Hyppää pääsisältöön

Albert Barillé teki maailmanhistorian tutuksi koko perheelle

Opettavaisten Olipa kerran -animaatiosarjojen luoja ja ohjaaja, ranskalainen Albert Barillé puhui maailmankatsomuksestaan ja työstään Ylen Huomentelevision haastattelussa. "En ole kovin tyytyväinen siihen maailmaan, jonka me aikuiset jätämme lapsillemme", ohjaaja harmitteli vuonna 1992.

"Kun olin pieni, olin kiinnostunut tavattomasti tietyistä asioista. Minua kiehtoi ihmisen kohtalo, se, mistä olemme tulleet, mitä olemme, minne olemme matkalla. Lapsuuden kiinnostuksen aiheet saivat minut tekemään sarjat", Barillé kertoi haastattelussa.

Olipa kerran -piirrossarjat olivat siis jo vuonna 1920 syntyneen Albert Barillén lapsuuden unelma. Sarjat kansanomaistivat ansiokkaasti ihmiskunnan historiaa, maailmanhistoriaa ja tiedettä niin lapsikatsojille kuin aikuisille. Barillé itse oli kärkäs luonnossuojelun ja ekologisten arvojen puolestapuhuja. Animaatiosarjoissa on havaittavissa vahva valistuksen sävy.

Järjestyksessään toinen piirrossarjoista, Olipa kerran avaruus, meni aiheessa niin pitkälle, että se esitteli ihmiskunnan tulevaisuuden uhkaavana: ihminen oli ymmärtämättömyytensä ja ahneutensa takia tuhonnut maapallon ja tämän takia joutunut muuttamaan avaruuteen jatkaakseen elämää siellä.

Barillé koki, että vaikka animaatiosarjat eivät profiloituneet puhtaasti lastenohjelmiksi, ei hänen ollut mahdollista vaikuttaa aikuisten mielipiteisiin maailman varjelemisesta. Lapset olivat maailman tulevaisuus ja siksi valistuksen kohde.

Vuonna 1992 Barillén animaatiostudio Procidis oli tehnyt jo neljä sarjakokonaisuutta: Olipa kerran ihminen (1978), Olipa kerran avaruus (1982), Olipa kerran elämä (1987) ja Olipa kerran Amerikka (1991).

Kaikkiaan Barillé ehti luoda seitsemän eri tieteen ja historian alueita esittelevää sarjaa. Valistavan tyylin lisäksi sarjoja yhdisti niiden hahmogalleria, joista valkopartaisen "Mestari"- tai "Maestro"-hahmon on sanottu esittävän Barilléa itseään.

Albert Barillé kuoli vuonna 2009 ollessaan 88-vuotias.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto