu Launonen palkittiin unkarilaisen Attila Józsefin teoksen Läpinäkyvä leijona suomennoksesta 1998. Attila Jozsefin kansanlaulua ja modernia runotekniikkaa limittävä runous on osa unkarilaista identiteettiä ja tulee nyt suomalaisenkin lukijakunnan tutuksi.

Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi
Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi Kuva: Yle lars ja mats huldén

2000 palkittiin Lars ja Mats Huldénin urakka, Kalevalan ruotsinnos. Huldenien yhteistyö on tuottanut kauniin lopputuloksen eikä ihmekään, ovathan taitajat asialla ja Kalevalan runorytmi on tallella.

Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan.
Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma käännöskarhu

2001 Kääntäjäkarhun sai Pentti Saaritsa Fernando Pessoan En minä aina ole sama suomennoksesta. Teos sisältää aikaisemmin ilmestyneen Hetkien vaellus -valikoiman runot ja niiden lisäksi uusia runoja. Mestari Saaritsa tulkitsee Pessoaa rikkaasti ja hiuksenhienosti kaikin sävyin.

Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki.
Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kuva: Heini Lehväslaiho/Teos arto kivimäki

2002 palkittiin Arto Kivimäki ja Sampo Vesterinen antiikin rakkausrunokokoelman Rakkaus ei koskaan lepää suomennoksesta:
”Se on rakkautta/jos hullaantuu ja on kuin pistoksissa/kun näkee jonkun ruman.
/Silloin palaa tosi liekki.”

2003 Kai Nieminen palkittiin Anselm Hollon teoksen Corvus suomennoksesta, joka tutustuttaa suomalaislukijan kosmopoliittimme angloamerikkalais-saarikoskelaiseen kirjalliseen maailmaan.

Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla.
Kirjailija Marja-Leena Mikkola Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma marja-leena mikkola. kirjailija

2004 Kääntäjäkarhun sai Marja-Leena Mikkola Boris Pasternakin teoksen Sisareni, elämä suomennoksesta. Pasternakin omin sanoin ”kääntäjän tulee olla ennen kaikkea kääntämänsä teoksen uutta luova lukija”. Marja-Leena Mikkola on onnistunut yhdistämään Pasternakin merkitysten tiiviyden nykykielisesti soljuvaan lauserakenteeseen. Suomennos tekee oikeutta sekä alkukielisen tekstin moderniudelle että sen mitallisuudelle.

Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde
Kirjailija, kääntäjä Kristiina Lähde Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde Kuva: Stefan Bremer/ Teos kristiina lähde

Kristiina Lähde sai kääntäjäpalkinnon 2005 Catharina Gripenbergin tuotantoa sisältävän Sinä siellä kaukana näytät tutulta -valikoiman suomennoksesta. Suomentaja on tavoittanut Gripenbergin lapsuuden lumotun maiseman hulvattoman tunnekoodiston elävästi, hyppy Ihmemaan Liisan aikakoneeseen on huima.

2006 kääntäjäpalkinto luovutettiin Jussi Rostille Zbigniew Herbertin Kyynelten teknologiasta -valikoiman suomennoksesta. Rosti nimittää esipuheessaan Herbertin runoja eettiseksi nykyrunoudeksi. Hän löytää runoista pyrkimyksen yleispätevään arvojärjestelmään sellaiseen, joka ei ole riippuvainen kulttuurin tai ajan arvostuksista.

Kääntäjä Juhani Lindholm.
Kääntäjä Juhani Lindholm. Kääntäjä Juhani Lindholm. Kuva: Yle juhani lindholm

2007 palkittiin Juhani Lindholm Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinoiden suomennoksesta. Nyt on kansallisrunoelma päivitetty. Nykylukijaa suoraan puhuttelevan suomennoksen siekailematon sanonta palvelee Runebergin eeposta ennennäkemättömällä tavalla.

Runoilija Jyrki Kiiskinen
Kirjailija, kääntäjä Jyrki Kiiskinen Runoilija Jyrki Kiiskinen Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen jyrki kiiskinen

2008 Kääntäjäkarhu annettiin Jyrki Kiiskiselle Göran Sonnevin Valtameri/Oceanen suomennoksesta. Sonnevin meri on rannaton ja aava niin ajallisesti, maantieteellisesti kuin rytmisestikin. Sonnevin vaativa poetiikka elää ja hengittää Jyrki Kiiskisen läsnä olevassa suomennoksessa.

Caj Westerberg sai toistamiseen Käännöskarhun 2012, nyt Tomas Tranströmerin runojen suomennoksista. Palkintolautakunta halusi poikkeuksellisesti antaa tunnustuksen mittavasta suomentajantyöstä, joka on keskittynyt tärkeän runoilijan koko tuotantoon. Nobelistin tuotanto on pääosin ollut suomenkielisen lukijakunnan ulottuvilla varhaisista kokoelmista lähtien.

Kääntäjä Jukka Mallinen
Kääntäjä Jukka Mallinen Kääntäjä Jukka Mallinen Kuva: Yle/Raili Tuikka jukka mallinen

2013 palkittiin Jukka Mallinen Uladzimir Njakljajeun kokoelmasta Punainen auringonlasku ja Sergei Zavjalovin teoksesta Joulupaasto. Jukka Mallisen suomentajatyö ulottuu kääntämistä laajemmalle. Se sisältää myös monta kertomusta monesta runoilijasta, runoilijoista, joiden kohtaloissa suomentaja on itsekin elänyt mukana. Elämä ja runous, politiikka ja poetiikka ovat yhtä.

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.