Hyppää pääsisältöön

Elämää majakanvartijan silmin

Vuonna 1966 julkaistu dokumentti tarkastelee Eelis Walleniuksen elämää majakanvartijana Isokarin saarella. Selkämerellä sijaitseva Isokarin majakka kuuluu Kustavin kuntaan. Wallenius toimi saarella majakanvartijana yli viisikymmentä vuotta.

Tietolaatikko

Isokarin majakka valmistui vuonna 1833 ja se oli käytössä vielä vuonna 2014.
Isokari on Bengtskärin jälkeen Suomen toiseksi korkein majakka.

Isokarin saarella odotellaan jo kevättä, joka on miltei kaksi viikkoa myöhässä. Meren jää antaa kuitenkin jo lohduttavia merkkejä kevään saapumisesta. Majakanvartija Walleniukselle kevät merkitsee lintujen laulukonserttia, veneilyä ja parempia kelejä.

Talvi on Isokarin saarella ankeaa aikaa. Kautta aikain saaren asukkaat ovat viettäneet eristäytynyttä elämää. Talvisin asukkaita ei juuri ole Walleniuksen ja hänen vaimonsa lisäksi. Monet ovat muuttaneet saarelta mantereen puolelle tai sitten aika on jo heistä jättänyt. Välillä on pulaa ruuasta tai posti saarelle myöhästyy viikkoja.

Usein ainoat merkit saaren ulkopuolisesta elämästä ovat ohi lipuvat laivat. Laivaliikenne on Isokarin ympärillä aktiivista, joten Walleniuksen tehtävä majakanvartijana on tärkeä. Teknisen kehityksen myötä hänen ei kuitenkaan tarvitse kavuta majakkaan niin useasti kuin ennen. Majakanvartijan ammatti on periytynyt hänen isältään, joka toimi vartijana 48 vuotta.

Elämä Isokarin saarella etenee yksinäisyydestä huolimatta verkkaisesti ja rauhallisesti. Walleniuksen askel ei taitu enää yhtä kepeästi kuin nuorempana, mutta elämänviisauksia on iän myötä kertynyt runsain mitoin. Wallenius ei haaveile rikkauksista, vaan arvostaa sitä mitä hänellä on.

”Kun ei enempää ole ko se mitä tavallinen ihminen tarvitsee siihen jokapäiväiseen elämään, on paljon rauhallisempi olla”

Teksti: Pasi Lehtola

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto