Hyppää pääsisältöön

Aivoleikkaus 1950-luvun värielokuvassa

Vuonna 1957 valmistuneessa värifilmissä seurataan aivoleikkausta lähietäisyydeltä. Professori Aarno Snellman poistaa potilaalta aivokasvaimen Suomen Punaisen Ristin sairaalassa. Kamera ja selostus seuraavat neurokirurgista toimenpidettä yksityiskohtaisesti.

Tietolaatikko

Suomen Punaisen Ristin sairaala valmistui vuonna 1932 Helsinkiin Töölöön arkkitehti Jussi Paatelan piirustusten mukaan. Sairaalan ensimmäinen ylilääkäri oli Simo Brofeldt, ja hänen seuraajansa vuodesta 1943 dosentti Aarno Snellman. Snellman toimi Suomen Punaisen Ristin sairaalaan ylilääkärinä aina sen toiminnan lopettamisen saakka. Kun Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala HYKS perustettiin, ei SPR:n sairaala voinut jatkaa toimintaansa aiempaan tapaan, ja järjestö myi sairaalansa HYKS:lle vuonna 1958. Töölön sairaalaan on nykyisin sijoitettu plastiikkakirurgian, ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian ja neurokirurgian erikoisalat.

Lähde: Wikipedia

Suomen Punaisen Ristin sairaala oli vuonna 1957 ollut jo yli 20 vuotta maamme ainoa hermostokirurginen sairaala. Tänä aikana oli sairaalassa tehty yli 4 000 aivoleikkausta, joista puolessa oli poistettu aivokasvain. Fennada-Filmin värielokuvassa päästään seuraamaan aivokasvaimen poistoa noin 50-vuotiaalta mieheltä.

Eläytyvässä selostuksessa aivokirurgian kerrotaan olevan niin sanottua porukkatyötä "team workkia", jossa leikkauksen onnistuminen riippuu käytettävissä olevien apulaisten riittävyydestä, koulutuksesta ja tottuneisuudesta.

Aluksi kirurgi ja röntgenlääkäri tutkivat potilaan röntgenkuvia ja piirtävät kuviin leikkaussuunnitelman. Leikkauksen esivalmisteluissa ja itse leikkauksessa on mukana useita sairaanhoitajia. Kirurgina on sairaalan ylilääkäri professori Aarno Snellman ja leikkauksessa avustavat tohtorit Tapio Törmä ja Mirja Tappura.

Lähikuvissa seurataan, miten potilaan päänahasta irrotetaan kaistale, kalloon porataan reikiä, joiden välit sahataan auki lankasahalla ja lääkärit ottavat palan kallosta irti. Lääkärit leikkaavat aivokalvon kasvaimen ympäriltä ja ryhtyvät irrottamaan aivokasvainta terveestä aivokudoksesta veitsen ja lastan avulla. Irrottamisen helpottamiseksi tiiviskudoksiseen kasvaimeen kiinnitetään pitolankoja, joita kiristämällä voidaan kasvainta kohottaa. Kun kasvain on saatu kohoamaan kuopastaan, autetaan se lopuksi pois sormin. Tämä kasvain painoi toistasataa grammaa ja täytti lähes puolilitraisen maljan.

Tämän jälkeen alkaa leikkauksen vaivalloisin vaihe eli verenvuotojen tyrehdyttäminen kasvaimen jättämästä kuopasta, sillä vähäisinkin jälkivuoto voisi tehdä tyhjäksi monituntisen työn tulokset.

Lopuksi leikkausalue suljetaan kerroksittain. Poisleikattu kallonpala kiinnitetään paikoilleen metallivaijereilla ja pehmeät kudokset ommellaan kiinni mustalla silkkilangalla.

"Kaksi viikkoa myöhemmin tämä potilas, joka ennen leikkausta oli ollut kuukauden ajan halvautunut, poistui sairaalasta kävellen tietämättä mitään siitä jännittävästä taistelusta, jota vuorokausien aikana käytiin hänen hengestään ja terveydestään."

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto