Hyppää pääsisältöön

Saunavihta – terveellinen nautinto

Saunailta Strömsössä 18. kesäkuuta 2014. Alexandran saunavihta.
Saunailta Strömsössä 18. kesäkuuta 2014. Alexandran saunavihta. Kuva: Strömsö, Yle bastukvast

Asiaan vihkiytyneelle saunavihta on olennainen osa saunomista, asiaan vihkiytymättömälle vihtominen voi tuntua suoranaiselta itsekidutukselta. Todellisuudessa sillä on monia terveellisiä vaikutuksia.

Koivunlehtien tuoksu tuo mieleen saunomisen, ja se on saunavihdan ansiota. Vihta, vasta... rakkaalla lapsella on monta nimeä. Vihta parantaa selvästi saunomiskokemusta, ja se on helppo tehdä itse. Paras vihdantekoaika on juhannuksen tienoilla, joten nyt kannattaa tehdä useampi vihta, jotta niitä on koko vuoden tarpeiksi.

Suomessa kasvaa kaksi isoa koivulajia – rauduskoivu ja hieskoivu – ja paras vihta syntyy rauduskoivusta. Se lehdet ovat kestävämpiä ja pysyvät paremmin kiinni oksissa, joten rauduskoivusta tehty vihta kestää pidempään, eikä saunassa pyöri niin paljon irronneita lehtiä. Helpoiten koivulajit erottaa lehdistä. Rauduskoivulla on kolmiomaiset lehdet, joissa on kaksoissahalaitaiset reunat, kun taas hieskoivulla on pyöreämmät lehdet. Hieskoivusta lähtee kuitenkin voimakkaampi tuoksu, koska sen lehdet ovat pehmeät. Jos siis haluat oikein tuoksuvan vihdan, voit laittaa sen keskelle muutaman hieskoivunoksan.

Vihdansitomistapoja on monia, ja kylpyvälineen nimitys vaihtelee murrealueittain. Länsi-Suomessa puhutaan vihdasta ja Itä-Suomessa vastasta. Jokaisella perheillä on oma tapansa sitoa vihta. Perinteitä on monia, eikä mikään niistä ole yksiselitteisesti oikein tai väärin.

Vihdasta tehdään yleensä 40–60 cm pitkä, oman maun mukaan. Sama juttu on leveyden suhteen, toiset pitävät pitkistä ja kapeista vihdoista ja toiset taas lyhyistä ja runsaista. Revi kädensijan kohdasta lehdet pois 10–15 cm:n matkalta. Lado sitten koivunoksista kaunis kimppu niin, että lehden vaalea alapuoli tulee päällepäin. Tummempi puoli muuttuu nimittäin tahmeaksi kosteuden vaikutuksesta ja tarttuu helposti ihoon.

Kun olet tyytyväinen vihdan pituuteen ja paksuuteen, sido se kädensijasta kahdesta kohtaa. Taitavat vihdansitojat sitovat vihdan koivun- tai pihlajanvarvusta kierretyillä pannoilla, mutta voit käyttää myös narua.

Taitavat vihdansitojat sitovat vihdan koivun- tai pihlajanvarvusta kierretyillä pannoilla, mutta voit käyttää myös narua.
Muotoile sidontavitsaksen loppupäästä lenkki, josta vihdan voi ripustaa kuivumaan.

Vihta säilötään tavallisesti kuivaamalla, ja kuivattu vihta otetaan käyttöön liottamalla sitä jonkin aikaa ennen saunomista. Strömsön Alexandra pakastaa vihdat mieluiten tiiviisti kelmuun käärittyinä. Kun hän sitten ottaa ne pakastimesta keskellä talvea, hän antaa niiden sulaa hetken ja ottaa sitten kelmun pois. Saunan valtaa ihana tuoreen koivun tuoksu.

Istu ennen vihtomista hetki saunassa, kunnes alat hikoilla ja ihosi lämpenee ja pehmenee. Kun iho alkaa hieman kutista ja hiki valua, on aika ottaa vihta esiin. Lyö itseäsi vihdalla ensin hellästi ja sitten vähitellen kovempaa, jos se tuntuu miellyttävältä.

Koivunlehdissä on saponiineja, jotka toimivat eräänlaisena mietona saippuana ja auttavat hellävaraisesti pesemään iholta rasvaa ja likaa. Koivunlehtien ihanan tuoksun saa aikaan eteerinen öljy, joka ehkäisee tulehdusta ja lievittää kipuja. Saunavihtaa käytetään siis kutiavien kuolleiden ihosolujen poistamiseen, puhdistautumiseen ja lihas- ja nivelkipujen lievittämiseen. Ennen vanhaan reumaatikot käyttivät nokkosvihtoja, mutta niillä vihtominen vaatii hieman totuttelua.

Jos haluat hieman kovempaa käsittelyä, voit kokeilla lisätä vihtaan katajanoksan, jolla vihdasta saa ”raapivamman”. Katajanoksa myös vilkastuttaa verenkiertoa vielä tehokkaammin kuin koivu. Tuoksua voi muunnella sitomalla vihtaan muutaman oksan piparminttua tai suopursua. Nykyään myydään myös tammivihtoja, jotka auttavat rasvaisen ihon hoidossa, sekä eukalyptusvihtoja, jotka avaavat hengitystiet ja lieventävät flunssan oireita. On myös olemassa muovisia saunavihtoja, joita markkinoidaan hygieenisinä ja allergiaystävällisinä.

Vanha konsti saada toinen rakastumaan on kerätä saunomisen jälkeen talteen kaikki ihoon tarttuneet koivunlehdet, kuivata ja jauhaa ne ja ujuttaa sitten ihastuksen kohteen ruokaan tai juomaan.

Muista, ettei oksien katkominen elävistä puista kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Omalta maalta oksia voi kerätä. Alexandra hakee koivunoksat mieluiten vesakosta, joka raivataan joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.

Vasemmalla hieskoivu, oikealla rauduskoivu. Saunavihta tehdään rauduskoivusta.
Vasemmalla hieskoivu, oikealla rauduskoivu. Saunavihta tehdään rauduskoivusta. Kuva: Strömsö, Yle olika björklöv

Vasemmalla hieskoivu, oikealla rauduskoivu. Saunavihta tehdään rauduskoivusta.

Teksti: Alexandra De Paoli, suomennos Jenna Yli-Knuuttila

Kommentit
  • Sinustako Strömsön juontaja?

    Haussa kaksikielinen juontaja Strömsö-tiimin vahvistukseksi.

    Strömsö hakee kaksikielistä juontajaa tiiminsä vahvistukseksi. Hakuaikaa on 17.9.2017 asti.

  • Strömsön puutarhailta - tässä illan ohjelma!

    Voit katsoa aikataulua kännykästä.

    Strömsön puutarhailta tarjoaa monipuolisesti ohjelmaa moneen puutarhamakuun ja tarpeeseen. Voit tulla paikalle kun sinulle sopii klo 16-21 välillä. Katso omat kiinnostuksen kohteet tästä!

  • Eräilyä pimeässä kopissa

    Leikkaaja nauttii luonnosta myös neljän seinän sisällä.

    Tv-ohjelmaa leikataan enimmäkseen yksin pimeässä huoneessa, mutta ruudun kautta maisemat ja luontoelämykset tavoittivat myös leikkaaja Sami Kivimäen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua