Hyppää pääsisältöön

Elämää majakanvartijan silmin

Vuonna 1966 julkaistu dokumentti tarkastelee Eelis Walleniuksen elämää majakanvartijana Isokarin saarella. Selkämerellä sijaitseva Isokarin majakka kuuluu Kustavin kuntaan. Wallenius toimi saarella majakanvartijana yli viisikymmentä vuotta.

Tietolaatikko

Isokarin majakka valmistui vuonna 1833 ja se oli käytössä vielä vuonna 2014.
Isokari on Bengtskärin jälkeen Suomen toiseksi korkein majakka.

Isokarin saarella odotellaan jo kevättä, joka on miltei kaksi viikkoa myöhässä. Meren jää antaa kuitenkin jo lohduttavia merkkejä kevään saapumisesta. Majakanvartija Walleniukselle kevät merkitsee lintujen laulukonserttia, veneilyä ja parempia kelejä.

Talvi on Isokarin saarella ankeaa aikaa. Kautta aikain saaren asukkaat ovat viettäneet eristäytynyttä elämää. Talvisin asukkaita ei juuri ole Walleniuksen ja hänen vaimonsa lisäksi. Monet ovat muuttaneet saarelta mantereen puolelle tai sitten aika on jo heistä jättänyt. Välillä on pulaa ruuasta tai posti saarelle myöhästyy viikkoja.

Usein ainoat merkit saaren ulkopuolisesta elämästä ovat ohi lipuvat laivat. Laivaliikenne on Isokarin ympärillä aktiivista, joten Walleniuksen tehtävä majakanvartijana on tärkeä. Teknisen kehityksen myötä hänen ei kuitenkaan tarvitse kavuta majakkaan niin useasti kuin ennen. Majakanvartijan ammatti on periytynyt hänen isältään, joka toimi vartijana 48 vuotta.

Elämä Isokarin saarella etenee yksinäisyydestä huolimatta verkkaisesti ja rauhallisesti. Walleniuksen askel ei taitu enää yhtä kepeästi kuin nuorempana, mutta elämänviisauksia on iän myötä kertynyt runsain mitoin. Wallenius ei haaveile rikkauksista, vaan arvostaa sitä mitä hänellä on.

”Kun ei enempää ole ko se mitä tavallinen ihminen tarvitsee siihen jokapäiväiseen elämään, on paljon rauhallisempi olla”

Teksti: Pasi Lehtola

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto