Hyppää pääsisältöön

Kääntäjäkarhut Westerbergistä Malliseen

Tanssiva karhu -palkinnon logo
tanssiva karhu Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle Tanssiva karhu,palkinto,kirjallisuus,runous,sanataide,logo

Kääntäjäkarhut nostavat esiin pieniä kielialueita ja marginaaleja, mutta joukkoon mahtuu myös nobelisteja.

Kääntäjä Caj Westerberg
Kääntäjä Caj Westerberg. Kääntäjä Caj Westerberg Kuva: Yle kääntäjäkarhu

Kääntäjäkarhu-palkinnon saajat:

1994 Kääntäjäkarhu annettiin Caj Westerbergille , Tua Forsströmin Lumileopardit – Puistot ja Gunnar Ekelöfin Díwán-trilogian suomennoksista. Westerberg on aiemminkin antanut suomenkielisen äänen Tua Forsströmille ja nyt hänet palkittiin myös eläytymisestä Gunnar Ekelöfin Trilogian maailmaan

Kirjailija Jyrki Vainonen
Kirjailija Jyrki Vainonen Kirjailija Jyrki Vainonen Kuva: Yle/Mika Kanerva jyrki vainonen

1996 palkittiin Jyrki Vainonen Seamus Heaneyn Ojanpiennarten kuningas -kokoelman suomennoksesta, jossa Heaneyn Pohjois-Irlanti puhkeaa läheltä koetuksi suomenkieliseksi runoudeksi.

Kirjailija Pertti Nieminen
Kirjailija Pertti Nieminen Kirjailija Pertti Nieminen Kuva: Timo Kirves/ Otava pertti nieminen

Pertti Nieminen sai Kääntäjäkarhun 1997 teoksen Kuin lennossa, kuin siivillä – Runoja Laulujen kirjasta Shih chingista suomennoksesta

Kääntäjä Liisa Ryömä
Kääntäjä Liisa Ryömä Kääntäjä Liisa Ryömä Kuva: Yle kirjailijapalkinto

1998 palkinnon sai Liisa Ryömä Carl Michael Bellmanin Lauluja lasin läpi suomennoksesta. Laulurunoissa soi tunnistettava poljento, kuvasto on riemunkirjava ja sointi milloin riehakas, milloin surumielinen. Niin kuin Bellman itse.

Kääntäjä Hannu Launonen
Kääntäjä Hannu Launonen Kääntäjä Hannu Launonen Kuva: Yle kirjallisuuspalkinto

Hannu Launonen palkittiin unkarilaisen Attila Józsefin teoksen Läpinäkyvä leijona suomennoksesta 1998. Attila Jozsefin kansanlaulua ja modernia runotekniikkaa limittävä runous on osa unkarilaista identiteettiä ja tulee nyt suomalaisenkin lukijakunnan tutuksi.

Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi
Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén Kääntäjät Mats Huldén ja Lars Huldén. Kääntäjäkarhu-palkinto vuonna 2000 Kalevalan kääntämisestä ruotsiksi Kuva: Yle lars ja mats huldén

2000 palkittiin Lars ja Mats Huldénin urakka, Kalevalan ruotsinnos. Huldenien yhteistyö on tuottanut kauniin lopputuloksen eikä ihmekään, ovathan taitajat asialla ja Kalevalan runorytmi on tallella.

Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan.
Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa Kirjailija ja kääntäjä Pentti Saaritsa kotonaan. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma käännöskarhu

2001 Kääntäjäkarhun sai Pentti Saaritsa Fernando Pessoan En minä aina ole sama suomennoksesta. Teos sisältää aikaisemmin ilmestyneen Hetkien vaellus -valikoiman runot ja niiden lisäksi uusia runoja. Mestari Saaritsa tulkitsee Pessoaa rikkaasti ja hiuksenhienosti kaikin sävyin.

Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki.
Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kääntäjät Sampo Vesterinen ja Arto Kivimäki. Kuva: Heini Lehväslaiho/Teos arto kivimäki

2002 palkittiin Arto Kivimäki ja Sampo Vesterinen antiikin rakkausrunokokoelman Rakkaus ei koskaan lepää suomennoksesta:
”Se on rakkautta/jos hullaantuu ja on kuin pistoksissa/kun näkee jonkun ruman.
/Silloin palaa tosi liekki.”

2003 Kai Nieminen palkittiin Anselm Hollon teoksen Corvus suomennoksesta, joka tutustuttaa suomalaislukijan kosmopoliittimme angloamerikkalais-saarikoskelaiseen kirjalliseen maailmaan.

Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla.
Kirjailija Marja-Leena Mikkola Kirjailija Marja-Leena Mikkola kotonaan Albertinkadulla. Kuva: Yle/ Kalle Kultala kokoelma marja-leena mikkola. kirjailija

2004 Kääntäjäkarhun sai Marja-Leena Mikkola Boris Pasternakin teoksen Sisareni, elämä suomennoksesta. Pasternakin omin sanoin ”kääntäjän tulee olla ennen kaikkea kääntämänsä teoksen uutta luova lukija”. Marja-Leena Mikkola on onnistunut yhdistämään Pasternakin merkitysten tiiviyden nykykielisesti soljuvaan lauserakenteeseen. Suomennos tekee oikeutta sekä alkukielisen tekstin moderniudelle että sen mitallisuudelle.

Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde
Kirjailija, kääntäjä Kristiina Lähde Kirjailija, kääntäjä kristiina Lähde Kuva: Stefan Bremer/ Teos kristiina lähde

Kristiina Lähde sai kääntäjäpalkinnon 2005 Catharina Gripenbergin tuotantoa sisältävän Sinä siellä kaukana näytät tutulta -valikoiman suomennoksesta. Suomentaja on tavoittanut Gripenbergin lapsuuden lumotun maiseman hulvattoman tunnekoodiston elävästi, hyppy Ihmemaan Liisan aikakoneeseen on huima.

2006 kääntäjäpalkinto luovutettiin Jussi Rostille Zbigniew Herbertin Kyynelten teknologiasta -valikoiman suomennoksesta. Rosti nimittää esipuheessaan Herbertin runoja eettiseksi nykyrunoudeksi. Hän löytää runoista pyrkimyksen yleispätevään arvojärjestelmään sellaiseen, joka ei ole riippuvainen kulttuurin tai ajan arvostuksista.

Kääntäjä Juhani Lindholm.
Kääntäjä Juhani Lindholm. Kääntäjä Juhani Lindholm. Kuva: Yle juhani lindholm

2007 palkittiin Juhani Lindholm Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinoiden suomennoksesta. Nyt on kansallisrunoelma päivitetty. Nykylukijaa suoraan puhuttelevan suomennoksen siekailematon sanonta palvelee Runebergin eeposta ennennäkemättömällä tavalla.

Runoilija Jyrki Kiiskinen
Kirjailija, kääntäjä Jyrki Kiiskinen Runoilija Jyrki Kiiskinen Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen jyrki kiiskinen

2008 Kääntäjäkarhu annettiin Jyrki Kiiskiselle Göran Sonnevin Valtameri/Oceanen suomennoksesta. Sonnevin meri on rannaton ja aava niin ajallisesti, maantieteellisesti kuin rytmisestikin. Sonnevin vaativa poetiikka elää ja hengittää Jyrki Kiiskisen läsnä olevassa suomennoksessa.

Caj Westerberg sai toistamiseen Käännöskarhun 2012, nyt Tomas Tranströmerin runojen suomennoksista. Palkintolautakunta halusi poikkeuksellisesti antaa tunnustuksen mittavasta suomentajantyöstä, joka on keskittynyt tärkeän runoilijan koko tuotantoon. Nobelistin tuotanto on pääosin ollut suomenkielisen lukijakunnan ulottuvilla varhaisista kokoelmista lähtien.

Kääntäjä Jukka Mallinen
Kääntäjä Jukka Mallinen Kääntäjä Jukka Mallinen Kuva: Yle/Raili Tuikka jukka mallinen

2013 palkittiin Jukka Mallinen Uladzimir Njakljajeun kokoelmasta Punainen auringonlasku ja Sergei Zavjalovin teoksesta Joulupaasto. Jukka Mallisen suomentajatyö ulottuu kääntämistä laajemmalle. Se sisältää myös monta kertomusta monesta runoilijasta, runoilijoista, joiden kohtaloissa suomentaja on itsekin elänyt mukana. Elämä ja runous, politiikka ja poetiikka ovat yhtä.

Kommentit
  • Avaruusromua: Mistä ideat tulevat?

    Miten ideoita synnytetään?

    Uusia ideoita syntyy, kun jo olemassa olevat asiat kohtaavat toisensa uudenlaisina yhdistelminä. Se, millaisia nuo uudet yhdistelmät ovat, riippuu meidän kyvystämme hahmottaa asioiden suhteita toisiinsa. Ideoita voi yrittää luoda tietoisesti, mutta parhaita tuloksia syntyy, kun antaa alitajunnan työskennellä. Tällaisia ajatuksia esitti amerikkalainen James Webb Young jo 1940-luvulla. Hänen käsityksensä luovuudesta ja ideoista ovat edelleen kiinnostavia. Onko mikään muuttunut? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri