Hyppää pääsisältöön

Kääntäjäkarhut Westerbergistä Malliseen

Tanssiva karhu -palkinnon logo
tanssiva karhu Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle tanssiva karhu

Kääntäjäkarhut nostavat esiin pieniä kielialueita ja marginaaleja, mutta joukkoon mahtuu myös nobelisteja.

Kääntäjä Caj Westerberg
Kääntäjä Caj Westerberg. Kääntäjä Caj Westerberg Kuva: Yle kääntäjäkarhu

Kääntäjäkarhu-palkinnon saajat:

1994 Kääntäjäkarhu annettiin Caj Westerbergille , Tua Forsströmin Lumileopardit – Puistot ja Gunnar Ekelöfin Díwán-trilogian suomennoksista. Westerberg on aiemminkin antanut suomenkielisen äänen Tua Forsströmille ja nyt hänet palkittiin myös eläytymisestä Gunnar Ekelöfin Trilogian maailmaan

Kirjailija Jyrki Vainonen
Kirjailija Jyrki Vainonen Kirjailija Jyrki Vainonen Kuva: Yle/Mika Kanerva jyrki vainonen

1996 palkittiin Jyrki Vainonen Seamus Heaneyn Ojanpiennarten kuningas -kokoelman suomennoksesta, jossa Heaneyn Pohjois-Irlanti puhkeaa läheltä koetuksi suomenkieliseksi runoudeksi.

Kirjailija Pertti Nieminen
Kirjailija Pertti Nieminen Kirjailija Pertti Nieminen Kuva: Timo Kirves/ Otava pertti nieminen

Pertti Nieminen sai Kääntäjäkarhun 1997 teoksen Kuin lennossa, kuin siivillä – Runoja Laulujen kirjasta Shih chingista suomennoksesta

Kääntäjä Liisa Ryömä
Kääntäjä Liisa Ryömä Kääntäjä Liisa Ryömä Kuva: Yle kirjailijapalkinto

1998 palkinnon sai Liisa Ryömä Carl Michael Bellmanin Lauluja lasin läpi suomennoksesta. Laulurunoissa soi tunnistettava poljento, kuvasto on riemunkirjava ja sointi milloin riehakas, milloin surumielinen. Niin kuin Bellman itse.

Kääntäjä Hannu Launonen
Kääntäjä Hannu Launonen Kääntäjä Hannu Launonen Kuva: Yle kirjallisuuspalkinto

Hannu Launonen palkittiin unkarilaisen Attila Józsefin teoksen Läpinäkyvä leijona suomennoksesta 1998. Attila Jozsefin kansanlaulua ja modernia runotekniikkaa limittävä runous on osa unkarilaista identiteettiä ja tulee nyt suomalaisenkin lukijakunnan tutuksi.

Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi
Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi Kuva: Yle lars ja mats huldén

2000 palkittiin Lars ja Mats Huldénin urakka, Kalevalan ruotsinnos. Huldenien yhteistyö on tuottanut kauniin lopputuloksen eikä ihmekään, ovathan taitajat asialla ja Kalevalan runorytmi on tallella.

Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan.
Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma käännöskarhu

2001 Kääntäjäkarhun sai Pentti Saaritsa Fernando Pessoan En minä aina ole sama suomennoksesta. Teos sisältää aikaisemmin ilmestyneen Hetkien vaellus -valikoiman runot ja niiden lisäksi uusia runoja. Mestari Saaritsa tulkitsee Pessoaa rikkaasti ja hiuksenhienosti kaikin sävyin.

Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki.
Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kuva: Heini Lehväslaiho/Teos arto kivimäki

2002 palkittiin Arto Kivimäki ja Sampo Vesterinen antiikin rakkausrunokokoelman Rakkaus ei koskaan lepää suomennoksesta:
”Se on rakkautta/jos hullaantuu ja on kuin pistoksissa/kun näkee jonkun ruman.
/Silloin palaa tosi liekki.”

2003 Kai Nieminen palkittiin Anselm Hollon teoksen Corvus suomennoksesta, joka tutustuttaa suomalaislukijan kosmopoliittimme angloamerikkalais-saarikoskelaiseen kirjalliseen maailmaan.

Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla.
Kirjailija Marja-Leena Mikkola Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma marja-leena mikkola. kirjailija

2004 Kääntäjäkarhun sai Marja-Leena Mikkola Boris Pasternakin teoksen Sisareni, elämä suomennoksesta. Pasternakin omin sanoin ”kääntäjän tulee olla ennen kaikkea kääntämänsä teoksen uutta luova lukija”. Marja-Leena Mikkola on onnistunut yhdistämään Pasternakin merkitysten tiiviyden nykykielisesti soljuvaan lauserakenteeseen. Suomennos tekee oikeutta sekä alkukielisen tekstin moderniudelle että sen mitallisuudelle.

Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde
Kirjailija, kääntäjä Kristiina Lähde Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde Kuva: Stefan Bremer/ Teos kristiina lähde

Kristiina Lähde sai kääntäjäpalkinnon 2005 Catharina Gripenbergin tuotantoa sisältävän Sinä siellä kaukana näytät tutulta -valikoiman suomennoksesta. Suomentaja on tavoittanut Gripenbergin lapsuuden lumotun maiseman hulvattoman tunnekoodiston elävästi, hyppy Ihmemaan Liisan aikakoneeseen on huima.

2006 kääntäjäpalkinto luovutettiin Jussi Rostille Zbigniew Herbertin Kyynelten teknologiasta -valikoiman suomennoksesta. Rosti nimittää esipuheessaan Herbertin runoja eettiseksi nykyrunoudeksi. Hän löytää runoista pyrkimyksen yleispätevään arvojärjestelmään sellaiseen, joka ei ole riippuvainen kulttuurin tai ajan arvostuksista.

Kääntäjä Juhani Lindholm.
Kääntäjä Juhani Lindholm. Kääntäjä Juhani Lindholm. Kuva: Yle juhani lindholm

2007 palkittiin Juhani Lindholm Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinoiden suomennoksesta. Nyt on kansallisrunoelma päivitetty. Nykylukijaa suoraan puhuttelevan suomennoksen siekailematon sanonta palvelee Runebergin eeposta ennennäkemättömällä tavalla.

Runoilija Jyrki Kiiskinen
Kirjailija, kääntäjä Jyrki Kiiskinen Runoilija Jyrki Kiiskinen Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen jyrki kiiskinen

2008 Kääntäjäkarhu annettiin Jyrki Kiiskiselle Göran Sonnevin Valtameri/Oceanen suomennoksesta. Sonnevin meri on rannaton ja aava niin ajallisesti, maantieteellisesti kuin rytmisestikin. Sonnevin vaativa poetiikka elää ja hengittää Jyrki Kiiskisen läsnä olevassa suomennoksessa.

Caj Westerberg sai toistamiseen Käännöskarhun 2012, nyt Tomas Tranströmerin runojen suomennoksista. Palkintolautakunta halusi poikkeuksellisesti antaa tunnustuksen mittavasta suomentajantyöstä, joka on keskittynyt tärkeän runoilijan koko tuotantoon. Nobelistin tuotanto on pääosin ollut suomenkielisen lukijakunnan ulottuvilla varhaisista kokoelmista lähtien.

Kääntäjä Jukka Mallinen
Kääntäjä Jukka Mallinen Kääntäjä Jukka Mallinen Kuva: Yle/Raili Tuikka jukka mallinen

2013 palkittiin Jukka Mallinen Uladzimir Njakljajeun kokoelmasta Punainen auringonlasku ja Sergei Zavjalovin teoksesta Joulupaasto. Jukka Mallisen suomentajatyö ulottuu kääntämistä laajemmalle. Se sisältää myös monta kertomusta monesta runoilijasta, runoilijoista, joiden kohtaloissa suomentaja on itsekin elänyt mukana. Elämä ja runous, politiikka ja poetiikka ovat yhtä.

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.