Hyppää pääsisältöön

Albert Barillé teki maailmanhistorian tutuksi koko perheelle

Opettavaisten Olipa kerran -animaatiosarjojen luoja ja ohjaaja, ranskalainen Albert Barillé puhui maailmankatsomuksestaan ja työstään Ylen Huomentelevision haastattelussa. "En ole kovin tyytyväinen siihen maailmaan, jonka me aikuiset jätämme lapsillemme", ohjaaja harmitteli vuonna 1992.

"Kun olin pieni, olin kiinnostunut tavattomasti tietyistä asioista. Minua kiehtoi ihmisen kohtalo, se, mistä olemme tulleet, mitä olemme, minne olemme matkalla. Lapsuuden kiinnostuksen aiheet saivat minut tekemään sarjat", Barillé kertoi haastattelussa.

Olipa kerran -piirrossarjat olivat siis jo vuonna 1920 syntyneen Albert Barillén lapsuuden unelma. Sarjat kansanomaistivat ansiokkaasti ihmiskunnan historiaa, maailmanhistoriaa ja tiedettä niin lapsikatsojille kuin aikuisille. Barillé itse oli kärkäs luonnossuojelun ja ekologisten arvojen puolestapuhuja. Animaatiosarjoissa on havaittavissa vahva valistuksen sävy.

Järjestyksessään toinen piirrossarjoista, Olipa kerran avaruus, meni aiheessa niin pitkälle, että se esitteli ihmiskunnan tulevaisuuden uhkaavana: ihminen oli ymmärtämättömyytensä ja ahneutensa takia tuhonnut maapallon ja tämän takia joutunut muuttamaan avaruuteen jatkaakseen elämää siellä.

Barillé koki, että vaikka animaatiosarjat eivät profiloituneet puhtaasti lastenohjelmiksi, ei hänen ollut mahdollista vaikuttaa aikuisten mielipiteisiin maailman varjelemisesta. Lapset olivat maailman tulevaisuus ja siksi valistuksen kohde.

Vuonna 1992 Barillén animaatiostudio Procidis oli tehnyt jo neljä sarjakokonaisuutta: Olipa kerran ihminen (1978), Olipa kerran avaruus (1982), Olipa kerran elämä (1987) ja Olipa kerran Amerikka (1991).

Kaikkiaan Barillé ehti luoda seitsemän eri tieteen ja historian alueita esittelevää sarjaa. Valistavan tyylin lisäksi sarjoja yhdisti niiden hahmogalleria, joista valkopartaisen "Mestari"- tai "Maestro"-hahmon on sanottu esittävän Barilléa itseään.

Albert Barillé kuoli vuonna 2009 ollessaan 88-vuotias.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto