Hyppää pääsisältöön

Elämää majakanvartijan silmin

Vuonna 1966 julkaistu dokumentti tarkastelee Eelis Walleniuksen elämää majakanvartijana Isokarin saarella. Selkämerellä sijaitseva Isokarin majakka kuuluu Kustavin kuntaan. Wallenius toimi saarella majakanvartijana yli viisikymmentä vuotta.

Tietolaatikko

Isokarin majakka valmistui vuonna 1833 ja se oli käytössä vielä vuonna 2014.
Isokari on Bengtskärin jälkeen Suomen toiseksi korkein majakka.

Isokarin saarella odotellaan jo kevättä, joka on miltei kaksi viikkoa myöhässä. Meren jää antaa kuitenkin jo lohduttavia merkkejä kevään saapumisesta. Majakanvartija Walleniukselle kevät merkitsee lintujen laulukonserttia, veneilyä ja parempia kelejä.

Talvi on Isokarin saarella ankeaa aikaa. Kautta aikain saaren asukkaat ovat viettäneet eristäytynyttä elämää. Talvisin asukkaita ei juuri ole Walleniuksen ja hänen vaimonsa lisäksi. Monet ovat muuttaneet saarelta mantereen puolelle tai sitten aika on jo heistä jättänyt. Välillä on pulaa ruuasta tai posti saarelle myöhästyy viikkoja.

Usein ainoat merkit saaren ulkopuolisesta elämästä ovat ohi lipuvat laivat. Laivaliikenne on Isokarin ympärillä aktiivista, joten Walleniuksen tehtävä majakanvartijana on tärkeä. Teknisen kehityksen myötä hänen ei kuitenkaan tarvitse kavuta majakkaan niin useasti kuin ennen. Majakanvartijan ammatti on periytynyt hänen isältään, joka toimi vartijana 48 vuotta.

Elämä Isokarin saarella etenee yksinäisyydestä huolimatta verkkaisesti ja rauhallisesti. Walleniuksen askel ei taitu enää yhtä kepeästi kuin nuorempana, mutta elämänviisauksia on iän myötä kertynyt runsain mitoin. Wallenius ei haaveile rikkauksista, vaan arvostaa sitä mitä hänellä on.

”Kun ei enempää ole ko se mitä tavallinen ihminen tarvitsee siihen jokapäiväiseen elämään, on paljon rauhallisempi olla”

Teksti: Pasi Lehtola

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jänkäjääkäreiden paluu Äyräpäähän ja Ihantalaan

    Sotaveteraanit vanhoilla taistelupaikoilla vuonna 1994.

    Jatkosodan 12. jalkaväkirykmentin sotaveteraanit, “Jänkäjääkärit”, matkasivat vuonna 1994 vanhoille taistelupaikoille. Seuramatkamainen reissu herätti osallistuneissa veteraaneissa tunteikkaita muistoja aina vihollisten armahtamisesta omien sotilaskarkureiden teloittamiseen. Matkanjohtajana toimi sotahistorioitsija Ilmari Hakala.

  • Säveltäjä Helvi Leiviskä näki musiikin ja kumosi ennakkoluulot tuotannollaan

    Tarina musiikillisesta ja teosofisesta janosta

    Helvi Leiviskä (1902–1982) oli suomalainen säveltäjä ja ennen kaikkea sinfonikko. Sukupuolensa vuoksi hän kohtasi ennakkoluuloja, mutta hänen taitojaan ei koskaan vähätelty, ja kriitikot ylistivät jo nuoren Leiviskän sävellyksiä. Teosofinen itsekehitys oli erottamaton osa musiikillista matkaa, jonka vaiheita taiteilija muistelee sekä pianon että tunturipurojen äärellä vuonna 1979 valmistuneessa dokumentissa.

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.