Hyppää pääsisältöön

Kääntäjäkarhut Westerbergistä Malliseen

Tanssiva karhu -palkinnon logo
tanssiva karhu Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle Tanssiva karhu,palkinto,kirjallisuus,runous,sanataide,logo

Kääntäjäkarhut nostavat esiin pieniä kielialueita ja marginaaleja, mutta joukkoon mahtuu myös nobelisteja.

Kääntäjä Caj Westerberg
Kääntäjä Caj Westerberg. Kääntäjä Caj Westerberg Kuva: Yle kääntäjäkarhu

Kääntäjäkarhu-palkinnon saajat:

1994 Kääntäjäkarhu annettiin Caj Westerbergille , Tua Forsströmin Lumileopardit – Puistot ja Gunnar Ekelöfin Díwán-trilogian suomennoksista. Westerberg on aiemminkin antanut suomenkielisen äänen Tua Forsströmille ja nyt hänet palkittiin myös eläytymisestä Gunnar Ekelöfin Trilogian maailmaan

Kirjailija Jyrki Vainonen
Kirjailija Jyrki Vainonen Kirjailija Jyrki Vainonen Kuva: Yle/Mika Kanerva jyrki vainonen

1996 palkittiin Jyrki Vainonen Seamus Heaneyn Ojanpiennarten kuningas -kokoelman suomennoksesta, jossa Heaneyn Pohjois-Irlanti puhkeaa läheltä koetuksi suomenkieliseksi runoudeksi.

Kirjailija Pertti Nieminen
Kirjailija Pertti Nieminen Kirjailija Pertti Nieminen Kuva: Timo Kirves/ Otava pertti nieminen

Pertti Nieminen sai Kääntäjäkarhun 1997 teoksen Kuin lennossa, kuin siivillä – Runoja Laulujen kirjasta Shih chingista suomennoksesta

Kääntäjä Liisa Ryömä
Kääntäjä Liisa Ryömä Kääntäjä Liisa Ryömä Kuva: Yle kirjailijapalkinto

1998 palkinnon sai Liisa Ryömä Carl Michael Bellmanin Lauluja lasin läpi suomennoksesta. Laulurunoissa soi tunnistettava poljento, kuvasto on riemunkirjava ja sointi milloin riehakas, milloin surumielinen. Niin kuin Bellman itse.

Kääntäjä Hannu Launonen
Kääntäjä Hannu Launonen Kääntäjä Hannu Launonen Kuva: Yle kirjallisuuspalkinto

Hannu Launonen palkittiin unkarilaisen Attila Józsefin teoksen Läpinäkyvä leijona suomennoksesta 1998. Attila Jozsefin kansanlaulua ja modernia runotekniikkaa limittävä runous on osa unkarilaista identiteettiä ja tulee nyt suomalaisenkin lukijakunnan tutuksi.

Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi
Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi Kuva: Yle lars ja mats huldén

2000 palkittiin Lars ja Mats Huldénin urakka, Kalevalan ruotsinnos. Huldenien yhteistyö on tuottanut kauniin lopputuloksen eikä ihmekään, ovathan taitajat asialla ja Kalevalan runorytmi on tallella.

Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan.
Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma käännöskarhu

2001 Kääntäjäkarhun sai Pentti Saaritsa Fernando Pessoan En minä aina ole sama suomennoksesta. Teos sisältää aikaisemmin ilmestyneen Hetkien vaellus -valikoiman runot ja niiden lisäksi uusia runoja. Mestari Saaritsa tulkitsee Pessoaa rikkaasti ja hiuksenhienosti kaikin sävyin.

Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki.
Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kuva: Heini Lehväslaiho/Teos arto kivimäki

2002 palkittiin Arto Kivimäki ja Sampo Vesterinen antiikin rakkausrunokokoelman Rakkaus ei koskaan lepää suomennoksesta:
”Se on rakkautta/jos hullaantuu ja on kuin pistoksissa/kun näkee jonkun ruman.
/Silloin palaa tosi liekki.”

2003 Kai Nieminen palkittiin Anselm Hollon teoksen Corvus suomennoksesta, joka tutustuttaa suomalaislukijan kosmopoliittimme angloamerikkalais-saarikoskelaiseen kirjalliseen maailmaan.

Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla.
Kirjailija Marja-Leena Mikkola Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma marja-leena mikkola. kirjailija

2004 Kääntäjäkarhun sai Marja-Leena Mikkola Boris Pasternakin teoksen Sisareni, elämä suomennoksesta. Pasternakin omin sanoin ”kääntäjän tulee olla ennen kaikkea kääntämänsä teoksen uutta luova lukija”. Marja-Leena Mikkola on onnistunut yhdistämään Pasternakin merkitysten tiiviyden nykykielisesti soljuvaan lauserakenteeseen. Suomennos tekee oikeutta sekä alkukielisen tekstin moderniudelle että sen mitallisuudelle.

Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde
Kirjailija, kääntäjä Kristiina Lähde Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde Kuva: Stefan Bremer/ Teos kristiina lähde

Kristiina Lähde sai kääntäjäpalkinnon 2005 Catharina Gripenbergin tuotantoa sisältävän Sinä siellä kaukana näytät tutulta -valikoiman suomennoksesta. Suomentaja on tavoittanut Gripenbergin lapsuuden lumotun maiseman hulvattoman tunnekoodiston elävästi, hyppy Ihmemaan Liisan aikakoneeseen on huima.

2006 kääntäjäpalkinto luovutettiin Jussi Rostille Zbigniew Herbertin Kyynelten teknologiasta -valikoiman suomennoksesta. Rosti nimittää esipuheessaan Herbertin runoja eettiseksi nykyrunoudeksi. Hän löytää runoista pyrkimyksen yleispätevään arvojärjestelmään sellaiseen, joka ei ole riippuvainen kulttuurin tai ajan arvostuksista.

Kääntäjä Juhani Lindholm.
Kääntäjä Juhani Lindholm. Kääntäjä Juhani Lindholm. Kuva: Yle juhani lindholm

2007 palkittiin Juhani Lindholm Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinoiden suomennoksesta. Nyt on kansallisrunoelma päivitetty. Nykylukijaa suoraan puhuttelevan suomennoksen siekailematon sanonta palvelee Runebergin eeposta ennennäkemättömällä tavalla.

Runoilija Jyrki Kiiskinen
Kirjailija, kääntäjä Jyrki Kiiskinen Runoilija Jyrki Kiiskinen Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen jyrki kiiskinen

2008 Kääntäjäkarhu annettiin Jyrki Kiiskiselle Göran Sonnevin Valtameri/Oceanen suomennoksesta. Sonnevin meri on rannaton ja aava niin ajallisesti, maantieteellisesti kuin rytmisestikin. Sonnevin vaativa poetiikka elää ja hengittää Jyrki Kiiskisen läsnä olevassa suomennoksessa.

Caj Westerberg sai toistamiseen Käännöskarhun 2012, nyt Tomas Tranströmerin runojen suomennoksista. Palkintolautakunta halusi poikkeuksellisesti antaa tunnustuksen mittavasta suomentajantyöstä, joka on keskittynyt tärkeän runoilijan koko tuotantoon. Nobelistin tuotanto on pääosin ollut suomenkielisen lukijakunnan ulottuvilla varhaisista kokoelmista lähtien.

Kääntäjä Jukka Mallinen
Kääntäjä Jukka Mallinen Kääntäjä Jukka Mallinen Kuva: Yle/Raili Tuikka jukka mallinen

2013 palkittiin Jukka Mallinen Uladzimir Njakljajeun kokoelmasta Punainen auringonlasku ja Sergei Zavjalovin teoksesta Joulupaasto. Jukka Mallisen suomentajatyö ulottuu kääntämistä laajemmalle. Se sisältää myös monta kertomusta monesta runoilijasta, runoilijoista, joiden kohtaloissa suomentaja on itsekin elänyt mukana. Elämä ja runous, politiikka ja poetiikka ovat yhtä.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri