Hyppää pääsisältöön

Marskin kohtalokkaat virheet

Marsalkka Mannerheimin merkittävät strategiset virheet jatkosodan loppuvaiheessa maksoivat tuhansien suomalaissotilaiden hengen.

Näin arvioivat tutkijat maanantaina 16. kesäkuuta 2014 uusittavassa MOT-ohjelmassa "Marskin vaietut virheet". Mannerheimin sotilasstrategisten ratkaisujen ja päämajan toiminnan julkista arvostelua on vältelty vuosikymmeniä.

Kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelon mukaan suomalaiset joutuivat kesäkuussa 1944 vastaamaan Karjalan kannaksella Neuvostoliiton hyökkäykseen lähes linnoittamattomissa asemissa.

"Mannerheim päätyi siihen, että Neuvostoliitto ei suorita suurhyökkäystä Suomeen, vaan Suomi jää sivuun ratkaisusta ja Suomen kohtalo ratkaistaan myöhemmin", Koskelo kertoo MOT:lle havainnoistaan.

Sodan jälkeen mm. itäisen maanpuolustusalueen komentajana toiminut Koskelo on tutkinut jatkosodan loppuvaiheita 2000-luvun puolivälistä lähtien.

Mannerheim piti varoituksista huolimatta itsepintaisesti kiinni näkemyksestään, jonka mukaan Suomen puolustuksen pääpainon piti olla Itä-Karjalassa, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäys tulikin Kannaksen kautta.
Turvallisuuspolitiikan tutkijan, eversti evp. Pekka Visurin viime syksynä julkaisema kirja tukee Koskelon päätelmiä.

”Mielestäni suuri virhe oli pitäminen kiinni viimeiseen asti Itä-Karjalasta. Siis sillä lailla, että ei valmistauduttu sen luovuttamiseen – ja ennen kaikkea ei valmistauduttu kohtaamaan suurhyökkäystä Karjalan kannaksella. Kyllä se strateginen virhe on ollut, ei siitä mihinkään pääse”, entinen maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja kritisoi.

Visuri yhtyy myös Koskelon näkemykseen siitä, että Mannerheimin strateginen virhearvio merkitsi Suomelle henkisiä ja aineellisia tappioita. Vastuu niistä lankeaa marsalkalle, koska tämä oli Visurin mukaan keskittänyt kaiken päätösvallan itselleen. Kumpainenkin sotatutkija katsoo, että tehdyt virhearviot olivat johtaa Suomen täydelliseen luhistumiseen kesällä 1944.