Hyppää pääsisältöön

Kipparikvartetti matkailee maailmanmusiikissa

Kun suosittu Kipparikvartetti sai oman tv-sarjansa Suomen televisioon vuonna 1964, se lauloi ja pelleili milloin eteläamerikkalaisina rosvoina tai Lapin kullankaivajina, milloin Havaijilla palmupuiden varjossa tai amerikkalaisella plantaasilla naamat mustassa plankissa.

Vuonna 1950 perustettu Kipparikvartetti oli aikanaan suomalaisen viihteen menestyksekkäimpiä nimiä. Se muodosti korkeatasoisen ja vahvan laulupatterin, jonka ohjelmisto ulottui kansanlauluista ja iskelmistä taidemusiikkiin ja lastenlauluihin.

Tuntuva osa repertuaaria koostui, kuten Peter von Bagh ja Ilpo Hakalo muotoilevat Iskelmän kultaisessa kirjassa, "musiikillisesta turismista" eli eksoottisiin kaukomaihin liittyvistä lauluista.

Yhtyeen kokosi kapellimestari Harry Bergström, jonka tilalle George de Godzinsky astui vuonna 1955 sovittajaksi ja säestäjäksi. Pitkäikäisimmässä kokoonpanossa lauloivat Kauko Käyhkö, Teijo Joutsela, Auvo Nuotio ja Eero Väre, joka vuonna 1953 korvasi alkuperäiseen nelikkoon kuuluneen Olavi Virran.

Muiden 1950-luvun livetähtien tapaan Kipparikvartetti siirtyi 1960-luvun alussa televisioruutuun. Asiaa edesauttoi, että yhtyeen basso Kauko Käyhkö toimi Yleisradion palveluksessa.

Trattoriasta Tyynellemerelle

Käyhkön vuonna 1964 tuottamassa Kotikunnailta-sarjassa Kipparit nähtiin suomalaisissa, itämaisissa, havaijilaisissa, eteläamerikkalaisissa, italialaisissa ja yhdysvaltalaisissa tunnelmissa. Etenkin Käyhkö itse loisti musiikkikuvaelmissa koomikon kyvyillään. Kappaleet esiteltiin Reino Helismaan runoilemien limerikkien avulla.

Sarjan ensimmäiseen osaan löydettiin mm. Rosemary Clooneyn tunnetuksi tekemä kantrihitti This Ole House eli Torppavanhus. Kappaleen tv-toteutuksessa nähdään kirjo amerikkalaisia stereotyyppejä karjapaimenesta ja kaupunkilaiskeikarista maissipiippua polttelevaan maalaisukkoon ja afroamerikkalaiseksi maskattuun plantaasin palvelusväkeen.

Tiritomba-klassikkoa vedellään operettityyliin italialaisessa trattoriassa, ja brasilialaisperäinen Rosvojen laulu esitetään sombreroissa. Lystikkäin on havaijipaidoissa ja lei-seppeleissä pikajuostu Havaijilainen sotalaulu, jonka pyörteissä nähdään hulaamassa myös säestävä havaijikitaristi Onni Gideon.

Kotimaiset viisut liikkuivat usein tukkilais-, merimies- tai lappilaismiljöössä. Mukana oli itseoikeutetusti Käyhkön aikanaan hitiksi laulama Rovaniemen markkinoilla, jonka visualisoinnissa heiluvat mukana mm. Sirkus Papukaijan fakiiri Kronblom (Nils Hedengren) ja muutamat saamelaismallisiin asusteihin puetut avustajat.

Kvartetin laajaan eksoottiseen ohjelmistoon liittyy myös radio-ohjelmassa esitetty harvinaisuus, jonka aiheena ovat Suezin konflikti ja paikalle lähetetyt suomalaiset rauhanturvaajat. Kappaleen Iltaloma Suezilla sävel mukailee Kuningaskobraa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto