Hyppää pääsisältöön

Hyttysen ininä onkin siipien värinää

Hyttynen sormella
Hyttynen sormella. Kuva: Ragnhild Brosvik Hyttynen sormella Kuva: Ragnhild Brosvik sääsket,hyttyset,hyönteiset

Hyttysten ininä ja pistokset ovat kaikille suomalaisille tuttuja kesäkiusoja. Lämmin kesä on ollut otollinen hyttysille. Kuivuus kuitenkin hävittää hyttyset nopeasti, samoin pakkanen. Millainen hyönteinen on hyttynen ja miten sen pistoilta voi suojautua?

Tiesitkö tämän?

  • Naarashyttynen imee verta lisääntyäkseen
  • Hyttysen munat kehittyvät seisovassa vedessä
  • Hyttysen ininä on itse asiassa sen siipien kahinaa
  • Suomessa on yli 40 hyttyslajia, mutta vain muutama laji on levinnyt koko maahan.

Anna pistää, pääset vähemmällä

Hyttysen imukärsä muistuttaa lääkeruiskun onttoa neulaa. Jos läimäiset itikkaa kesken sen aterian, imukärsä katkeaa ihon alle ja paukamasta tulee iso ja kutiseva. Jotkut uskovat myös siedätyshoitoon ja antavat alkukesästä itikan vapaasti naatiskella.

Veriryhmällä on merkitystä

Tutkimusten mukaan O-veriryhmä houkuttelee hyttysiä enemmän kuin A- ja B-veriryhmät. A on Suomen yleisin veriryhmä, mutta hyttysten määrästä päätellen O-ryhmääkin on ihan riittämiin.

Hiki ja hengitys houkuttelevat

Hyttynen hakeutuu mieluiten lämpimälle ja kostealle iholle. Se myös haistaa ihmisen hengityksen ja hien kymmenien metrien päästä. Itikat iskevät mielellään jalkoihin ja nilkkoihin juuri tästä syystä. Oluelta tuoksuva hengitys on erityisesti hyttysten mieleen!

Värillä on väliä

Musta, tummansininen ja punainen vaatetus houkuttelevat hyttystä. Kesän väri olkoon siis valkoinen! 

Perimä määrää oletko hyttysmagneetti

85% vetovoimasta liittyy geneettisiin tekijöihin, mm. aineenvaihduntaan ja veriryhmään.

Elä etelän mies huio

Huitovat puuskuttajat kiinnostavat hyttystä enemmän kuin rennon rauhalliset juhlijat.

Hyttysten karkottaminen

Hyttyskarkotteista on apua, sillä niiden tuoksu sekoittaa hyttysen suuntavaiston. Oviverhot, hyttysverkot ja kattoon ripustettavat moskiittoverkot takaavat rauhalliset yöunet. Monet vannovat sähköisten karkotteiden nimeen. Ne erittävät lämmetessään tehokasta torjunta-ainetta nimeltään d-triini. Myös savu pitää hyttyset tehokkaasti loitolla. Voimakkaan tuoksuinen teepuuöljy on tehokas luomukarkoitin!

Tuplatuulipuku päälle!

Hyttynen pistää myös ohuen vaatekerroksen läpi, joten tuplatuulipuku on varmin suojavaruste. Pihasta on syytä hävittää kaikki seisova vesi ja pitää se puhtaana pusikoista, sillä hyttyset väijyvät varjossa. Uusinta uutta hyttysten karkottamisessa ovat erilaiset kännykkäsovellukset. Niiden teho perustuu korkean taajuuden ultraääneen, mutta sovellusten toimivuudesta ei ole takuita.

Älä raavi!

Raapiminen helpottaa oloa vain hetkellisesti ja rikkoutunut iho saattaa tulehtua. Kutinaan voi hakea apua antihistamiinista tai hydrokortisonivoiteesta. Kotikonsteina voit kokeilla saunomista sekä etikalla, maidolla tai suuvedellä pyyhkimistä!

Muokkaukset: 18.7.2018: jutun tietoja ajantasaistettu.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.